Körttifoorumi

Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Pirska - 21.10.09 - klo:15:01

Otsikko: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pirska - 21.10.09 - klo:15:01
Kun ei saa/halua kiroilla, niin sitten voi keksiä joitain kiertoilmaisuja tai käyttää jo keksittyjä sellaisia.

Voi herrasväki!

Voi saasta!

Voi hyvää päivää!

Kerrrtakaikkiaan!
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: myyrä - 21.10.09 - klo:15:25
Voihan pirska!
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pirska - 21.10.09 - klo:15:37
Voihan pirska!
Minä arvasin tuon  :icon_biggrin:, tai oikeastaan arvasin, että voihan pirskatti.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 21.10.09 - klo:15:38
Lainaus käyttäjältä: Pirska
Kerrrtakaikkiaan!

Tätä kutsuttiin meillä (eräässä suurin kirjaimin kirjoitettavassa seurakunnassa) tuttavien parissa uskovaisen kirosanaksi.
Ilmeisesti tuo "r"-kirjain on sellainen,  että se tuo kirosanan tunnetta.
Ehkäpä kyseinen kirjain on paras kirjain, jonka avulla voi purkautua, kun tuntuu pahalta.
Vai tietääkö joku jotain muuta kirjainta, joka paremmin purkaa ahdistusta/suuttumusta kuin "r" (ja isoilla kirjoitettuna).
Äänen voimakkuudellakin kun on terapeuttinen vaikutus purkautumistilanteissa: siis mitä voimakkaampi ääni, sitä paremmin purkautuminen onnistuu.

Suomalainen tapa kuitenkin monesti on sellainen, että pitäisi mieluummin pitää jaska sisikunnassa, kuin purkaa sitä pois sisältä kiertämästä ja ahdistamasta.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 21.10.09 - klo:15:42
Lainaus
Voihan pirska!

pirrrrrrska -sanaakin voisi kokeilla purkautumissanana, koska siinäkin esiintyy tuo "r" -kirjain.

Kerran harrastin enemmän rukousta, niin paljon, että kerran alkoi oikein sututtaa ja ärsyttää rukoileminen.
Kotona rukoillessani päräytin kipakan ruman sanan, jossa oli "r"-kirjainta puheääntä voimakkaammin ja terävämpänä (toivottavasti naapurit eivät kuulleet pyhän miehen manailua).
Tuon lyhyen kirosanan myötä paineet purkautuivat ja jatkoin varsin tyynenä ja vapautuneena rukouksia.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 21.10.09 - klo:15:47
Jos kiroileminen kiellettäisiin lain voimalla, ihmisistä tulisi henkisesti jonkin verran terveempiä, mitä he nyt ovat.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Riitta-mummi - 21.10.09 - klo:15:53
Pieni sievä Pirska on Pirskatti.
Iso paha H.....ti on helkutti.
P..ru vieköön, olisiko kissa vieköön!
Liettuankieliset perkuna, perkules ovat meillä P....leen diminutiivejä.

P ja H-alkuiset ovat suosittuja.

himskatti, hittolainen, hiivatti. hevon...ka ym. ovat tuutuja, harvoin käytössä nykyään.

Oo hiljaa! on käytössä. :097:
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pirska - 21.10.09 - klo:15:55
helesinki
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 21.10.09 - klo:15:58
Lainaus
P..ru vieköön

Johtuu ainakin likisesta mielikuvituksestani, että ensimmäisen pisteen luin "i":xi ja toisen "e":xi.
Tuota voi Helsinkiä olen itsekin harrastanut.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Riitta-mummi - 21.10.09 - klo:16:09
 :005: :opettaa: :eusa_clap: :icon_lol:
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: myyrä - 21.10.09 - klo:16:13
Voi hiisi!

Hiisi vieköön!

Kissa vieköön!

Lempo? soikoon!

Voihan nenä!

Voi mahoton!

Voi vitalis!

Tuhat tulimmaista!

Voi!

Voi voi!

Voi voi voi!

Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 21.10.09 - klo:16:23
Lainaus
Jos kiroileminen kiellettäisiin lain voimalla, ihmisistä tulisi henkisesti jonkin verran terveempiä, mitä he nyt ovat.

Ajatuksena tässä on se, että jos kiroilu olisi kiellettyä, tekisi se kirosanoista entistäkin voimakkaampia ja jo pienellä määrällä kirosanoja saa saman purkausvaikutuksen, kuin nyt vähän suuremmalla.
Kaikki kielletty kun on tietyllä tapaa eksoottista, joten näin ymmärtäisin tässä käyvän, jos olisivat kiellettyjä.
Ja purkautunut ihminenhän on uskomuxeni mukaan terveempi, kuin sellainen, joka pitää tavarat sisällään.
Joskus ne kuitenkin tulevat ulos. Parempi hallitusti, kuin hallitsemattomasti.
Vähän kuin jos kieltäytyisi fyysisesti jaskalla käynnistä esim. uskonnollisista syistä.
Muutaman päivän taikka viikon parin päästä kuona sitten purkautuisi hallitsemattomasti suurella voimalla ulos esim. tärisevässä bussissa.
Minua ainakin nolottaisi.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Riitta-mummi - 21.10.09 - klo:16:41
"Te kyykäärmeitten sikiöt!"   

Onkohan muita 2000v. vanhoja?
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pena - 21.10.09 - klo:18:26
Kerran puuttuessani oppilaiden kiroiluun kysyin, kuka on luokan kiltein oppilas. Saatuani vastauksen kysyin, miltä tuntuisi, jos hän täräyttäisi kerran: - Voi jukra!
Vakituiset v.....lijat olivat kanssani samaa mieltä, että pitkään ihmeteltäisiin, mikä sille oikein tuli. Voimasanat kuluvat pilalle, kun niitä käytetään liikaa.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pirska - 21.10.09 - klo:18:54
Raato soikoon!
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 21.10.09 - klo:19:00
Kun olin pikkupoika, meillä ei saanut kiroilla, koska olimme helluntalaisia.
(Ei meillä kyllä isonakaan saanut kiroilla - eikä kiroiltu).
Muistan, kuinka olisi tehnyt kovasti mieli sanoa kirosanoja.
Taisi olla niin, että vaikka ei olisi suututtanutkaan, niin olisi ollut kiva niitä suustaan päästää - mutta kielletty, mikä kielletty.
Jo pikkupoikana tiesin, että on olemassa taivas ja helvetti.
Taivaaseen halusin, koska siellä ei ole kuuma ja on kivaa.
Mutta oli helvetissäkin eräs viehkeys: ajattelin, että jos joudun helvettiin, niin sitten ainakin saan kiroilla niin paljon, kuin haluan.
Eli helvettiin joutuminekaan ei olisi ollut 100% katastrohvi.
Jotenkin olisin halunnut kiroilla ja paljon. Ilmeisesti kielletty hedelmä oli kovin viehkeä.

Kun sitten kasvoin vanhemmaksi, ehkäpä kiroiluvietti jotenkin hävisi ja helvettikään ei enää tuntunut positiiviselta senkään osalta, että siellä saa kiroilla niin paljon, kuin haluaa.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pena - 21.10.09 - klo:19:16
Olen muutaman voimasanan takaa kuulevinani katolisen ajan pyhimyskulttia. Saamari on Maria, samperi Pietari ja saakeli arkkienkeli Mikael eli Mikkeli. 'Sa' siinä alussa on tietysti sanctus tai sancta, pyhä.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 21.10.09 - klo:19:22
Kirkon Ulkomaanavulla oli joskus useampi vuosi sitten ulkomainos, jossa luki mm. "Jumal auta".
En muista, oliko 1 vaiko 2 sanaa.
Muistaako kukaan tuota mainosta?
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Riitta-mummi - 21.10.09 - klo:20:02
Näitä varhain rukouksina huudettuja "Herra varjele. Hyvä Luoja. Luoja auttakoon" käytettänee nyt enemmän muka kauhuissaan, säikähdyksissän. En pidä näistäkään, mutta joskus livahtaa vanhasta luonnosta.

                                                         :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: myyrä - 21.10.09 - klo:20:53
Liettuankieliset perkuna, perkules ovat meillä P....leen diminutiivejä.



Liettualaiset taisivat olla viimeisiä kristinuskoon kääntyneitä kansoja Euroopassa. Katolisissa maissa ilmeisesti on jossain päin  kristinuskoon yhdistyneinä pakanallisia tapoja. Samoin ortodoksien vanha ruoan haudoille vienti (ainakin Venäjällä) on pakanallista alkuperää. Mummot luulevat, että vainajat käy syömässä heidän tuliaisensa vaikka tosiasiassa linnut, pupujussi ja orava ne vievät.

Lienee luterilaisillakin säilynyt tapoja, jotka alunperin on pakanuudesta?
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pyryharakka - 21.10.09 - klo:23:23
Kirkon Ulkomaanavulla oli joskus useampi vuosi sitten ulkomainos, jossa luki mm. "Jumal auta".
En muista, oliko 1 vaiko 2 sanaa.
Muistaako kukaan tuota mainosta?
Se oli Yhteisvastuu-keräyksen mainos. Ja se oli periaatteessa kaksi eri sanaa. Muistaakseni erilaisin fontein tai värein. Se sai paljon kielteistä palautetta. Räväkkyydellään se sai huomiota ja sehän on juuri mainosten tavoite. Joskin mainoksilla yritetään tavallisesti saada positiivista huomiota.
Näitä varhain rukouksina huudettuja "Herra varjele. Hyvä Luoja. Luoja auttakoon" käytettänee nyt enemmän muka kauhuissaan, säikähdyksissän. En pidä näistäkään, mutta joskus livahtaa vanhasta luonnosta.

                                                         :eusa_pray:
Äitini käyttämä päivittely: "Herratunaika"  :icon_eek:
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: juhani - 22.10.09 - klo:00:09
"Jumalauta" isäni alkaman saarnan n. 1960-luvulla... mielestäni 2000-luvullakin...
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: seppos - 22.10.09 - klo:10:20
"Jumalauta" isäni alkaman saarnan n. 1960-luvulla... mielestäni 2000-luvullakin...

Ja jatkoi siitä, että kun ihminen kuolee ja kuopataan ja koiranputki nenästä kasvaa.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: juhani - 22.10.09 - klo:22:47
niin se on...
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pirska - 23.10.09 - klo:09:52
Joskus muistan kuulleeni, että joku olisi käyttänyt voimasanana sanaa piessa.

Piessa kun saisi lottovoiton!

 Myöhemmin olen kuullut, että Piessa olisi myös sukunimi.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Atanasia - 23.10.09 - klo:09:58
Lainaus
Olen muutaman voimasanan takaa kuulevinani katolisen ajan pyhimyskulttia. Saamari on Maria, samperi Pietari ja saakeli arkkienkeli Mikael eli Mikkeli. 'Sa' siinä alussa on tietysti sanctus tai sancta, pyhä.

Hieno tulkinta! :icon_biggrin:

Mistähän tulee "helvetin kuustoista" ?
meillä lapinperukoilla manailtiin näin
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: seppos - 23.10.09 - klo:10:08
Hieno tulkinta! :icon_biggrin:

Mistähän tulee "helvetin kuustoista" ?
meillä lapinperukoilla manailtiin näin

Käytettiin sitä täällä etelän ulkosaaristossakin. Selitys voi löytyä tästä http://www.kotus.fi/index.phtml?s=985
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Atanasia - 23.10.09 - klo:10:11
Lainaus
Käytettiin sitä täällä etelän ulkosaaristossakin. Selitys voi löytyä tästä http://www.kotus.fi/index.phtml?s=985

Hyvä!

Takkar o pokkar, eiku niiar  :icon_biggrin:
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: seppos - 23.10.09 - klo:11:00
Hyvä!

Takkar o pokkar, eiku niiar  :icon_biggrin:

Se on aina nättiä kun nuoret tytöt niiaa syvään.

No asiaan, Sanonta oli jo lapsuudesta tuttu, mutta ei minulla ollut tuon taivaallista tai maalista käsitystä miksi kuustoista. :017: Siksi uteliaisuus iski ja piti etsiä selitystä ja nykyään kaikki löytyy netistä. Niin tässäkin kävi ja selitys oli ainakin minulle täysin yllättävä. Monessa muussakin asiassa tuo äänneasu on määräävämpi kuin sisältö. Slangissa tämä tulee erityisen hyvin monesti vastaan. Juodaan kupponen päälle, muttei läikytetä.  :kahvi:
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: mt - 23.10.09 - klo:13:25
Joskus muistan kuulleeni, että joku olisi käyttänyt voimasanana sanaa piessa.

Piessa kun saisi lottovoiton!

 Myöhemmin olen kuullut, että Piessa olisi myös sukunimi.

Ihan hyvä voimasana se onkin, merkitsee nimittäin pirua (bes), ks. esim.
http://www.suomussalmenlukio.fi/rane/karjala/petrokar.htm
kohta 7. Besov-Nos.

Tässä merkityksessä sana on siis venäläisperäinen ja tullut suomen itämurteisiin varmaankin Vienasta. Sukunimi Piessa ei ole samaa juurta. Sen esintyminen Tornion-Lapissa voisi viitata saamelaislähtöisyyteen, mutta todennäköisempi lähtökohta on Pietari venäläisine muunnelmineen. Samantapaisia sukunimiä on esiintynyt Kannaksella (Pessa etc.).

Mt
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Jampe - 23.10.09 - klo:14:58
Miksei saisi kiroilla?  Jos pärisyttää niin antaa päristä vaan! Minä ainakin annan.  Jos lyön vasaralla sormeen niin kyllä minä päästän ihan estottomasti että "voijumalautasaatanaperkelevittu" ja pian on kipukin poissa!  Kyllä se vaan auttaa, uskokaa pois!
Ja hyvä on minun olla. mistään päin ei kiristä eikä kurista.

Tietenkään kiroilu ihmisten aikana ei ole sopivaa, käytöstapoja pitää olla ja tilannetajua tietenkin. En voi esim. työssäni ruveta kiroilemaan.

Että jos vaan toteaa tyynesti että "voi kissan viikset" niin kipu kestää paljon pitempään! Tosi on!
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pirska - 23.10.09 - klo:16:36
Tuskinpa meistä kukaan voi paukutella henkseleitä, että eipä ole tullut koskaan kiroiltua. Täytyy tunnustaa, että joskus sitä joutuu semmoiseen tilanteeseen, että kyllä sieltä sielunvihollisen nimi tulee lausutuksi ihan automaattisesti. Onpa tullut Jumalan nimeäkin väärin käytetyksi. Jumalan nimen väärinkäytöksestä olen vain valitettavasti todennut ihan käytännössä, että Jumala ei todellakaan jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu. Ne rangaistukset eivät ole oikein mukavia.

Kiroilua voi oppia, samoin kiroilemattomuutta. Muistan lukioaikana, kun aloitin koulun kesäloman jälkeen. Luokassamme oli varsinainen noita-akka, siis tyttö joka noitui ihan ristiin rastiin koko ajan. Tuskin hänellä niin kauhean huonosti meni koko ajan, että olisi pitänyt sadatella jatkuvalla syötöllä. Niinpä sitten huomasin, kuinka tämä "esi-isien luetteleminen" tarttui minullekin. Seura tekee kaltaisekseen, niinhän sitä sanotaan.

Joskus ihan ärsyttää kuunnella radiosta tai seurata televisiosta erästä hyvin lahjakasta kapellimestaria, joka kiroilee koko ajan. Tuntuu, että hänen sanomansa vesittyy sillä jatkuvalla noitumisella.

En nyt tiedä, auttaako kiroilu varsinaisesti vai auttaako se, että uskaltaa vihastua ja purkaa vihansa. Voihan sitä huutaa ja hyppiä tasajalkaa, kun oikein potuttaa.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: juhani - 23.10.09 - klo:20:54
jampelle sanoisin, että vaimonikin sanoo tämän sanan... aika useinkin jos en tottele...
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pyryharakka - 23.10.09 - klo:22:50
Sydämen kyllyydestä suu puhuu.  :107:
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: seppos - 23.10.09 - klo:22:55
Olin nuorempana huolestuttavan kova kiroilemaan, mutta sitten oli yhden kesän Saksassa töissä ja ei saksaksi voi kiroilla. Kiroilemiseni loppui siihen. Joku irtosana tulee joskus sanottua, mutta on hehtaarin ero tilanteeseen ennen vieroitusta ja hyvin pärjää näinkin. Ei itsetuntoni sitä tarvitse se on tarpeeksi suuri muutenkin.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pyryharakka - 23.10.09 - klo:23:12
Olin nuorempana huolestuttavan kova kiroilemaan, mutta sitten oli yhden kesän Saksassa töissä ja ei saksaksi voi kiroilla. Kiroilemiseni loppui siihen. Joku irtosana tulee joskus sanottua, mutta on hehtaarin ero tilanteeseen ennen vieroitusta ja hyvin pärjää näinkin. Ei itsetuntoni sitä tarvitse se on tarpeeksi suuri muutenkin.

Donnerwetter, kun oletkin oikeassa. Monesti kiroilulla yrtietään vahvistaa minuutta, tehdä vahvempi vaikutus itsestä ja sanottavastaan.
Ja siinäkin olet oikeassa, että tunnepitoisissa tilanteissa, se äidinkieli on läheisin. Kummitätini, joka on asunut n. 50 vuotta Tanskassa, puhuu lähes täydellistä tanskaa. Ainakin mikäli uskomme hänen tanskalaisia tuttaviaan, ja miksemme uskoisi. Kummitäti sanoi, että kun lapset olivat pieniä ja tuli tilanne, missä lapsia pitki komentaa, ei tanska toiminut. Lapsille pystyi huutamaan vain suomeksi.  :102:
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Sanneli - 23.10.09 - klo:23:24
Voi voi!

Tuskin nykyään saa enää sanoa "Voi voi" kun ei siinä kuitenkaan ole tarpeeksi maitua pohojalla...
Parempi on siis sanoa Voi margariini! Siinähän on se ärräkin ;)
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Mauno - 24.10.09 - klo:08:35
Tuskin nykyään saa enää sanoa "Voi voi" kun ei siinä kuitenkaan ole tarpeeksi maitua pohojalla...
Parempi on siis sanoa Voi margariini! Siinähän on se ärräkin ;)

Mutta onko siinä keetä? Eikö se oo markariini?
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Riitta-mummi - 24.10.09 - klo:09:00
Minulla paineenpoistosana on se peellä alkava tuote joka niin ihmisestä kuin eläimestä
ruokailun tuloksena syntyy. Kun oikeen keittää niin tasajalkaa hyppiminen ja p..ka, p..ka,
p..ka kolmeen kertaan hiljaa mutta kiihkeästi tasajalan tahtiin manattuna auttaa siinä missä Jampea se suuri ja paha nimittely. :seina: :seina: :seina:
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pyryharakka - 24.10.09 - klo:15:33
Appiukolta on tupannut tarttumaan minuun niin kuin Tiitiäiseenkin: perjantai. Ja jos oikein paha paikka oli: perjantain viies  :003:
Meille ei kyllä ole täysin selvää, mikä se viies siellä perässä on.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Jampe - 25.10.09 - klo:10:50
Semmoinen kysymys tähän väliin, että onko ihminen pyhempi silloin jos se jättää sanomatta ääneen  sen mitä tuolla hetkellä mielessä pyörii, esim. lyödessä vasaralla sormeen, kun totuus on, että siellä mielessä kuitenkin pyörii ihan prikulleen sama halu päräyttää muutama valittu sana ilmoille?

Onko ihminen silloin parempi uskovainen jos pinta näyttää ulospäin kiiltävältä, mutta sisältä täsmälleen samaa paskaa kuin muillakin, mutta vain peiteltynä ja verhoillen esiintuotuna?

En tietenkään väitä että kiroileminen olisi hyvä tapa tai mitenkään kannatettavaa, mutta minusta aitouteen ja rehellisyyteen (etenkin itsensä kanssa) pyrkiminen on kannatettavaa!

Uskaltaisin jopa väittää että usein sellainen ihminen joka uskovien ja herätysliikeväen keskuudessa näyttää kaikkien silmiin moitteettomalta ja sydämelliseltä ihmis-enkeliltä, on kuitenkin sisällä sitä ääneen sanomatonta, sievisteltyä ja peitellysti esiintuotua vihaa ja katkeruutta, pistelyä, piilovittuilua jne.  Toisaalta kun joku ottaa kunnolla aivoon, voi sanoa mitä ajattelee ja asiasta ei jää traumoja eikä tarvetta jälkeenpäin harrastaa uskonnollisilla korulauseilla peiteltyä pirullisuutta/sydämen pahuutta ja muuta sellaista. Ei jää tarvetta panna "korvan taakse" vastaisuuden varalta.

Ei varmasti ole psyykkisen terveyden kannalta ihmiselle hyväksi se, että pyrkii aina peittämään ja kieltämään kaikki negatiiviset tuntemukset ja rakentaa ulospäin kiiltävää sädekehää ja kuitenkin elää syvässä ristiriidassa itsensä kanssa.  Tällainen on valitettavan yleistä uskonnollisissa piireissä.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Jampe - 25.10.09 - klo:10:58
Vielä pieni kommentti jatkoksi:

uskaltaisin olettaa että kun pohditaan rajoja mitä sopii sanoa ja mitä ei, niin uskonnolliset piirit määrittävät omat rajansa. Esim. jos on sopivaa sanoa "markariini" tai "perjantai", niin kuka sen rajan siihen on pannut ja millä perusteella?

Eikö se ole ollenkaan niin, että jos ylipäätään on tarvetta tällaiseen kommunikointiin, niin siellä paljon puhutussa sydämessä on JO se pirullinen ja hammasta kiristelevä mielentila? Mitäs se Jeesus taas opettikaan? "sydämestä tulevat ihmisen pahat ajatukset..." -vai miten se meni?

"Joka katsoo naista himoiten, on sydämessään tehnyt hänen kanssaan huorin..."

Olisko tässä mitään näkökulmaa aiheeseen?

Minusta tässä on hyvä ja armahtava elämänohje, joka minusta ainakin osoittaa että Jumala ymmärtää ihmisen tilannetta:

"vihastukaa, mutta älkää antako auringon laskea vihanne yli"

Ei liene mahdollista löytää ihmistä joka ei koskaan vihastu mutta seuroista löytyy paljon ihmisiä jotka eivät koskaan näytä vihastuvan. Mistähän se mahtaisi johtua?
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: llwyd - 25.10.09 - klo:14:01
Voi yhyren kerran! Kiroilen niin harvoin että taidan olla jonkinlainen luonnonoikku. Ellei nyt kovin rienaaviin sanontoihin mennä niin en kyllä ymmärrä miten ihmeessä voisi kiroilua sinänsä pitää syntinä tai ylipäänsä tuomittavana. Se on sanottava, että kun on säästänyt kiroamista niin se ei sitten ole myöskään kokenut inflaatiota - nykynuorilla tunnetusti esimerkiksi v-sana on puhdas välimerkki, jolla ei juuri ole mitään sisältöä. Kiroileminen on arkipäiväistetty ja tehty merkityksettömästi ylikäytöllä.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pyryharakka - 25.10.09 - klo:17:07
Mistä kiroilu on saanut alkunsa? Jos mennään kauas ajassa taaksepäin, mitä Aatami mahtoi sanoa kun löi varpaansa kiveen. Ei aniakaan sitä v-sanaa. Luulempa että hän huusi tuskaans ulos.
Äitini sanoi kiroilemista noitumiseksi. Ennen kristinuskon juurtumista tänne, tavattiin eri tilanteissa lukea loitsuja. Etsittiin erilaisia henkivaltoja apuun. Minun olettamus on, että kiroilu juontuu henkien manaamisesta. Vai olenko ihan sivuraiteilla. Siitä on kyllä menty pitkä matka tähän päivään. Tuskin tämän päivän kiroilija paljon henkimaailmaa ajattelee kirkoillessaan, saati uskoo henkiin. 
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: seppos - 25.10.09 - klo:17:17
Mistä kiroilu on saanut alkunsa? Jos mennään kauas ajassa taaksepäin, mitä Aatami mahtoi sanoa kun löi varpaansa kiveen. Ei aniakaan sitä v-sanaa. Luulempa että hän huusi tuskaans ulos.
Äitini sanoi kiroilemista noitumiseksi. Ennen kristinuskon juurtumista tänne, tavattiin eri tilanteissa lukea loitsuja. Etsittiin erilaisia henkivaltoja apuun. Minun olettamus on, että kiroilu juontuu henkien manaamisesta. Vai olenko ihan sivuraiteilla. Siitä on kyllä menty pitkä matka tähän päivään. Tuskin tämän päivän kiroilija paljon henkimaailmaa ajattelee kirkoillessaan, saati uskoo henkiin. 

Tiettyä osaa kiroilemisesta sanotaan edelleen noitumiseksi. Suurin osa varsinkin nuorison runsaasti kirosanoja sisältävästä puheesta ei ole noitumista vaan huono tapa, jolla pyritään tehostamaan itsetuntoa ja olemusta. En puhuisi synnistä vaan todella tapojen puutteesta. Sellainen kiroileminen, mitä tässä on etupäässä tarkoitettu, kun lyö vasaralla sormeensa on usein noitumista tai toinen sana samasta asiasta manausta. Usein se liittyy myös voihkintaan sillä joskus tekee kipeää. Siinä auttaa purkaus kuin purkaus. Sama koskee henkisiä kipuja.

Vastauksena kysymykseen mitä Aatami sanoi en tiedä, mutta ainakin voih ja auts.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pirska - 25.10.09 - klo:18:15
Väitän, että ainakin Jumalan nimen väärin käyttäminen on syntiä. Jos minulla on hätä ja sanon: "Jumala auta!" Se ei ole syntiä. Jos lyön vasaralla peukalooni ja sanon: "Jumalauta!" Se on syntiä. Se on nimenomaan Jumalan nimen turhaan lausumista, siitä ei pitäisi olla kenelläkään epäilystäkään.

Kyllä kiroilemista voi oppia ja voi siitä oppia poiskin. Huomaahan sen siitäkin, kun toisilla on joka toinen sana kirosana. Perkele ja saatana ovat tietääkseni sielunvihollisesta käytettyjä nimiä. Korjatkoon joku jos olen väärässä.

Kuten mainitsin, vihaa voi purkaa myös huutamalla ja tasajalkaa hyppimällä, polkemalla jalkaa j.n.e. Siitä olen Jampen kanssa samaa mieltä, että viha täytyy purkaa pois myrkyttämästä mieltä. Teeskentelyä minustakin on semmoinen, että yrittää olla ulospäin ihan viilipyttymäisen rauhallinen, kun joku asia ottaa tosissaan päästä.

Muuan pilapiirtäjä piirsi äitienpäivän aikaan vitsin, jossa isä oli keittiössä kokkaamassa äitienpäivänä. Uunista nousi savu ja kaikki näytti menevän pieleen. Siinä isältä pääsi :096: :074: Siihen oli sitten piirretty itse Piru, joka tuli kysymään: "Kutsuit minua, mitä asiaa sinulla oli?"
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: vasara - 25.10.09 - klo:18:24
 Vasara taitaa olla ihan ulkokultainen, kun sanoo vasaralla sormeen lyödessään ja muissa yllättävissä tilanteissa "Hallelujaa"   ja ihan spontaanisti.... :icon_eek: Vuosikymmenien opetuksella sormilleni olen näi todennut.... JOS sormia on vielä 10 tallella tai telineeltä pudottua tai kompastuessaan tai liikenteessä on ollut tiukka paikka... Voi vain todeta, että on varjeltunut pahemmalta... :icon_rolleyes:

Henkilökohtaisesti minua kiusaavat kyllä, Jessus, jessuikkeri, jestas, jessiunakkoon ilmaisutkin......
Vaan nyt on lopetettava pihdinta, kiun ovikello soi. :icon_lol:
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pena - 25.10.09 - klo:19:48
Hugo Simbergin pirunkuvia voi katsella tilanteina, jolloin suomalaiselta pääsee: 'Piru!' Esimerkiksi Piruparka kaksosineen pyytää puuroa emännältä, joka on näköjään tarttunut kuumaan padan reunaan ja polttanut näppinsä.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pyryharakka - 25.10.09 - klo:20:56
Äskeisen tuomasmessun saarnassa kirkkoherramme kertoi vanhan jutun hurskaasta miehestä. Hän kutsui köyhän miehen luokseen illallisille. Kaikki alkoi hyvin. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Kesken illallisen vieton köyhä mies alkoi kuintenkin äänekkäästi kiroilla ja sadatella. Tosta hurskas mies pöyristyi ja suuttui, heitti köyhän miehen ulos kesken illallisten.
Yöllä unessa tuli hurskasta miestä puhuttelemaan enkeli. "Sinä et sietänyt köyhää miestä edes tuntia ja Jumala on joutunut sietämään sinua jo 50 vuotta"
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pirska - 27.10.09 - klo:20:04
Tuli mieleeni, että kun pikkulapsella on paha olla, hän huutaa ja heiluttaa käsiään ja jalkojaan. Ellei hän kuule kiroilemista, hän ei opi liittämään sitä vihastumiseensa. Hän saa silti vihansa purettua, jos vanhemmat antavat hänen purkaa sen omalla tavallaan.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: juhani - 27.10.09 - klo:21:31
... optimistisesti Sinä voit luulla
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pirska - 27.10.09 - klo:21:42
... optimistisesti Sinä voit luulla
Voisitko joskus selittää kokonaisella lauseella. En tahdo ymmärtää näistä lauseen puolikkaista, mitä yrität sanoa.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: seppos - 27.10.09 - klo:21:47
Voisitko joskus selittää kokonaisella lauseella. En tahdo ymmärtää näistä lauseen puolikkaista, mitä yrität sanoa.

Jännä juttu, mutta minulle meni kaaliin tuo seitsemän lapsen isän empiirinen huokaisu. Siinä oli kaikki.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pirska - 27.10.09 - klo:21:50
Jännä juttu, mutta minulle meni kaaliin tuo seitsemän lapsen isän empiirinen huokaisu. Siinä oli kaikki.
Olkoot vaikka seitsemäntoista lasta, mutta en ymmärtänyt sittenkään.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Atanasia - 27.10.09 - klo:21:55
Ymmärsin, että olisiko  (turhan) optimistinen oletus, ettei
lapsi kiroile jos ei kuule vanhempiensa sadattelevan...
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: santtu-62 - 27.10.09 - klo:21:59
... optimistisesti Sinä voit luulla, mutta empiirinen ...
Näin se vaan on, että jostain ne ... :eusa_silenced:
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pirska - 28.10.09 - klo:09:27
Ymmärsin, että olisiko  (turhan) optimistinen oletus, ettei
lapsi kiroile jos ei kuule vanhempiensa sadattelevan...
Sentään täällä joku osaa selkokieltä, että voi edes vastata. Mietin tuossa jo illalla, että pitäisikö laittaa juhanille liuta kysymyksiä eri mahdollisuuksista tulkintoja, joihin hän voisi vastata rasti ruutuun -periaatteella.

Mainitsin, että jos lapsi ei kuule kiroilemista. Tarkoitin siis sekä vanhempien että ulkopuolisten. Itse säästyin melko isoksi, ennen kuin kuulin kiroilemista. Muistan vielä sen tilanteenkin, kun yksi minua monta vuotta nuorempi tyttö sanoi "perkele", ja minusta se kuulosti aivan kauhealta. Meillä eivät äiti ja isä kiroilleet eikä meitä viety tarhaankaan oppimaan kiroilua. Minun kaveritkaan eivät kiroilleet eivätkä heidän vanhempansa ainakaan lasten kuulten.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että ellei lapsi kuule kiroilemista, niin ei hän itsekään keksi kirosanoja.

Vielä haluaisin muistuttaa, että minäkin olen useamman lapsen äiti enkä ole köörännyt heitä muiden hoidettaviksi. Minulla on siis aika tavalla kokemusta lasten kasvatuksesta. Olen antanut lapsilleni sitä "laadutonta aikaa" yllin kyllin ja opettanut heille kaikkea mahdollista. Heitä olen roijannut joka paikassa mukanani ja tehnyt töitä heidän kanssaan. Voi olla, että kokemusta löytyy vieläkin enemmän kuin seitsemän lapsen isältä. Että se siitä optimismista!
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: seppos - 28.10.09 - klo:10:23
Kun lapsi menee kouluun, niin silloin hän viimeistään kuulee kirosanoja tahdomme tai emme ja riippumatta kotikasvatuksesta. Ja jos lapsella on koulua käyviä sisaruksia niin se tapahtuu jo varhemmin. Tämä lienee Juhanin ajatus
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: myyrä - 28.10.09 - klo:10:53
Voi jumaliste!

Voi jumatsuka!

Voi jumpe!

Voi jampe!

Voi jumppu!

Voi juma!

Jumal' auta

*

Voi vittulan väki!

Voi perseen suti!

Voi...jne!
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: juhani - 28.10.09 - klo:11:31
kyllä seppos on oikeassa...
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pirska - 28.10.09 - klo:12:16
Haluan edelleenkin jauhaa tätä lasten kiroilemaan oppimista.

Ei ole mikään sääntö, että ihan kaikki ihmiset kiroilisivat aikuisena edes mielessään. Olen tavannut kiroilemattomia ihmisiä ja ollut heidän kanssaan tekemisissä vielä sittenkin, kun he ovat dementoituneet. Dementikoillahan tunnetusti on sensuuri pois päältä ja heiltä voi kuulla yhtä sun toista. Jos dementikolta ei missään sairastamisen vaiheessa kuulu kirosanoja, niin ei niitä silloin ole ollut hänen ajatuksissakaan suuttuessaan, vaikka hän olisikin kuullut niitä. Varmasti he ovat kuulleet kirosanoja jossain vaiheessa, mutta todennäköisesti heidän lähipiirissään ei ole ollut tapana kiroilla ja heille on tehty riittävän selväksi, että semmoinen ei sovi. En väitä heitä sen taivaskelpoisemmiksi, mutta väitän, että kaikki eivät kiroile edes ajatuksissa.

Palatakseni vielä lasten suuttumiseen, niin halusin tuoda vain esiin sen, että suuttumuksen voi purkaa onnistuneesti myös ilman kirosanoja.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pena - 28.10.09 - klo:12:21
Myyrältä unohtui 'jumaleissön!' vai olisiko se peräti 'jumalation!'.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: mt - 28.10.09 - klo:13:08
Voi jampe!

Puuskahdetaan, kun havaitaan (toisessa tietysti, ei itsessä) pietistisperäistä kokemuskristillisyyttä.

Toinen samaan sarjaan:

Kyösti sinut vieköön (väkevähenkiseen karismaattiseen kokoukseen).

Uutta herännäisperinnettä...

Mt
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pirska - 28.10.09 - klo:13:44
Puuskahdetaan, kun havaitaan (toisessa tietysti, ei itsessä) pietistisperäistä kokemuskristillisyyttä.

Toinen samaan sarjaan:

Kyösti sinut vieköön (väkevähenkiseen karismaattiseen kokoukseen).

Uutta herännäisperinnettä...

Mt
Tähän asti paras!
 :043: :038:
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Jampe - 28.10.09 - klo:15:53
Puuskahdetaan, kun havaitaan (toisessa tietysti, ei itsessä) pietistisperäistä kokemuskristillisyyttä.


Mt

Just just!  Mutta kun muistellaan, niin joka kerta kun olen maininnut myös körttiläisyydessä olevan noita piirteitä niin joku puuskahtaa että "ei herranjestas! sinä et  tunne körttiläisyyttä...."


-että "toisissa"  nähdään tosiaan...  :017:



Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: santtu-62 - 28.10.09 - klo:17:38
Toisin sanoen ...Ne sutor supra crepidam.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pena - 28.10.09 - klo:19:02
'Suutari älköön arvioiko taidetta sandaalien yläpuolelta,' sanoi maalari miekkoselle, jonka oli pyytänyt tarkistamaan, että jalkineet oli kuvattu taulussa asianmukaisesti.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 28.10.09 - klo:20:36
Saarnaaja setäni kertoi, että eräässä helluntaikokouxessa Niilo Ylivainio saarnatessaan sekosi sanoissaan ja päästi ulos vahingossa jonkun pahentelevan sanan taikka kirosanan. Se oli siis täysin puhdas vahinko.
Seurauksena tästä kömmähdyksestä oli se, että kyseistä Niilo Ylivainion puhekasettia meni kaupaksi kuin siimaa.En nyt varmasti muista, mikä se kirosana oli, mutta käytettäköön tästä kirosanasta nimeä "pasha" (tuo kuulostaa kauniimmalta).
Jos oikein muistan, niin ihmiset kysellessään sitä Niilo Ylivainion saarnakasettia - kun eivät tarkemmin osanneet välttämättä kertoa mistä kokouksesta oli kyse - niin jotkut ihmiset kyselivät, että onko sitä pasha-kasettia vielä jäljellä.
Ilman tuota tiettyä sanaa kasetinmyyntitulotkin olisivat olleet pienemmät.

Se oli vielä sitä aikaa, jolloin saarnaajan suusta tullut kirosana oli jonkinlainen tapahtuma.
Nykyään se ei ehkä enää ole samalla tavalla hassua/kummallista.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: santtu-62 - 28.10.09 - klo:20:45
'Suutari älköön arvioiko taidetta sandaalien yläpuolelta,' sanoi maalari miekkoselle, jonka oli pyytänyt tarkistamaan, että jalkineet oli kuvattu taulussa asianmukaisesti.
Toisin sanoen ... opetuslasten jalkojen alue oli maalattu aikojen saatossa tukkoon, ja ne tulivat esille kunnolla vasta restauroinnin jälkeen.
Otsikko: Vs: Toisin sanoen
Kirjoitti: Pyryharakka - 28.10.09 - klo:21:35
Myyrältä unohtui 'jumaleissön!' vai olisiko se peräti 'jumalation!'.

Ja jumprahuitti.

Muistui mieleen se ortodoksimummo, joka elämänsä ekan kerran sai eteensä mämmiä: "Millainen usko, sellainen pasha".