Kirjoittaja Aihe: Mystiikka uskossa  (Luettu 2146 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Mystiikka uskossa
« : 04.01.20 - klo:11:28 »
Mystiikka - ongelmako?
03.01.2020 13:53 - Isä Ambrosius

Yllättävää miten Suomessa varsinkin kirkolliset ihmiset vierastavat mystiikkaa. Tätä on vaikea ymmärtää, kun tiedämme miten joissain perinteisissäkin herätysliikkeissä, esim. körttiläisyydessä, on aina upeasti ollut vahvaa hengellisen syvyysulottuvuuden kaipuuta.

Kun ortodoksinen kirkko nousi 1970-luvulta alkaen populaarin kiinnostuksen kohteeksi, muutama luterilainen pappi kuittasi sen toteamalla: se on vain sitä mystiikkaa. Pohdittuani - silloin itsekin nuorena ortodoksina - asiaa tulin kuitenkin vastakkaiseen johtopäätökseen. Kun ns. mystiikasta kuoritaan pois romantiikan ohut pintakerros, pohjalle jää uskonto mysteerinä, ihmeenä, salaisuutena.

Tämän päivän ihmisten omakohtaisen kiinnostuksen ja harrastuksen uskontoon sosiologit ja uskontotieteilijät omalla tahollaan mielellään leimaavat postmodernin ajan uushenkisyydeksi (new age). Hämmentäviltä tällaiset luokittelut näyttävät erityisesti, kun usea kirkon edustajakin kokee sen ”henkisyyden vallankumoukseksi”, joka syrjäyttää uskonnon. Ikään kuin ihmiset enenevässä määrin menisivät valikoivalla tavalla shoppailemaan vaikkapa Minä olen -messuilta edullisia tarjouksia enkeleistä, parantavista energioista tai vieraista uskonnoista.

Jokaisen kristillisen kirkon pitäisi nähdä tämä erityisesti nuoremman ikäpolven hengellisyyden kaipuu tuhannen euron mahdollisuutena. Tähän verrattuna kiistat naispappeudesta, homoparien vihkimisestä tai yleensäkin Raamatun fundamentalistisesta tulkinnasta ovat marginaalisia ilmiöitä. Elämme ajassa, jolloin kirkkojemme olisi täysinäisesti paneuduttava ydinbisnekseensä, eikä enää toimia yhtenäiskulttuurin normatiivisen etiikan viimeisenä linnakkeena. Näkymätön maailma on yhtä todellinen kuin näkyvä, ehkä enemmänkin.

Mystiikka, pyhän kokeminen ja kohtaaminen, ylittää jokaisen uskonnon instituutionaliset rajat. Toisaalta puhutulla kielellä ja kulloistenkin ajatusmalliemme kategorioissa emme koskaan onnistu täysin selittämään mysteerin syvintä ydintä. Meille kristityille tämän luulisi olevan helpompaa, sillä salattu Jumala itse tuli ihmiseksi Kristuksessa, ja tätä olemme äsken jouluna juhlineet. Siitäkin käsin meidän tulisi nähdä miten kaikella aidolla totuuden ja elämän ytimen etsimisellä on pysyvä merkitys.

Isä Ambrosius 3.1.2020


Omaa uskonelämään olen saanut täydennystä juuri mystiikan opettajilta. Siksi ylläoleva  kirjoitus Kotimaa 24.sivulla kiinnosti ja ohjasi linkittämään
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33644
Vs: Mystiikka uskossa
« Vastaus #1 : 04.01.20 - klo:15:00 »
Keskustelun avaukseen on tullut nyt 7 vastausta. Hän joka ymmärtää on Markku Hirn. Näin:

Mystiikka ei tutki mitään salattua , vaan niin kuin isä Ambrosius sen määrittelee, syväulottovuutta.

Hengellinen elämä, joka pyrkii löytävän avauksen tuohon syväulottuvuuteen , on mystiikkaa.

Sillä on useammat muotonsa. Äkillinen syvällinen ymmärrys valaisee mielen tai minän liukeneminen pois jumalayhteyden tieltä. Syvä ja pyhä yhteisöllisyyden kokemus jumalanpalveluksessa . Eukaristian yhteydessä aavistus Kristusyhteydestä. Tai miksei ei kaikkeusmystiikka, jossa hetkellisesti voi kokea sen kuinka kaikella ja kaikkialla on yhteys keskenään. Palvelustoimessa voi kokea odottamattoman ja syvän tarkoituksenmukaisuuden kokemuksen pitkän ponnistelun päätteeksi.

Puhumattakaan siitä mitä rakkaus joka on saanut vastakaikua tekee ihmiselle.

Avainsana on syvyys jonka olemassaolosta aikaisemmin oli vain kaipaus ja aavistus.

Niin, uskomme voi tarjota ylläolevaa, mutta onko niitä paimenia jotka osaavat kaitsea laumaansa ennen kulkemattomalla tiellä kohtaamaan sielunsa kalliopohjaa sinne missä Henki rukoilee meidän puolestamme ja yhdessä meidän kanssamme.

Myös ymmärtämättömiä on:

https://www.kotimaa24.fi/blogit/mystiikka-ongelmako/

Onko yhteys Jumalaan joko/tai  tässäkin asiassa ?
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8337
Vs: Mystiikka uskossa
« Vastaus #2 : 04.02.20 - klo:13:56 »
Suuri on uskon salaisuus!

Minusta messu on täynnä mystiikkaa ja outoja riittejä.
Nämä liturgiat niiden toistaminen ja ristinmerkkien tekeminen on kyllä itselleni outoja olleet siitä asti, kun kirkkoon ekan kerran erehdyin.

Kasteessa, kun pappi lausuu, ota nämä ristinmerkit pikkulapselle, niin en osaa oikein suhtautua, pikkaisen kuin manaamista.
Ymärrän, jos pappi rukoilee ja siunaa, mutta noi muut jutut, niin ihmettelen.

Perustuuhan ne tietysti kristilliseen perimätietoon ja Raamattuun, mutta en tiedä oliko Jeesus niitä tuomassa jälkipolville?

Sinänsähän niissä ei ole pahaa, kuten ei neitsyt Marian rukoilemisessa tai Ave marian toistelussa, varmaan ihan hienoa.

Voi silti olla minusta usko ihan ilman näitä temppujakin. Yksinkertaisempaa uskoa ja rukousta.
Saa liittää muodollisia tapoja, en ole vastaan, mutta en tiedä onko tarpeen?
Tik toc.