Jaa, nämä ovat vaikeita kysymyksiä. Oppi voi jollekin itsessään edustaa hellyyttä ja armoa jolloin sitä näkee voivansa puolustaa kiivaudella ja jopa kylmyydellä. Se on meitä tuhoisasti houkutteleva tie. Minusta ylenpalttinen opillisuus kysymyksissä, jossa me aivan oikeasti olemme riittämättömiä ja heikon ihmisyytemme vietäviä, on pitkälle sama kuin portinvartijaksi asettautuminen portille, jolla ei voi olla kuin yksi vartija. Ellei tätä muista, on kaikki oikeaoppisuus kuin tuhkaa vain tuulessa. Ellei muista ihmisyyttään, heikkouttaan, taipumustaan lyömiseen, voi lähinnä vain käyttää oppiaan väärin. Tässä maailmassa emme ole erehtymättömiä, tällä puolen porttia emme näe koko totuutta. Tässä mielessä yletön konservatiivisuus, yletön oikean opin tähdentäminen ei ole tarpeeksi vakava ja syvä maailmankuva vaan vain tapa välttää näitä suruja täällä ja siten ankkuroitua ihmisen valtaan ja vallankäyttöön.
