Hengellistä

[Viisveisaaja]

Taivasta kuvaillaan erilaisilla kielikuvilla. Joskus ne maalailevat ihmeellistä loistoa kultaa ja jalokiviä tuhlaillen. Joskus käytetään valtavia mittasuhteita. Ilmestyskirjan 21. luku käy esimerkistä. Taivasta saatetaan kuvailla myös rikkomattoman rauhan ja turvallisuuden paikkana. Jesajan kirjan 65. luvussa: Susi ja karitsa käyvät yhdessä laitumella, leijona syö heinää kuin härkä, ja käärmeen ruokana on maan tomu. Kukaan ei tee pahaa, kukaan ei vahingoita ketään minun pyhällä vuorellani, sanoo Herra. Harppujen soitto ja uusi virsi valkeissa vaatteissa on joillekin rakas mielikuva, toisia se ymmärrettävästi vieroksuttaa. Joku saattaa muodostaa oman taivaskuvansa käyttäen sitä, mikä täällä ajassa on kaikkein lähinnä taivaallista. Ehkä sanonta 'autuaammista metsästysmaista' pohjaa tällaiseen.

Ihminen yrittää kuvitella sellaista, mitä ei voi kuvitella ja kuvata sellaista, mitä ei voi kuvata.

Huh mikä saarna.

Yritin kommentoidakkin, mutta ohi meni.