Kirjoittaja Aihe: Kirjoita runo XIV  (Luettu 58285 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Kirjoita runo XIV
« Vastaus #90 : 22.08.16 - klo:15:59 »
Onko helppo tie nopea?
Ikuinen päämäärä etappina.
Suuri Vapahtaja valmisti tien,
aukaisi tien perille saakka.
Kerran ehjänä siellä,
nyt vielä tiellä.

sade
salama 
jyrinä
poutapilvet
kynttilän liekki

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Kirjoita runo XIV
« Vastaus #91 : 22.08.16 - klo:19:15 »
Virvoittavan sateen jälkeen
isku tulee jälleen
kuin salama taivaalta.
Jyrinää hetken aikaa.
Silti valo loistaa,
poutapilvet hiljalleen
huokuu rauhaa.
Suitsevaista liekkiä
kynttilästä ei sammuteta...
kunhan en polta
päistä molemmista.

vaihtelu
rikkaus
virkistys
paatumus
uupumus


Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Kirjoita runo XIV
« Vastaus #92 : 25.08.16 - klo:15:47 »
Mistä tulee virkistys ?

Uupumus lie parhain saavutus
kun tavoite on vain rikkaus.

Hiljaa hiipii paatumus
se on kolkko huijaus

Etteikö ristiinnaulaus,
olisikaan pelastus ?

Yksinomaan tyydytys,
vaihtelus ja viehätys.

Eikö arjen ylistys.




pakko
keino
järki
tärkki
viitta


Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Kirjoita runo XIV
« Vastaus #93 : 25.08.16 - klo:20:33 »
Tärkki ehkä pitää
kauluksen pystyssä?
Viitta liehuu vapaammin.
Pakkopulla on viimeisin
keino järkevään elämään.

virta
valo
vesi
juuri
vesa

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Kirjoita runo XIV
« Vastaus #94 : 10.09.16 - klo:14:08 »
Poikani, esikoiseni oli Vesa nimeltään.
Hän synnytti minusta äidin, aikoinaan.
Se toi valoa ja iloa elämääni,
tavallaan tuo sitä edelleenkin, mutta
 erilaisilla väreillä.
Jesajassa sanotaan, että:
    Jes. 11:1

Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa.

Jeesus Vapahtajamme tarjoaa elämän vettä, elämän leipää
ja elävää vettä.
Sanotaan, ettei sitä juotuaan enää isoa
eikä myöskään janoa.

Jumalan ajatukset ja suunnitelmat,
kuka kaiken ymmärtää taitaa?

Ehkä kerran sitten perillä.
--------

paju
soitto
kanteleet
vieraaalla
maalla
                 

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Kirjoita runo XIV
« Vastaus #95 : 10.09.16 - klo:22:46 »
Vieraalla maalla
soitan kanteleella.
Kotinurkissa
varjoisilla kujilla
pajupillillä viheltelen.

kätkö
aitta
rahi
nurkka
vesi

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Kirjoita runo XIV
« Vastaus #96 : 12.09.16 - klo:09:46 »
Aitassa kätkösä vanha rahi,
isoisän tekemä
siellä nurkassa on sen paikka
vuodesta toiseen
suojassa  vedeltä
-muistojen kätköpaikka
vanha aittarakennus.


soi
voi
hoi
toi
loi

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Kirjoita runo XIV
« Vastaus #97 : 12.09.16 - klo:13:52 »
Kuinka kaipaankaan lapsuuden maisemaa. Siinä ollaan lypsyllä.
" Lehmä tse, tse, tsee. Hoi, hoi, hoooii ! " Täti kutsuu karjaansa.

Äpylit astelevat arvokkaasti lypsytarhaan. Täti asettuu jakkaralle
minä hosun kärpäsiä hosalla, leppäisellä yleensä.

Kiulun, metalliämpärin, reuna soi tiukasti kun maitosuihku osuu
piukeana sen laitaan.

Aitan sillalla sain veivata kampikirnua. Siitä tuli voita ja kirnupiimää.
Voi suolattiin pieneen katajaiseen tiinuun.

Tällaisen lahjan elämä loi eteeni lapsena. Nyt toi muisto lapsuuden ajoilta
kuvan mieleeni.



ullakko
kengät
sahanpuru
sarjakuvat
vällyt
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Kirjoita runo XIV
« Vastaus #98 : 12.09.16 - klo:15:36 »
Ullakon hiljaisuus hoitaa,
muistoja mieleen nostaa.
Kengät riisuin jaloista,
astelen sahanpuruissa,
sarjakuvalehtiä selaillen,
vuosikertoja ihmetellen.
Olispa vielä vällyt,
ottaisin torkut...
Paitsi että,
kova käy kuhina
ampiaispesässä
katon rajassa.

kulkea
etsiä
nähdä
kokea
löytää

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Kirjoita runo XIV
« Vastaus #99 : 12.09.16 - klo:19:09 »
Ainainen nälkä


Etsiä, tutkia, löytää, tietää.
Epäillä, päätellä, tyytyä, uskoa.
Kulkea,katsoa, empiä, kieltää, toivoa.
Nähdä, unohtaa, pettyä, vaatia, ja toistaa
kaiken taas alusta.

Joko löytyi, sen tietää vasta luovutettuaan
ja jäätyään odottamaan .




pistää
puhdas
vaatimus
poikki
äkkiä
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Kirjoita runo XIV
« Vastaus #100 : 12.09.16 - klo:19:52 »
Piston sydämeeni sain,
iski vaatimukset lain.
Puhdas pitää olla
ja elää kunnolla!

Herra armahda,
laita poikki äkkiä,
kummalliset aatokset,
niin omat kuin
toistenkin...
Apu tulee Isältä!

lepo
odotus
kuulla
unohtaa
kiittää

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Kirjoita runo XIV
« Vastaus #101 : 13.09.16 - klo:06:46 »
Lepo, lohdutus tai odotus
ei ole uskon koko olemus.

Kuulla, unohtaa, on ihmisistä
asioista jää aina kysymistä.

Muistaa Vapahtajaa, kiittää,
yksin ristin voima uskoon riittää.



palkinto
vajaa
mitta
teko
pöytä
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Kirjoita runo XIV
« Vastaus #102 : 13.09.16 - klo:11:36 »
Palkinto pöydällä,
desin mitta tiskialtaassa,
leivonko vai taitaa olla
että toisena päivänä vasta
vajaa toiskätisenä,
vaikea tehdä taikinaa
mutta ehtii taas aikanaan

Kaupasta saa valmiina
ja on täysi lupa lepoon
ja olemiseen vain


kirahvi
seepra
marakatti
koala
jälleen

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Kirjoita runo XIV
« Vastaus #103 : 13.09.16 - klo:11:45 »
Kirahvi puhui swahilia
Ja seepra zulua.
Marakatti käänsi sanat
lingalaksi ja hereroksi.

Koala oli jälleen
aivan
ymmällään.

lämmitetty
uudistunut
laadukas
jämäkkä
muhkea

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Kirjoita runo XIV
« Vastaus #104 : 13.09.16 - klo:11:52 »
^
 :icon_biggrin: :icon_biggrin: :icon_biggrin: :icon_biggrin:

laadukas ja jämäkkä
lienee maskuliinisuutta parhaimmillaan
muhkea ja uudistunut jotain femiinistä :icon_eek:
yhdessä voivat nauttia
lämmitettyä muusia ja mureketta
arjessa puhaltaen yhteiseen hiileen
avio-auvoa parhaimmillanko, voi ollakin
näin asianlaita.

espresso
cappuccio
mocca
kahvila
tunnelma