Kirjoittaja Aihe: Tänään 78  (Luettu 11668 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Rajan poika

  • kyselevällä mielellä
  • Viestejä: 510
Vs: Tänään 78
« Vastaus #15 : tänään kello 10:03 »
Kaisa Korhonen hoilottaa "kai muistat toveri Viljasen ja Ohranan hotellin, kai muistat sen viileän kesäkuun yön kun Viljanen katosi ...oli hampaat lyöty kurkkuun ja sormet katkottu....mutta vielä viipyi nöyrtyminen ja se tärkeä tunnustus....Me olimme kommunisteja ja olemme vieläkin, me muistamme toveri Viljasta jonka Ohrana murhasi...”.  :icon_lol:

https://www.youtube.com/watch?v=L_woJ2YgpTg

Vielä hieman yli 90 vuotta takaperin Suomessa vietiin ihmisiä yöllä ja päivälläkin, eduskunnan jäsenistä mm varapuhemies Hakkila. Heinävedellä murhattiin valtuutettu Onni Happonen. Terrorin lopuksi presidentti Ståhlberg kyydittiin Joensuuhun, missä poikasten ohjeet loppuivat ja homma piti jättää kesken. Eli ohranan huolenpidosta pääsi nauttimaan moni muukin kuin kommunistit tai sellaisiksi luullut.

Edesmenneet Kaisa Korhonen ja puolisonsa Kaj Chydenius tekivät arvokkaan elämäntyön tuodessaan esiin näitä historiamme epäkohtia, niin epämiellyttävälle kuin se tämän päivän ääriryhmien kannattajista tuntuukin.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33828
Vs: Tänään 78
« Vastaus #16 : tänään kello 10:12 »
Kaisa Korhonen oli taiteilija, kuten puolisonsakin.
Näin äskettäin Juho Pekka Rantalan haastattelun Kaisa Korhoselta. Rantala kysyi ikääntyneeltä haastateltavalta Vielä tekisit samoin. Kaisa mietti ja sanoi painokkaasti: EN.

Joten anneaan menneiden olla, ja annetaan anteeksi loukkaukset !
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33828
Vs: Tänään 78
« Vastaus #17 : tänään kello 14:23 »
Vietettiin huomista äitienpäivää tänään, minulle. Huomena tyttäremme saavat omat juhlansa jälkeläisineen.

Olipa mukavaa että tulivat puolisoineen, kuulumisineen ja kuten nykyään kuuluukin, kännyköineen joista katseltiinkuvia tärkeisä asioista, kuten kissoistaan.

Minun tuli taas ikävä Bassoa, koiraani. :060:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)