Kirjoittaja Aihe: Liian raskas taakka??  (Luettu 19600 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Liian raskas taakka??
« Vastaus #30 : 13.10.10 - klo:08:34 »
Tämän saa varmaan lainata mummon ja vaarin päivätosikirjaan...??
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Vs: Liian raskas taakka??
« Vastaus #31 : 13.10.10 - klo:08:41 »
Ei
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Liian raskas taakka??
« Vastaus #32 : 13.10.10 - klo:09:20 »
Onko synti välttämättä maan ominaisuus? Niinkin voisi ajatella, että synti on taivaan ja maan välisen hedelmällisen yhteyden särkymistä, joka pitää sovittaa. Varsinkin kuivilla seuduilla maa on taivaan säiden armoilla. Kuivuus on synti ja sade sovitus.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Vs: Liian raskas taakka??
« Vastaus #33 : 13.10.10 - klo:09:34 »
Kyllä. Sovitteleva oli taas mielipiteesi, Pena. Toit musta-valkoisuuteen sävyä. Ehkä versiosi on käyttökelpoisempi.
Viittaan lauseisiini edellä: "Nainen ja mies ovat yhdessä taivas myös. Se on kuitenkin 'toinen asia'." Saattaa olla ensimmäinen asia. Ennakoin tulkintaasi, jossa oleellista on yhteys, suhde.
Sikäli maa luontuu taivasta paremmin synnin ominaisuudeksi, koska se sisältää kasvualustaominaisuuden lisäksi mädän ja bakteerit.
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Liian raskas taakka??
« Vastaus #34 : 13.10.10 - klo:11:13 »
Ekologiaa olen oppinut sen verran, että hajoittajat ovat tarpellinen linkki ravinnon kiertokulussa. Eipä vilja kasva, ellei lanta maadu. Komposti on elämän äiti.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Liian raskas taakka??
« Vastaus #35 : 14.10.10 - klo:01:05 »
Ekologiaa olen oppinut sen verran, että hajoittajat ovat tarpellinen linkki ravinnon kiertokulussa. Eipä vilja kasva, ellei lanta maadu. Komposti on elämän äiti.
On kyllä ajattelijoita jotka´ovat sitä mieltä että pahasta koituu aina hyvää. Semmoinen Swinburne on ehkä vähän ihmeellinen. Jumalan on pikku pakkokin tuottaa luonnollista pahaa kuten hirmumyrskyjä, tulvia, maanjäristyksiä,nälänhätää jotta ihminen harjaantuisi moraalisessa hyveessä, esimerkiksi kehittäisi uhrautuvan mielenlaadun. Jumala ei siis ole vapaa, koska tuli luoneeksi vapaita olentoja...  Arvostan itsensä alttiiksi antavaa mielenlaatua jos se on aidon tuntuinen, jos vaikka tahtoo pelastaa joitakuita oman henkensä riskillä, mutta voiko sellaiseen pakottaa?  Niin, ja tämä elämä on sielujen koulutuskeskus joka läpäistään tai reputetaan.    Hyvin paljon nämä tietävät kaikenlaista  :icon_eek:

On mietitty myös sellaista pahaa, joka on niin sanotusti kohtuuton, esimerkiksi syntymä keskitysleirillä ja elämä sellaisella kaikin maustein. Marilyn Adams tuumii että jokin hyvitys kyllä suoritetaan, kaikki pelastuvat ja noin, eli eläm'n onnen ja onnettomuuden summa, kun otetaan huomioon sekä ajallinen että ikuinen elämä, on aina sama ja plussan puolella.  Hyvin paljon nämä... :icon_eek:

En oikein saa nieleskeltyä Risto Santalan kirjoja mutta tätä olen kai maininnut ennenkin: Pieni astia Pyhässä Maassa, kertomus pienen poikansa kuolemasta (aivokasvaimeen, olivat lähetystyössä Israelissa).  Siinä on jotakin hyvin hyvää, viisasta  ja lohdullista. "Meidän "hetkisen kestävän ja kevyen" ahdistuksemme takana on varmasti ollut Jumalan rakastava käsi"  --- ja nämä sanat vaikuttavat kyllä aidosti kirjoitetuilta, kun lapsen menehtymisestä on kulunut vuosi, kun on jo riittävän monesti kysytty, miksi.  "Kun he käyvät kyynellaakson halki, muuttavat he sen lähteiden maaksi".  Olisi aika hienoa jos pääsisi johonkin tuollaiseen, no, ei ehkä mutta saahan sitä haaveilla. . 
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Vs: Liian raskas taakka??
« Vastaus #36 : 14.10.10 - klo:04:29 »
Tasan käyvät onnen lahjat.
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Liian raskas taakka??
« Vastaus #37 : 14.10.10 - klo:13:48 »
Tasan käyvät onnen lahjat.
Heidä'n mielestään, minua ihmetytti miten joku ihminen ´voi ruveta säätään että "Jumala saa" ja "Jumala ei saa".  Ne lauseetkin alkoi sillai. Kai voisi joskus katsoa että jaaha, minä ihan itte  voisin tuossa olla avuksi tai tehdä tuosta vetoomuksen kun Amnestyyn kuulun tai muuta, kyllä ei ole ihmeellisempää asiaa kuin systis.  Tenttiin pitäisi ylihuomenna ja  >:( tässä nyt odotan  >:( soittavatko sairaalaata että veriviljelyssä kasvaa  >:( >:( jokin hyvin merklillinen ja kun kuume ei laske tai että verisolut oli hyvin persoonallisia,  ja leena tah-too  >:( >:( >:( siihen tenttiin.  Kuumeen hän mittaa vasta  :026: tentin jälkeen ja menee sitten sinne... pitäkööt tippansa...
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Vs: Liian raskas taakka??
« Vastaus #38 : 14.10.10 - klo:14:03 »
Leena go, go go!
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa AKUANKKA313

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1095
  • x ja y pohtii elämän syvintä olemusta
Vs: Liian raskas taakka??
« Vastaus #39 : 14.10.10 - klo:14:57 »
Riittääkös rikkailla porvareilla, jotka kertovat ainoaksi lohdutukseksi Jumalan rakkauden
SOLIDAARISUUTTA JA SUVAITSEVAITSUUTTA PIENINTÄÄN KOHTAAN OIKEASTI?
OSAAVATKO HE EDES SAMAISTUA ELÄMÄN KOLHINEEN TUSKAAN?
VAI SYYTTELEVÄTKÖ JA VÄHÄTTELEVÄTKÖ HE?
Elämä on kemiaa.

Poissa AKUANKKA313

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1095
  • x ja y pohtii elämän syvintä olemusta
Vs: Liian raskas taakka??
« Vastaus #40 : 14.10.10 - klo:15:20 »
Näkökulmia ihminen tarvitsee.
Hyvät sanat voivat pelastaa ihmisen.
Joskus on helpompaa jakaa taakkaa vertaisten kanssa.
Elämässä pitää olla sisältöä, jottei vello kokoajan ikäviä asioita.
Elämä on kemiaa.

Poissa Kummajainen

  • Pistää körttipastillin suuhun
  • Viestejä: 139
Vs: Liian raskas taakka??
« Vastaus #41 : 14.10.10 - klo:17:01 »
Siihenkin, että syö liikaa, saattaa olla syitä, jotka eivät ole syöjän omia.

Onko siis niin, että kaikki on Jumalalta? Ihmisellä on mahdollisuus valita osa kulkemastaan polusta. Jos valitsee tieten tahtoen väärin, elämää kunnioittamatta, onko syy edelleenkin Jumalan?

Syömiseen on monta syytä. Kyllä.

Turhaa vatvomista, tiedän. Sanonpa sen kuitenkin, että ei kaikkea voi Jumalalle ulkoistaa. Ihmiset valittavat paljosta sellaisesta, jonka voisivat itse korjata (minä mukaan lukien). Turha siinä on valittakaa taakan raskautta, jos itse ei kanna edes osaa vastuusta. (Ja en nyt todellakaan osoita ketään tällä foorumilla! Lähinnä pohdin itselleni hankalaa tilannetta.)



Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Liian raskas taakka??
« Vastaus #42 : 14.10.10 - klo:20:34 »
Luulen että huolesi on turha. Se mitä olen tätä seurannut, niin en ole törmäillyt ilmiöön "tämä oli Jumalan syytä" näillä markkinoilla.  Oma kommenttini perustuu lääkärikoulussa opetettuun, siis, että ihmisen luonnollinen realtio elämän arvaamattomuuteen on syyttää itseään, se antaa paradoksaalisesti hallinnan tunteen, juuri kuvaamallani tavalla.   
Olin 18 kun serkkuni kuoli, samanikäinen poika. Hänen äitinsä kävi koko sitä päivää läpi pilkulleen, "jos en olisi soittanut ja pyytänyt että laitatko vielä pesukoneen pyörimään niin hän ei olisi lähtenyt juuri sillä hetkellä, ei olisi törmännyt siihen bussiin, se oli minun syytäni" ja näöillä mentiin sitten jonkin aikaa.  Täti sanoi käsittävänsä miten päätöntä tämä on, mutta ei voi tälle mitään. Ja niin se menee.  Ihminen liittää aina vastoinkäymiset oman elämänsä osaksi, ja etenkin alkuun tarvitsee joitakin tellinkejä, kunnes voi ne sitten purkaa.  Totta kai se oli raskasta kuultavaa, mutta me kuuntelimme silti, ja niinpä tuo shokkivaihe sitten meni, kun lapsen menetyksestä tuli "valmiiksirakennettu" kappale siihen omaan elämänhistoriaan.

Toinen joka tästä puhui kanssani oli eräs pappi, körttiläinen ja maailman fiksuin, ja jokseenkin samaa sanoi yleistettäen. Ihminen saattaa taas tarvita tellinkejä jolle kiiveten rakentaa sitä hajonnutta ehjäksi. Hän kuulee tietty pääasiassa noita "miksi Jumala salli" mutta näki sen jotensakin samoin. Pikemminkin myönteisenä asiana.  Jumala sen kestää ja jaksaa, mutta kristityillä pitelee välillä vähän hiljaista.  Ajattelin että siinä on seurakunnalla paimen, oikeasti.  Varmaan osaa auttaa eteenpäinkin jos joku tuohon ihan pysähtyisi... hän ihmetteli miksen minä raivoa mutta se ei nyt ole minun tellinkini, ja käsittihän hän senkin... siis, osui yksi komplikaatio ja noin.

Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Liian raskas taakka??
« Vastaus #43 : 14.10.10 - klo:20:57 »
Tahdonvapaudesta ovat näköjään vääntäneet kättä jokseenkin maailman luomisesta.  Augustinuksen ajatuksesta pidin; ihnminen luotiin vapaaksi, mutta langettuaan hänen  tahtonsa on ollut koko ajan taipuvainen pahan puoleen. Se on kuin vaaka johon hän valintoja tehdessään asettelee punnuksia, ja pahan puolelle on jo valmiina lastinkia, ja siksi sille puolen myös helpommin kallistutaan.   Lutherin sidotun ratkaisuvallan" olen käsittänyt vähän toisin, osaako joku opettaa nyt, ihminen ei suhteessaan Jumalaan voi olla "valitsijan" roolissa, vaan  Jumalan on autettava siinäkin.  


----------------------------------------
Täällä keskusteltiin johdatuksesta joskus keväällä, ja se jäi kaikkineen kovasti minun mieleeni.  


Jotenkin se kaikki auttoi minua, kuulkaas, kiitos kaikille!  Joko elämäni tulee Jumalalta kokonaan tai sitten Jumala ei vastaa kuin alkuräjähdyksestä, sellainenkin ajatussuunta on kehitelty.  Eli otammehan vastaan hyvää, miksi emme myöskin pahaa, ja viisautta valintoihin on jopa neuvottu pyytämään (jos joltakulta puuttuu viisautta niin anokoon... löytyisi Pirskan neuvomalla tavalla jos vielä osaisi käyttää sitä).  


...................................................

Mutta paljon jää varmasti silmiltä salaan, niin omasta kuin toistenkin elämästä.  On nimittäin totta, että valittelijaan kyllästyy, ja itse käytän sitä diagnostisena apuneuvona säännöllisesti, alan kyllästyä ja kolmatta minuuttia tuo ihminen on tuodsssa, , ahaa, pitää ruveta selvittämään tarkemmin onko vakavakin masennus.  Onko ruokahalussa ollut muutoksia, tekeekö mieli hiilihydraattipitoisia ruokia, makeaa tai pullaa, kyllä, sopii kuvaan, onko paino noussut, jaa kolmekymmentä kiloa, no oliko mitään lääkkeitä vielä ollut käytössä ai ne kaksiu no muistiko kukaan varottaa että niistä tulee hillitön nälkä sivuvaikutuksena...

Jos olisin vähän paremmassa terässä niin osaisin kai sanoa mitä yritän... Varmasti Jumala ei halua että turmelisimme oman elämämme.  Mutta se mikä sivusta näyttää tarkoitukselliselta oman elämän turmelemiselta ei aina sitä ole, sen tietää Jumala yksin itse kunkin kohdalta. On raskasta jos ihnminen joutuu elämään elämänsä pysyvästi tyytymättömänä ja valittavana, on kuitenkin minun mielestäni viisasta olla olematta niin hirveän varma siitä onko hän "luonnollisen pahan" uhri vai "moraalisen pahan" tekijä

EIKÖ Leena olekin viisas!!! Ja kaikki menee hukkaan..  >:(. tenttiin luin... >:(   näitä viisausasioita...ja niin hartaan tosissani    >:(   oli unelmana päästä kollaamaan lisää    :026:  jos tuo jättäisi täällä kummittelun...  onhan tuo siis periaatteessa mukava tietää muutenkin mutta tenttiin minä luin  >:(Nyt harjoitellaan sitten ottamaan Herran kädestä tämä keuhkokuume. Tai mitälie kun ei ole kaikki kuten pitäisi.  Kummallista kuinka koko tuo ajatus antaa huolettoman ja iloisenkin olon. Raamatussa on niin monesti sanottu että Jumala näkee joka askeleeni, psalmit etenkin ovat tätä täynnä.
« Viimeksi muokattu: 14.10.10 - klo:21:02 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Liian raskas taakka??
« Vastaus #44 : 15.10.10 - klo:19:11 »
Olen tässä mietiskellyt usein tarjottua ohjetta "ajatella niitä joilla on todella huonosti/paljon huonommin" jonkinlaisena "ota itseäsi niskasta kiinni" tai "ryhdistäydy" neuvojen käytännön sovellutuksina.

Onko tuollainen auttanut lopulta ketään?  Eikö se tee entistä alakuloisemmaksi, monesta syystä?  Ensinnäkin, ehkä juuri silloin kun itsellä on vaikeaa, ei kannattaisi sukeltaa mihinkään surutarinoihin ihan tarkoituksella, niistä tulee ilmankin kurja olo, mikäli on hiemankaan eläytymiskykyinen. Kyllä niitä on paikallaan lukea jotta tietää minkänäköinen maailma on, mutta on kyllä kuulkaas luvallista katsoa aika ja paikka. Jos vain jotenkuten itse pärjää, ei varmaankaan jaksa nähdä ´valoa missään, jos miettii niitäkin maailman tragedioita kaiken aikaa joille ei juuri nyt mitään mahda.  Toisekseen herää itsehalveksunta; nminulla on leipää ja lämmintä ja silti itkettää, kyllä olen viheliäinen olento.

Toisaalta: Minulla on yksi kaveri, josta olen joskus ajatellut että tämä taitaa olla sen tapa olla vuorovaikutuksessa. Sille ei ikinä kuulu hyvää. Ja kun luulee että se on jo itsemurhan partaalla ja tapaa, niin näyttää ihan hyvinvoivalta ja hilpeältä. Ei vain puhelimessa osaa puhua kuin huonoista uutisista, vastoinkäymisistä ja jos niitä ei ole niin puhutaan joka tapauksessa niistä.

Normaalisti ihminen on taipuvainen myös alakuloisuuteen, kuka enemmän kuka vähemmän, surullisuuteen ja lievään masennukseen.  Silloin on kyllä taipuvainenkin ajattelemaan kaikkea ikävää jo valmiiksi, mutta ehkä en antaisi tuota neuvoa (ajattele kuinka huonosti toisilla on asiat). Anne Frank mietti perheen piilopaikassa vaion noin 14-vuotiaana, etteihän tuo ketään virkistä ja ilahduta... en muista enää, mitä hän mietti vaihtoehdoksi.  

Joku on selviytunyt hyvin yrittäessään vaikeissa oloissa ajatella elämänsä kokonaisuutta, olla pätkimättä elämää palasiksi joissa hyvän asian muisto katoaa heti kun hyvä ei ole läsnä.  

... meillä tehdään yksikössä ns skeematerapiaa josta yritän joskus ottaa kunnolla selkoa, kun vain ehtisin. Moni pitää siitä kovasti ja joku työntekijä sanoi tekevänsä niitä harjoituksia itsekseenkin. Keskitytään käsittääkseni hetkeen, kokemaan aikaa ja paikkaa ja tilaa, katselemaan tarkkaan yksityiskohtia, lyhyesti: pysähdytään. Se saattaa olla jotain retriittihomman tapaista, mutta paljon helpommin toteutettavaa, eikä jää mihinkään retriittikeskukseen kun lähdetään kotiin.

Tämä oli Leenan ihmeellinen päivätosi tänään. Leena ei ole opettavaisella tuulella vaan miettii tätä todella.

Nyt lähtekäämme tutkimaan vakain sydämin, mikä olikaan termin "Jumala" ei-kirjaimellinen metafyysinen merkitys, löytyykö merkitysteorioita joiden mukaan semanttinen suhde perustuu käytännöllisesti viittaamalla normatiivisluonteisiin kielipeleihin... eivätkö eräät osaakin tehdä elämästä hämmästyttävää!  Leena tuskin malttaa kääntää sivua nähdäkseen...  >:( >:( >:( >:( :icon_eek: :icon_eek: :icon_eek:
« Viimeksi muokattu: 15.10.10 - klo:19:17 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.