Kiitän sinua, Isä Jumal', Ett's tänä yön'
1. Kiitän sinua, Isä Jumal', Ett's tänä yön'
minua suojelit Silt' häijylt' hengelt' ru-
malt', Ja muist' myös vaaroist' varjelit. Viel' ru-
koilen sinua nöyräst', Minua läsnä tänäpän' olvo, Mi-
nust' murhe pidä köyhäst', Avullas minua aina holho.
2. Etten eksyis' oikiast' tiestä, Tahtos jälkeen ann' aina
elää, Lihan halut pois estä, Ettei veis' vääräll' tielle.
Varjel' minua, Jumal', ja estä Pirun paulasta pahast',
Hänen petoksistans' päästä, Joit' eteen virittää vahvast'.
3. Oikia usko minull' lainaa Poikas pääll' Kris-
tuksen, Jonk's tähden anteeks' ann' aina Minun syn-
tin' ja rikoksen'. Et sinä, Herra, minua hyljää, Sen
olet minull' luvann': Täll' turvall' tykös kuljen, Ru-
koilen sinua, avuks' huudan.
4. Toivo minull' luja lainaa, Kuin minua tukee vah-
vistaa; Ann' rakkaudess' pysyy aina Kaikkii kristityit' koh-
taan, Ett' hyvää mahdan tehdä, Minun vihollistenkin,
Niin elää kaikkein nähden, Kuin sinull' kelpais' kuitenkin.
5. Sanas anna minun tunnustaa, Tain mailman
edess' kavalan, Kautt' vallan, vaivan, tuskan, Katoo-
van kunnian, tavaran, Älä ann' eroit' minua sinus-
tas, Eik' sanas totuudest'. Mun heikkouttan' sinä muista,
Vahvist' minua Henkes vakuudess'.
6. Ann' minun tai päivä viettää, Ett'en vihoit-
tais' sinua missään; Mutta kunniakses käyttää, Siihen
armoos minull' lisää. Sinun, Herra, haltuus annan
Minun henken', sielun', ruumiin', Perheen', kalun', kaikk'
saaman', Kaikk' kaitse, varjel' vaarast'.
7. Kiitett' ole, Jesu Kriste, Edest' lunastuksen työs!
Meit' ravitset ja vahvistat Ruumiillas ja verelläs
myös. Sinull', Isä, kiitos olkoon! Armollas läsnä ole
viimeiselt', Kosk' kuoleman kautt' pois kuljen, Korjaa
minua iloon ijäiselt'.
Johannes Kolrose, (saks.) s. n.1487 † n.1560.