kummilapset

[hippiäinen]

Eihän kummeus ole tänä aikana enää se kristillinen juttu. Jos on käytännössä juurikaan ollutkaan. Lapsellekin saatetaan antaa nimi kuin kissalle tai koiralle ja silti on kummit. Silloinhan kummi on vain se joka antaa eniten rahaa tai arvokkaimmat lahjat synttäri- ynnä muina juhlapäivinä. Vähän törkeesti sanon, mutta noin se näyttää olevan. Ja ei kai tuossa Plan-kummiudessakaan ole kristillisestä kasvatuksesta kysymys, vaan muusta auttamiesta 

[maisakai]

Olisikohan kirkossakin syytä tuoda esiin sitä, että kummius on nimenomaan hengellinen tehtävä?

Toisaalta sekin ihmetyttää tavattomasti, että nykyvanhemmat eivät millään kuulemma löydä ystävä- ja sukulaispiiristään kirkkoon kuuluvia henkilöitä, jotta voisivat kummit saada lapselleen. Ratkaisuksi ehdotetaan kummien määrän supistamista yhteen. Eikös pikemmin pitäisi miettiä, mistä johtuu, etteivät nuoret aikuiset enää kuulu kirkkoon? Sinänsä se on hyvä, että on vielä joitakin vanhempia, jotka tuovat lapsia kasteelle.

[Mörtti-57]

Tänään ja huamisenkin oon kummilikallani haltiana. Vajaalla 6 vuatiaalla riittää kysymyksiä elämästä ja kualemasta, joihin oon yrittäny vastata rehellisesti, ku vaan osaan. Välis tuloo kysymys, että mistä sinä kaikki tiärät?
Onhan se kovin vastuullista, minkälaasta tiatoa ja käytöstä ohjelmoot näihin pikkuusihin.
Pituutta ja painoakin tänään mittasin, kun tuntuu kasvavan, että naskuu.  Pituus 129cm ja paino 40kg on kyllä toukokuus 6 vuatta täyttävälle liikaa, kun vertasin kasvutaulkon arvoohin. http://www.sairaslapsi.com/frame.cfm/cms/id=631/sprog=4/grp=9/menu=1/
Painohon ja ravintohon on kiinnitetty huamiota, mutta petrata pitää.
Se että oon pystyny antamahan kummitenaville läsnäolollani luatettavan ja turvallisen aikuissuhtehen on paras palakinto kummiurelle. Veljeni vanhempi likka, jonka kummi myäs oon istui viälä 11v mutkattomasti sylihini piirtelemähän ja lukemahan.