Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: PekkaV - 03.04.13 - klo:10:57
-
Hyvveepä päevee, päeveepä hyvvee!
-
Hyväpähän tiä onniii. Ilima on kaanis ja lituset laalelloo. Markkinoil tulj käytyvä. Eipä siel juur ou mittää ostettavvaa, tarpeellista kumminkaa.
Rupesin kansainvälisyyttä kanttatammoo, ostin Ahrikkalaiselt mustalta mihelt pähkinöit, sakasanpähinöit vasite ( !!!) ja sit mäntii purasemmoo ruokoo kiinalaiseen kuppiloo.
Terveisii Nilsijän Nipasenmäjel PekkaV Lipposel, jos vielä hänet muistat. Onko Viljoo näkynt ?
-
Onko Viljoo näkynt ?
Täällähän minä... :039:
Ihan hyvä ja kaunis päivä on, olen ihan iloisella mielelläkii.
Arvatkaas montako kertaa olen tuon sanonnan kuullut?
Joskus olin siitä kiusaantunut, mutta en enää...nyt tuntuu tosi kivalta kun kuulen tuon jostain...
Oletan että Riitta tarkoitti tuolla minua, en ole täällä muita Viljo-nimisiä huomannut. :icon_wink: :023:
-
Oekein oletittii. Sinähä ja sielä Savonmuallapäin reissailet, Pielisen pintoo ihhailet !
Pekka V on ehta nilsiäisläenen sukujaa ja syntyjään. Pekka Lippone seikkail ratios miun lapssuuves KalleKustaa Korkin atjutanttina. Rinssieversti niät.
Tiä savonkiäl on yhtä vaekeeta kirjottua ku puhuttu kiel ymmärteä. Vastuu on lukijal.
-
Mie en edes yritä savvoo...varsinkaan kun Pielinen on Karjalassa eikä savossa. :018:
Rinssieverstit ja Pekka Lipposet on kyllä Savossa, Rantasalmella.
Rantasalmi on tullut tutuksi, Arto-poikamme kummitäti asuu siellä.
Arto ja Kati viettivät häitään 2006 Ruusuhovissa niissä hienoissa järvimaisemissa.
-
Hyvvää päivää miultkii.
Mie oon tän varmas ennennii teille kertonu. Vaan kertaus o äitien tapa opettaa, vaikk lapset sannoo sitä nalkutukseks. Niin siis mist tietää, ett missä mennee Kajalan ja Savon raja? Ku menään Karjalast Kuopioo kohen, niin sit ollaan jo Savos ku naiset muuttuu haaskan näkösiks.
Mie oon kyll sitä mielt, ettei kannata laittaa kynttilää vakan alle. Siis jokkainen, joka murretta haastaa, niin haastakkoon syömmensä kyllyyest ja kirjottakkoon kans jos tykkää. Ei kannata miettii, jot ossaaks mie oikein ja puhasta murretta. Mikä on puhasta murretta? Kuka määrittää murteen puhtauen? Ainaki tääll Etelä-Karjalass o joka pitäjäll omanlaistaan murretta. Samas pitäjässkii puhutaan vähä err tavall er talois ja kyliss. Sitäpaitsi eihän mikkään kieli kestä muuttumattoman voskymmenii. Sehä se o elävää kielt, mikä ellää ihmisten mukan.
Myö syyään pottui tai pottuloi, vaan naapur pitäjäs, Lemin etiäll syövät potuattei. Miull oll alkuvuosiin työkaver, joka aina haasto, jott mein teki sitä ja sitä. Mein männ eilen sinne. Miull kesti toivin tajuta, ett hää haastaa meihestään. Se oli lyhenne sanoista mein iskä. Mie olisin sanonu, meijän iskä.
Mie, sie, hää, myö, työ, hyö.
Kymenlaakossa ei sanota miun vaan min. Min mies, min auto jne.
-
Mie en oo kyl murteist oppinna muut kui kolome sannoo mit pittee välttee ett ei tu viärin ymmärretyks:
imelä, hiukoo, huilaa....eiks je?
SA Int-aikoon mie opin, ku olj monta pohojalaasta souttua, ain kuul "mänöö" ja "tuloo"
-
:icon_eek: :017: :kahvi:
Olipa hauskoja juttuja tässä ketjussa. :eusa_angel:
-
Kuinkas se ilmelä voiaan väärin ymmärtää? Eiks kaikki imelä oo makiaa? Imelä käytöski on sellais makkeiluu.
Huilaaminen on kyll metkaa. Meill koton huilattiin sohvall tai sängyll, mutt pohjosiss puut huilas pitkin jokia.
Entäs tuo huikoominen? Miust ku se ois sama ku hiukominen. Miuta äsken hiuko vaan mie oitin leipää ja panin kallenkaveria päälle ja a vot, niin se läks.
Vaan se tuima, se se menee mettään ku sen sanoo noille länssuomalaisille.
-
Miul jäip epeselveks, meinooko Pyryhuarakka ett naeset muuttuloo haaskan vai haeskan näkösiks????
ja mink ikäsinnää??
-
Jeps, mie tok mietinnii tot tuimoo enk imelee...männöö viesaskii vipusee :023:
-
Ei, ei mittään negatiivist. Tääl Etelä-Karjalass myö naiset ollaan hauskan näkösii, mutt ku myö mennään sinne Savvoon, nii ne savolais ukot on asias ihan sammaa mieltä, hyö vaan sanoot, ett ompa haaskan näkösii naisimmeisii. :023:
-
Hyvvee uutt aurinkoist ja kaunist päevee! Jok uamu on armo uus!
Tuashan myö tavattii.
Ossootteks työ muute joikhata niinku mie ossoon? "Lee loo laa leilaa loo laa loo leilaa"...
Mie oon oppinna tän joikhu-laulun Lasse Heikkilän "Tunthurimessu" nuottivihkost.
Tiiättehän työ tän Lassen? Vähä myö kyl imehtelen miks hää joikhaa, kun hää assuu Mansessa nääs...
Mie kyl vähä eppäile ett täs ol sellane juttu...Lassella on sellane joikhuyhtiökumppanus ku
Saila Seurujärvi, ja se on ny nii ett Saila asustelloo Kittiläs....lähistöll tätä Äkäsmyllyn Uuttu-Kallea....
en tiiä viäläkö Uuttu-Kalle ellää, mut mie oon nähny Uuttu-Kallen...jaa'a...vuonn. 1980...eihä siit viälä oo
pitkee aikoo kulununna...
Nii, mie jäin tuoho Sailaan...hää o kovin kaenis ja haaskan näköinen naenen...et mie en kyl yhtää imehtele
et Lassen tek miäli ruveta joikhaamaan... :icon_wink:
Miul itelläni ol vähä samantapashii kokemuksii, se on nimithäin näin, et miu vaimoimmeinen on myöskii
Lappilaisii, oikheastaan ihka suamenmualaisii ihka Laphin perukoilt...
Ja se ol kyl nii, et se ol hiinä ja hiinä, et oisin ruvennunna vaimolle joikhaamaan...joskus männöinä
vuosikymmenill....Nythän mie vuan joikhaan tai veisoon kuorolois tai yksiksein kotimökill.
-
Iikö työ ootta vai Ranta eiko Käk.
-
Iikö työ ootta vai Ranta eiko Käk.
Taas hapottaa, pitää olla
Iikö työ ootta Salamelta vai Ranta eikö Käk.
-
Mie en oo ainaskaa mihnään Käksalamella....sitähän sie kai kyssyit?
-
Minä ymmärrän, että ei Iisalmesta eikä Rantasalmelta vaan Käkisalmesta. Keskustelussa on täytynyt olla kysyja ja vastaaja. Jospa joku osaisi selittää ja yleensä todeta, että onko oikein edes kerrottu.
-
Oonhan mie tuon kuult ennenii. Ja mie kyll muistasin kuulleen tuo piemmäs muovos. Jotesakin näin:
- Mist työ ootta kotojaa?
- Salmelt.
- Iikö työ ootta Salmelt vai Ranta?
- Ei vaan Käk.
-
Formaatti oli tuttu myös Lappeenrannan seudulla:
- Saviko sitä ollaa taipaleelta?
- Ei kuv varis.
Varistaipale on Heinävedellä, Savitaipaleen Kuolimo laskee Saimaaseen.
Mt
-
Saitaipale (=Savitaipale) o meijän naapurpitäjä. Siell on körttiläisii sen verran, jott höill on säännöllist seuratoimintaa. Sielt muute on kotosin tää Katilan Mikko, jonk tekemii o SV 137, 173 ja 244. Hää o syntynä 150 vuotta sitte ja syksyll on Saitaipalees juhlat. En ny muista tarkaa aikaa, vaa mie voin pistää sitt lähempän siit tietoo teillekii.
-
Saitaipale (=Savitaipale) o meijän naapurpitäjä. Siell on körttiläisii sen verran, jott höill on säännöllist seuratoimintaa. Sielt muute on kotosin tää Katilan Mikko, jonk tekemii o SV 137, 173 ja 244. Hää o syntynä 150 vuotta sitte ja syksyll on Saitaipalees juhlat. En ny muista tarkaa aikaa, vaa mie voin pistää sitt lähempän siit tietoo teillekii.
Kyllä Katila oli Etelä-Pohjanmaan poikia, mutta oli virassa Savitaipaleella. Syntymäkotikunta on Seinäjoki.
-
Pistäpä tietoa juhlista, Katila on vähän niin kuin sukulaismiehiä, joten olisipa hyvä tekosyy pistäytyä kotimaakunnassa.
Mt
-
Tulihan vastaus oikein. Kyllä se niin on, että vieraitten murteita ei kannattaisi kirjoitella ylös. Hätinä osaan kirjakielen, äitini kielen paremmin, sen minkä opin, kun hän minua syötti pienenä.
-
Kyllä Katila oli Etelä-Pohjanmaan poikia, mutta oli virassa Savitaipaleella. Syntymäkotikunta on Seinäjoki.
Ai, niinkös se asian on. Nuo saitaipalelaiset hehkuttaat niin kovast tuost Katilast, jott mie oon luullu hänen olleen ihan kotosin sielt.
-
En tunne ihan omakseni edes Stadin slangia, vaikka se koulu- ja opiskeluvuosiini kuuluikin. Kotikaupungin kymiläinen ja kesäpaikan pirkanmaalainen saattavat sotkeutua savolaisten ystävien viäntelyn vaikutteisiin. Oululaisuuksiakin saattaa nyttemmin tarttua puheeseeni, jopa pohjoisempaakin hapatusta. Tyydyn siis lievää itsesensuuria harjoittaen puhumaan sitä, mitä sylki suuhun tuo.
-
Olin Värttinän konsertissa karjalan murteen kurssilla.
Ihan paikallaan, varsinkin jos "meidän" Martta oppii aikanaan puhumaan vain karjalaa. :eusa_angel:
-
Karjalaisten kieli on iloisesti solisevaa, karjalainen evakkokansa kärsi, mutta kesti. Olen kuusamolaisen evakon poika ja olen monta vuotta hankkinut lähtöä karjalaisten kesäjuhlille ihan vain fiilistelemään.
-
Huoment, huoment !
Mie vaihan nyt tään savon vientämissein omaks karjalanmurteeks. Etköhän sie PekkaV lukutaitosen miehen tätäkii kykene lukemaa.
Pyrtsi ja Tiiti haastaat samalviisii ku mie, vaik hyö ei ookkaa satarosenttisest alkuperältää Karjalast. Mut Etelä-Karjalas haastetaa yhät silviisii ko rajan takan miu vanhempain kotpitäjiis puhuttii.
Se on totta et pitäjänkii eripuolil puhe on vähä erilaist. On se nii tääl Hämmeeski. Auttoslainen on omituisine sanoinee ja aksenttinnee naapurkyllää Vesjakkoo erikoisemp.
Molmempiin vanhempiin koit jäivät sin entisee Suomee. Evakkoi ollaa. Mei perreest oon jälel vaa mie. Serkkui on kyl viel paljo ja yks täti äitin siskoksiist ja isäl on elos viel kaks siskoo ja yks veli. Issäin sukulaiset assuut pääosin Kuhmosis ja Saarijärvel ja Jyväskyläs ja tääl Lahes.
Äitin puoleiset siirtyvät vaa Virolahen Suomelle jääneesee puolee, siit sitte Haminaa ja Karhulaa. Ykst täti män naimisii Kortesjärvel ja hää ellää yhä siel. Hää olkii nuorimmaine.
Mie muistan viel ko ol hautajaiset Kalmaris. Sukkuu oli paljo, Pirttiniemes maattii suure tuva lattial siskonpetis. Kyl käj porina melkee koko yön ku kuulumissi vaihtovat. Oisinks mie olt seitsemän vuuven ikäne.
p.s.
Emmiekää tälviisi haasta mite mie kirjotan. Koha koittelen vieläks tää kulkoo. Ennevanhaa ko tätit tulliit kyllää, vaik rotinoil, tää tarttu heti.
-
Hyvvee huomennii tiält Hämmeest miult myöskii :039:
Yrittelön tiänne vuan jottai viäntee ja sotkoo, mut eihän haitanne.
On kyl varsi metkoo mit nuo murtheet tarttuloo varasin pikasest...varsinnii
savvo, karjalas, pohojalasi (siis käläviän seutu), ja toinen pohojalas (Kuusamo, miul on siäl tuttuloi)
-
Kumpikaan vanhempi ei ollut karjalasta juuriltaan, joten kotona kaikki puhui jotensakin neutraalia (vääntämätöntä) miesie-murretta. :P
-
Minä ostin toessapäevänä ensimäese mouttorsaha elläessänj. Muutamav viikon piästä piäsöö entise kot'mökin pellonpiertamilta sahhaelemmaa leppiä nuri, katkomaa ja pilikkomaa hellapuiks.
-
Tuos meijän kyläl ku ol kaaettu haapoi pylväsmuuntajan ympäril, ni yks oll jätetty pystyyn. Lähemmäks ku menn ni huomas, jott eihän sitä oo voitu kaataa, ku pylvään yks harusist ol jääny kasvavan haavan runkoon kiinni. Siis haapa oll kavant harusen ympärille ja se oll uponnu haavan sissään. :102:
-
Kivaa :icon_lol: :icon_lol:
Ilmoittanette, missä karjalainen kansa pitää evakko?juhlansa? Josko pääsisin vihdoin viimein.
-
Näkkyyt olevan Poris tänä vuonn.
http://www.karjalanliitto.fi/?s=1875
-
Onko kellää kokemusta, mitä pitäis tehä kiinteistön arvon miärittelemiseks perinnöjjakkoo varten. Mittee sanotta tällasen firman palavelusta? http://www.arviointikeskus.fi/sivu.php?id=45&ad=google&gclid=CPKelpjRuLYCFYgXzQodc1wA4A
Kuinkaham paljon tuo maksais?
-
Käsittääkseni ei laissa ole mitään säädöstä tästä. Helpommin se käy varmaan paikallisen kiinteistövälittäjän toimesta, sillä hän tuntee paikallisen hintatason ja markkinat parhaiten. Perunkirjaa laatiessa on hyvä huomioida, että peritövero on vain pieni osa myyntivoiton verosta, joten hinta paperiin yläkanttiin. Jos myyt sen yli perunkisjassa olevan arvon maksat erotuksesta myyntivoiton veron noin 30% kun perintövero on riippuen arvosta ja pesän jäsenten lukumäärästä 20000€/henki verovapaa ja sen jälkeen alkaen 10% prosentista. Lue ohjeet vero.fi
-
:109:
Päeweepä päewee vuan.
-
Ja jos kiinteistöä ei ole tarkoitus myydä, niin strategia on tietysti päinvastainen.
Puolisollani on edessä sama homma. Hautaustoimiston senioriosakas hoitaa paperityöt ja uskon, että sillä kokemuksella selvitään.
Mt
-
Kiitos!
-
Onko kellää kokemusta, mitä pitäis tehä kiinteistön arvon miärittelemiseks perinnöjjakkoo varten. Mittee sanotta tällasen firman palavelusta? http://www.arviointikeskus.fi/sivu.php?id=45&ad=google&gclid=CPKelpjRuLYCFYgXzQodc1wA4A
Kuinkaham paljon tuo maksais?
Annoin perikunnan asunnon OP-kiinteistönvälittäjän arvioitavaksi ja myytäväksi. Sama mies hoiti perunkirjoituksen. Teetin asuntoon myös kuntotarkistuksen. Hometta ei löytynyt.
-
Kiitos!
-
-Outtako työ naemisissa?
-En ou. Jäen aaton alle.
Tälläenen huastelu käätiin, kun hoeturj kysel tietoo loukkaantunneen miehen tultuva vastaanotolle.
-
Aamiainen on syöty ja kohta matka jatkuu entiseen Saigoniin. Myöhään illalla sitten taas Singaporessa lasten luona.
-
:icon_eek:
:kahvi: :039: :039: :039:
-
Haaskaa rätinkiä tällä palstalla. Lepposta luettavvaa.
Kuopion torilta on murre menny koppiisa, mutta Iisalamesta se löyttyy ja kukkii.
Rauman murre tai taittaa olla jo kieli, sitä en ossoo.
Oltiin kerran Orakselle tekemässä verkki ja raumalainen jaaritteli vieresssä. Minä tein töitä mikroskoopilla, työkaveri kuunteli Raumalaista ja nyökytteli ymmärtäen asian.
Kun Raumalainen lähti pois, niin Jussi sanoi " Arto, mitä se muuten sanoi" ; )
-
Seppos
Vieläkö Vietnamissa voi vuokrata hekon konekiväärillä ja ammuskella kuvia ? :kahvi:
-
"Niin kerto vanaha Lassi-vaenoa..."
Kaenuun murteella kerrottuna tarina josta Juhani Ahon Juha sai virikkeensä: http://sasun-sekosuku.blogspot.fi/2011/12/askanmaen-kaunis-kaija.html
-
Hieno lukukokemus , aito kieli tuttuine sanontoineen. Tarina voi olla totta, tahi ei, mutta kertomuksena kiehtova. Juhani Aho on saanut mainiot tarpeet tästä Juhaan.
Minua viehätti tarinan onnellinen loppu. Kumpikin vaimo sai oman puolikkaansa.
Vihavenäläiset ne ovat ehtineet moneen ilkitekoon !
-
Muista lähteistä selvisi että tapaus olisi ajoittunut 1600-1700-luvulle. Suusta suuhun kerrottuna tarina pyrkii muokkautumaan joten ei voi olla varma yksityiskohdista, mutta voisi olettaa että jotain tuontapaista on voinut joskus tapahtua. Kaenuu on myös suvun kautta tuttua murrealuetta. :P
-
Vihavenäläiset ne ovat ehtineet moneen ilkitekoon !
Kuten vihasuomalaiset mm. Suur-Suomea tehdessään Itä-Karjalassa!
-
Eikö niillä Karjalan mailla tehty niin päin että suomenkielisiä pakotettiin venäjänkielisiksi. Inkerin suomalaiset kokevat olevansa yhä suomalaisia ja siksi he ovat päässeet takaisin tänne kotimaahansa. Siksi myös Suomen kirkot tekevät auttamistyötä Karjalassa. Heimoveljiä ei hyljätä kun Venäjä ei heistä välitä huolta pitää.
-
Eikö niillä Karjalan mailla tehty niin päin että suomenkielisiä pakotettiin venäjänkielisiksi. Inkerin suomalaiset kokevat olevansa yhä suomalaisia ja siksi he ovat päässeet takaisin tänne kotimaahansa. Siksi myös Suomen kirkot tekevät auttamistyötä Karjalassa. Heimoveljiä ei hyljätä kun Venäjä ei heistä välitä huolta pitää.
Tarkoitin tietysti koko jatkosotaa, jossa suomalaiset ylittivät rajan, jonka takainen alue ei heille koskaan ole kuulunut. Lisäksi suomalaisten keskitysleirejä Itä-Karjalassa.
Jos tarkkoja ollaan niin rajaa on siirretty Novgorodin/Venäjän ja Ruotsin (Suomen) välillä lukuisia kertoja. Kannattanee joskus tsekkailla mm. Pähkinäsaaren rauhan ym. rauhojen rajoja.