Saan kirjoittaa olevani leuhkalla päällä, sillä Kaariinan kanssa saimme polttopuu-urakkamme tehdyksi. Tuli vän liikaakin, että eivät kaikki klapit mahtuneet sisään. Kuivakoot ensin euro-lavan päällä. Vapulta aloitin rämeellä kulkemisen, jolloin koivu oli vielä talviasennossaan eli tuohi pysyi puussa kiinni. Nyt särkiessäni havaitsin, että ihan viimeiset pöllit olivat jo mahloittuneet, jolloin tuohen irtoaminen tuo lisätyön. Mutta ei se haittaa, ei tarvitse ostaa sytytyspaloja. Näin maalla asuessa pitää olla sen verran tuppiroska vyöllä, että saa tuohta ja syttöä, kun tulilaitteitaan alkaa eltata.
Nuorempana kesäloma rajoitti vähäisiä töitäni, että oli jopa talven lumille mentävä rankametsään. Samalla tavalla joutuu maaseudun isäntäkin ajattelemaan, että milloin teen minkäkin työn. Emännänkin hommat on siinä jossain välissä autettava. Tänään on oltava monenlaiset koneet kesän ja talven töihin, vain traktori on sama. On taloja, että traktoreita on useampiakin, mutta silloin on hehtaaritkin laskettava uudelleen.
Pöllejä särkiessäni näin taas kerran havainnon, että naakka, tuo luonnon filistealainen, aiheuttaa suurta huolta muille linnuille. Saa nähdä, että onnistuuko rantteen lähimmän kuusen rastaspesän poikasten eläminen aikuisiksi asti. Kyllä siinä mustakaapuiset irtolaiset ovat jatkuvasti rastasparin kiusana.