Kiitos "seppos" muistutuksesta.Onkin Pohjanlahteen vettä virrannut kosolti viimeisimmästä vietistäni.Nyt avattuani foorumin sivut tein havainnon,ettei viisaista ajatuksista huolimatta löytynyt puhetta kristillisyyteen keskeisesti liittyvästä asiasta,kuin puhetta parannuksesta.En osaa sanoa kuuluuko aihe edes tälle sivulle,päätin kuitenkin ottaa suuren riskin nostaa esille aiheen. Mutta kun vastaavaa sivua en löytänyt, ja vaikka ajassamme sitä pidettäneenki vanhanaikaisena,ajattelinpa herätellä keskustelua riskistä huolimatta tärkeänä pitämästäni aiheesta.
Luulen, että useimmat kirjoittajista ovat tehneet ajastamme erilaisia huomioita,että ajan henki on vieraantunut suurelta osin,jopa kristillisen julistuksenkin osalta perinteisestä kristllisyyteen pohjautuvasta elämän tavasta.Sosiaalisuus ja lähimmäisyys, sinänsä hyviä asioita,ovat nouseet julistuksen tärkeimmäksi.Kehottaminen parannukseen kuuluu vain harvoin saarnoista ja seurapenkiltä.
Kun seuraa ajassamme tapahtuvaa kehitystä, väkivallan,ahneuden ja moraalittomuuden lisääntymisestä, toki olisi paljon yhteiskunnassamme ja omassakin elämässä parannettavaa.Kun muutenkin muistisairauden lisääntyessä, tarvittaisiin yhä uudestaan kehottajia parannukseen.
