Myrsky

[Riitta-mummi]

Meilläkin myrskysi, jopa niin että aina urhea mieheni oli kunnioittavan oloinen yöllä kun kokoili tavaroita parvekkeelta ja sulki ikkunoita ettei sade pieksisi sisälle tuuletusluukuista.
Oli kuin tykistökeskitys olisi kulmillamme. Salamoi lakkaamatta, jyrinä toistui monikertaisena talon takana olevista kallioista.

Lähietäisyydellä ei näy kaatuneita puita, mutta Lahden ympäristön junaradat ovat poikki katkeilleiden puiden takia.

Voin vain kuvitella merihädässä olevien pelon. Onneksi Jampe perheineen selvisi.
Rukoileminen on paikallaan hädässä ollessa.
....
Pihakalusto on palasina ja irtotyynyt pitkin pihaa, mutta se on pikkujuttu. Kuusi tuntia olimme ilman sähköä ja aamuyöllä mietin miten kahvinkeitto onnistuu kun ei täällä ole muuta kuin kaasugrilli.
Onneksi olin keittänyt illalla omena-riisipuuron joka syödäänkin kylmänä.
Juuri kun aioin vatkata Matille kylmän kaakaon tulivat sähköt ja kaikki laitteet aloittivat tutun hurinansa.

Bassolle ja minulle ilman viileneminen on suuri helpotus. Kohta lähdemme katsomaan mitä myrsky on saanut ympäristössä aikaan.

[Jampe]

Tässä elävä esimerkki rukouksesta ja  rukousvastauksesta. Hienoa, että selvisitte!

No kiitos!  "rukousvastaus" nyt on vähän liikaa tulkittu, mutta ehkä voisi sanoa että meillä oli kuitenkin varjelus matkassamme.

Voin vain kuvitella merihädässä olevien pelon. Onneksi Jampe perheineen selvisi.
Rukoileminen on paikallaan hädässä ollessa.  Riitta.mummi

Varsinaisesti ei vielä voi oikein puhua hädästä kun kaikki kuitenkin toimi eikä karahdettu kiville. Merihätä on minusta sellainen jossa jokin tärkeä, kuten ohjaus ei enää toimi tms. että ollaan todellisesti meren armoilla. Vene vain heilui rajusti meuruavassa aallokossa näkyvyyden ollessa lähes nolla. Silti suurimpana vaarana pidin mahdollista salamaniskua veneeseen koska paikka oli kuitenkin sen verran kaukana rannoista. (täälläpäin on vielä 10:nkin kilometrin päässä mantereesta vaarallisia karikoita). Mutta se on totta että tilanne oli meidän kannalta katsoen  raju ja pelottava.

[Leena]

Täytyy hiljaisesta kunnioituksesta ensin onnitella selviämisestä, todeta että Jampe siis rukoili muttei ajattele rukouksiin vars. vastattavan, kiitti,mutten oikein tiedä mistä, kysyn tarkemmin.  Arvostan kyllä rannalla varttuneena tuossa myös taitoa hoitaa venettä ja muuta. Ihan lapanen tai täysi noviisi hätääntyykin, eikä ei tuo venettä mistä hyvänsä kotiin. Mutta suhde rukoukseen vaikuttaa komplisoidulta.  Eikö olisi johdonmukaisinta olla rukoilematta JOS pitää sitä lähinnä kunnioituksen puutteena - häiritä Luomakunnan Herraa inhimillisellä huolella? Tai onko jossakin tietty raja, jos on vaarassa/vaarallisessa tilanteessa, saa rukoilla?  

Meinasin pitkää vuodatusta mutten viitsi, tunnen olevani kauhea ihminen kun joku saattoi hyvinkin hukkua siinä myrskyssä, minä täällä vain ajattelin että vih-doin ja  

Se oli ihana myrsky! Se lepattava pilvi tuli niin nopeasti! En ennättänyt vain nostella kaikkia terassikukkia suojaan, kun jo satoi, ja tuuli oli kaataa minun kukkaritiläni, mutta että oli... älkää lähtekö vesille, Leena toivoo uusintaa! Mutta äkkiä se oli ohi. Ja erikoista oli että oikeastaan pilvet lepatteli, hyvin vähän löi salama maahan. Mutta se tuuli oli reipas. Soitin kuinka vanhukset oli selvinneet jos olivat mökillä kun mummo pelkää onneton, olivat olleet matkalla  kotiin kun oli Haminan kohdalla tuuli tarttunut autoon niin että sen oli tuntenut muuallakin kuin ohjauksessa. Saas kuulla onko sisaren marsut nyt kenen pihalla vai ennättivätkö he puolestaan kotiin.  Oli harkitsematonta jättää marsuja laitumelle.

[seppos]

Meilläkin myrskysi, jopa niin että aina urhea mieheni oli kunnioittavan oloinen yöllä kun kokoili tavaroita parvekkeelta ja sulki ikkunoita ettei sade pieksisi sisälle tuuletusluukuista.
Oli kuin tykistökeskitys olisi kulmillamme. Salamoi lakkaamatta, jyrinä toistui monikertaisena talon takana olevista kallioista.

Lähietäisyydellä ei näy kaatuneita puita, mutta Lahden ympäristön junaradat ovat poikki katkeilleiden puiden takia.

Voin vain kuvitella merihädässä olevien pelon. Onneksi Jampe perheineen selvisi.
Rukoileminen on paikallaan hädässä ollessa.
....
Pihakalusto on palasina ja irtotyynyt pitkin pihaa, mutta se on pikkujuttu. Kuusi tuntia olimme ilman sähköä ja aamuyöllä mietin miten kahvinkeitto onnistuu kun ei täällä ole muuta kuin kaasugrilli.
Onneksi olin keittänyt illalla omena-riisipuuron joka syödäänkin kylmänä.
Juuri kun aioin vatkata Matille kylmän kaakaon tulivat sähköt ja kaikki laitteet aloittivat tutun hurinansa.

Bassolle ja minulle ilman viileneminen on suuri helpotus. Kohta lähdemme katsomaan mitä myrsky on saanut ympäristössä aikaan.

Kohtasin tuon myrskyn moottoritiellä Mäntsälän tienoilla ja vettä riitti. Suurin osa autoista seisoi tien ohessa, oli dramaattinen kokemus.

[Kalistaja]

  Juttukeikalta palatessani katselin ja kuuntelin myrskyä, ukkosta, salamointia ja sadetta Mellunmäen metroasemalla itäisessä Helsingissä. Komeaa oli. Taivas pimeni viidessä minuutissa - ja sitten välähti ja tärähti... Kaikki oli odotettavissa, sillä siksi "hautova ilama" sunnuntain alkuillassa oli !

[seppos]

  Juttukeikalta palatessani katselin ja kuuntelin myrskyä, ukkosta, salamointia ja sadetta Mellunmäen metroasemalla itäisessä Helsingissä. Komeaa oli. Taivas pimeni viidessä minuutissa - ja sitten välähti ja tärähti... Kaikki oli odotettavissa, sillä siksi "hautova ilama" sunnuntain alkuillassa oli !

Lahden kohdalla auton lämpömittari näytti 30 astetta ja Mäntsälän eteläpuolella 18 astetta eli pudotus oli raju.

Lisään tuohon vielä, että kello oli jo 21 Lahden kohdalla

[Riitta-mummi]

Iltapäivällä eilen oli ulkolämpömittarissa 36 astetta varjossa. Sisällä yläkerrassa 28, alhaalla 26. Meidän ikimuistoiset enkat. Savusumua oli koko päivän.

Basso on heikosti hengissä, aamulenkin pituus max 500 metriä.

Uutta ilmeisesti pukkaa. Kovin on raskas ilma taas, ilmankosteus sisällä 82 %.

[Leena]

Täällä on kanssa kosteaa, ja ihmeen untelo olo itsellä on. Taivas kuitenkin on puolipilvinen ja tuuli raikas. Eilinen ilma oli koko päivän kyllä eksoottinen. En nyt voi kehua varsinaisesti pitäväni niin lämpimästä mutta siinä oli erikoinen seikkalun meininki. Kyllä vaan Leena tykkää ukkosista, saa tulla vaikka viisitoista, ne on i-ha-.ni-a, mutta sen vuoden 88 oliko vai 89 myrskyn voittanutta en muista. Se kun salaman kuuli naps, ja naapurin pyöräkellariin iski, siis olin salamasta 20 metrin päässä... lumoavaa!  Ja se HRMMMMMMRÄISKIS päälle... leena tah-too-myrs-ky-jä ne kuuluu elokuuhun.

[Pirska]

Tässä elävä esimerkki rukouksesta ja  rukousvastauksesta. Hienoa, että selvisitte!

No kiitos!  "rukousvastaus" nyt on vähän liikaa tulkittu, mutta ehkä voisi sanoa että meillä oli kuitenkin varjelus matkassamme.

Jampe on Jampe vaikka voissa paistaisi. 
Minä taas näkisin tämän niin, että teit aivan oikein, kun rukoilit ja teit töitä pelastumisenne eteen sekä siinä tilanteessa että huomioiden kaiken jo varustautuessanne lähtöön. Koska myrsky oli niin raju, olisi siinä aivan hyvin voinut käydä huonostikin. Jos tuo ei ollut rukousvastaus niin ei sitten mikään.

Varsinaisesti ei vielä voi oikein puhua hädästä kun kaikki kuitenkin toimi eikä karahdettu kiville. Merihätä on minusta sellainen jossa jokin tärkeä, kuten ohjaus ei enää toimi tms. että ollaan todellisesti meren armoilla. Vene vain heilui rajusti meuruavassa aallokossa näkyvyyden ollessa lähes nolla. Silti suurimpana vaarana pidin mahdollista salamaniskua veneeseen koska paikka oli kuitenkin sen verran kaukana rannoista. (täälläpäin on vielä 10:nkin kilometrin päässä mantereesta vaarallisia karikoita). Mutta se on totta että tilanne oli meidän kannalta katsoen  raju ja pelottava.

Jumala vastasi rukoukseesi /rukoukseenne niin, että salama ei iskenyt. Äläkä Jampe intä muuta, se oli rukousvastaus. Amen!

[Riitta-mummi]

Myrskyn jälkiä Lahdessa. Lukijakuvia E-SS:mista


http://www.ess.fi/?article=292118#4

[Leena]

Ooh, Riitta, tuo ensimmäinen salamakuva on todella kaunis!
Lahdessa taitaa olla hyviä myrskyjä. Olen joskus kauan sitten suorittanut siellä satsioppia sellaisella kuukauden kesäyliopistokurssia - muutenkin otti voimille kun otin liian monta kurssia siihen mutta ne ukkoset olivat unohtumattomia. Kerta kaikkiaan. Se on jäänyt mieleen kurssina jolla nukahdin kesken hyvin kiinnostavan luennon, koska öisin ei kerta kaikkiaan pystynyt siltä meteliltä ja ryminältä nukkumaan. Mikähän kesä se oli, jokin hieno ukkoskesä.

[Atanasia]

Mie lähin eilen illalla noin puolen kymmenen maissa ajelemaan Helsingistä kotiin.
Ajattelin, että illalla olisi rauhallista ajaa 

No just.
Ei mennyt kun 10-15 minuuttia kun taivas musteni ja oksia (pieniä) ja lehtiä
alkoi lennellä vaakasuorassa tuulilasiin. Ja vettä tuli, ettei pyyhkijät ehtinyt mukaan.

Salamointi ja räiskyntä oli niin käsinkosketeltavaa,
että refleksinomaisesti aina kyyristyin ja
suojasin itseäni. Tuntui ihan siltä, että salama tulee sisään autoon. Kai se yrittikin.

Aikamoista ajoa. Moottoritiellä 40km/t. Onneksi oli ne uudet kesärenkaat, jotka pitivät tielle muodostuneessa vesialtaassakin.
Olihan siellä muitakin.

Pelottikin vähän.

[PekkaV]

Mie olin tulos Kuopiost ko piti odottaa Lahes kaks tuntii. Puita ol kaatunt Z:n tielle. Juna oli jo puolitoist myöhäs. Riihimäen kaut päästii tän etelän kasvukeskuksee.

[Riitta-mummi]

Kuulin seitsemän jälkeen Hämeen alue-uutisista että viimeöinen myrsky on ollut kovimmillaan Lammi-Padasjoki-Pälkäne suunnalla, ja siellä ollaan edelleen ilman sähköä monin paikoin.
Kauhistus , kaikki meidän vaivalla noukkimamme marjat, muutama lahna ja Basson-ruokia ym mökillä pakastimessa.
Asia hoitui kun soitin Matille Helsinkiin että soittaa veljelleen Padasjoelle että onko sähköä. Eipä ollut, mutta veljellä pakastin toimii agrekaatilla ja hän lupasi hakea meidän vähät sinne.
Vastaisuudessa pitänee tuoda kylmälaukussa heti tänne missä sähkökatkot eivät ole niin pitkiä kuin siellä "mettäkulmilla".

[vasara]

Viroon rukousvaelluksellemme Peipsin rannalla osui vain helle.     Eilisiltana lähdettiin Helsingistä 20 aikaan jonnekin, vaan ei mitään myrskyn tapaistakaan.... punainen aurinko möllötti luoteisella taivaalla.