Pihasiilini, ovat ottaneet terassin ihan omakseen ja todella majailevat horrostusmökkeröisessä, näen niiden tuossa kuljeskelevan edestakaisin. Huippua. Poikkeavat toisinaan pihalla siitä mökistä jo aamusta, rymyyttävät kukkatelineitä ja toisella on tapana katsoa vetoavasti silmiin. Tyyliin, tiedän ettei ole ilta mutta söisin kovasti mielelläni...
Sisar tekstasi, vääntää aineopintojen viimeistä tehtävää ja jää vuosilomalle kahden päivän kuluttua ja siitä tulin erinomaisen onnelliseksi. Oli ihan homma vetäistä ne vuodessa vaikka ei puuhannut muuta, hän hoiti ison talouden ja talonkin, eläimet, kuopus opiskelee naapurikaupungissa muttei vielä pärjäisi omillaan eikä sellaiseen olisi varaa, muut neljästä poikkeavat asumaan vähän väliä kuka mistäkin. Hän oli niin epätoivoinen vielä ja tosiväsynyt ja varma siitä, ettei mistään tule mitään mutta nykäisi ihan hurjan keskiarvon. Hän on ihan aina ollut minua etevämpi kaikessa ja sen vääntäminen rautalangasta vanhuksille ei ota onnistuakseen. Jos nyt.
Tulisin onnelliseksi.