Ei kai nyt sentään luopumisesta. Pikemminkin esteellisyydestä.
Toisaalta tulee mieleen viime pyhän saarna. Tekstissähän kerrottiin se tuttu juttu, että kutsutut vieraat esittivät esteitä juhlille tuloon. Sitten isäntä käski viedä kutusun toreilee, kaduille ja kujille.
Meillä saarnannut eläkekappalainen totesi, että esteet olivat enemmän verukkeita. Kulttuurissa, jossa ei voi sanoa, en halua tulla. Silloin esitetään verukkeita.
Tuohon saarnaan pohjaten, olisinhan minä toki voinut valita toisin ja lähteä juhlille. Se olisi ollut kuitenkin selän kääntämistä rakkaalle puolisolleni, joka myös olisi halunnut juhlille. Hän olisi voinut olla laulamassa kuorossa.
Yritän kuitenkin tämän viihde-elektroniikan kautta kuunnella juhlilta sen, mitä voin.