Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: seppos - 22.08.14 - klo:12:35
-
http://kirkonkellari.fi/kesan-topit-flopit-ja-surkeudet/
-
Kiva linkki, josta aukesi paljon luettavaa. Kirkonkellarin tykkääjissä näkyi tuttu kasvo, eräs meistä foorumilaisista. :039:
Mikä julkaisu onkaan kysymyksessä, tämä Kirkonkellari ?
-
Kiva linkki, josta aukesi paljon luettavaa. Kirkonkellarin tykkääjissä näkyi tuttu kasvo, eräs meistä foorumilaisista. :039:
Mikä julkaisu onkaan kysymyksessä, tämä Kirkonkellari ?
Kirkonkellari on hyvä!
-
:)
Juhani tuleeko se sieltä se sanonta, et köyhä kuin kirkonrotta?
Aina joskus ihmettelen huonosti suomea, vaikka kiitos körttifoorumin jo sujuvasti puhuen ja kirjoitten, et mistä tulee toi sanonta ja miksi kirkonrotta ois erilainen kuin muut rotat.
Onko niin, että kirkossa kävijät on jotenkin saidempia?
-
Onko niin, että kirkossa kävijät on jotenkin saidempia?
Kirkon kellarissa ei ole ruokatavaroita vaan pyhien vainajien kivisiä arkkuja vanhoine luineen. Rotalle ei niillä taida olla juurikaan arvoa.
-
:)
Voisiko kuitenkin pena taitaa Per olla tanskalainen vastine nimellesi, kun aika mä ajattelen kaiken kahella kielellä :) olla, että kirkossa on "saidempaa". Onkohan tollaista sanaa?, kun esimerkiksi ravintolassa, jonne tullaan ja ,,kierros kaikille ja muutenkin, pitää lähtee himaan fyrkat lopussa, ni het joku, äh älä nyt, mä tarjoon, et jotenkin kuitenkin kirkon väki ei olisi niin solidaarista?
-
Per olisi suomeksi Pera. Pena lienee tanskaksi Bent.
Englanniksi sanonnassa on hiiri eikä rotta. Netistä löytyi myös 'quiet as a churchmouse'. Sillä taidetaan viitata kirkossa käyvään vähäväkiseen väkeen.
-
Per olisi suomeksi Pera. Pena lienee tanskaksi Bent.
Englanniksi sanonnassa on hiiri eikä rotta. Netistä löytyi myös 'quiet as a churchmouse'. Sillä taidetaan viitata kirkossa käyvään vähäväkiseen väkeen.
No nyt aletaan olemaan jäljillä.
Varmastikkin sanonta tulee tuosta churchmouse sanasta.
Olisivatkohan he sitten skotlantilaisia?
Tähän asiaan pitänee syventyä joskus kirkkaammalla hetkellä.
Täähän alkaa olemaan kuin kuin työstäni.
Mulla on työsä yksi puolainen jolla on ties kuinka monta tutkintoa ja hän myös on hyvin perinpohjainen ja esimerkiksi esitteen värejä ja esitys järjestystapaa kun mietimme, niin siinä kyllä käydään läpi kansallisuuksien värimieltymyksiä, tuotetta ja miten tekniset ja muut asiat tuodaan oikein esiin.
No ketään kiinosta tälläiset työasiat, mutta markkinoin nykyään myös www.mascoat.com tuotteita telakkateollisuuteen, sellanen pikkunen uus busines muiden vierellä :)
Niin siis siellä mietimme, kuten pena asiat aika perinpohjin, paitsi minä :)
Köyhä kuin kirkonrotta voinee kyllä juontaa jostain ihan muualtakin ja epäilen mututuntumalla, että pena ja veisuilija olemme väärillä jäljillä.
Näin tapahtuu useasti asioita halkaisemisissa.
Lulisin että mökinmummo tietäisi asian paremmin ja totuus tulisi sieltä :)
-
Kirkonkellari on erään diakoniahankkeisen, minulle nuoruudesta tutun teologin nettilehti, aika kunnianhimoisen mutta etevän, ja siellä on useasti kiinnostavaa luettavaa. Toisinaan ähkäisen ja puhkun ja tylytän mainittua teologia.
Kirkonrotta oli erinomaisen suosittu pihaleikki meidän talossa. Jollakin tapaa säädettiin kuinka kaukana rottavuoroinen kadulla kävi, Askon tai äärimmillään kioskin kohdalla. Sillä välin toiset piiloutuivat. Rotta etsi heidät ja läimäisi nimen määrättyyn seinään. Siinä oli joitakin jujuja. Se oli parempi kuin kymmenen tikkua laudalla.
Seurakuntarotta merkitsi meillä sitten uskoontullutta. Siis määrätystä näkökulmasta suruttomien keksimä nimi. Se oli yleisempi kuin seurakuntahiiri. Viittasi oletettuun arkuuteen, maailmapakoisuuteen ja eskapismiin jota siellämain kyllä esiintyi, minä myönnän.
Kenties tämä valaisi ilmausten paikallisviljelyä :icon_biggrin: tai huvitti muutoin.
-
Yläasteen neidit leikkivät vieläkin 'kirkkistä'. Nyt siihen on mahdollisuus, kun Keskuskoulu toimii parakeissa työmaan kanssa kylki kyljessä. On nurkkia, joiden taakse piiloutua.
-
:)
Juhani tuleeko se sieltä se sanonta, et köyhä kuin kirkonrotta?
Aina joskus ihmettelen huonosti suomea, vaikka kiitos körttifoorumin jo sujuvasti puhuen ja kirjoitten, et mistä tulee toi sanonta ja miksi kirkonrotta ois erilainen kuin muut rotat.
Onko niin, että kirkossa kävijät on jotenkin saidempia?
En tiedä... mutta kyllähän vanhoissa kirkoissa on rottia...
-
En tiedä... mutta kyllähän vanhoissa kirkoissa on rottia...
Rottia ja konnia ja kilpikonnia, ne on pahimpia, ne kilpikonnat.
Päällä kilpi ja sisällä konna :)
-
Minä yhden artikkelin jouduin valittemaan semmoseen orientoivaan tehtävään ja minä hänen valittin. Minä järkytyn, kun tämä dosentti oivaltelee mennen tullen ihka ominaan Dosentin :026: aivan dosenttispesifisiä juttuja. Hän muuttaa "kirkko keskellä kylän" "jeesuskeskeisyydeksi" ja loppuhavaintonsa oli vain synonyymejä Dosentin sanoille. . Minulla ei ole sitä linkkiä. Oli karmivaa sillä paitsi että ymmärsi Schopenhauerin "Lebensneinvereinungin" vai kuin se meni väärin, minusta nähden sekoitti elämänmyönteisyyden ja yleensä hyvän olon, "että kävelee kadun aurinkoista puolta" "että ajattelee lasin olevan puolitäysi" hän, hän siis jäljensi erään Dosentin mielipiteen tahi näkemyksen ilmoittamatta Dosenttia. Eihän se "Lebensjavereingung" sitä ole että on hyvä olo, vaan ettei juokse pakoon ihmisen osaa, iloa, tuskaa, vastuutansa! Ettei keskity siihen oman sielunsa putsaamiseen ja jätä elämää elämättä!!
Se Dosenttispesifi oli Bethgen biografiassa sillä sivulla missä Dietrich on ottanut itsestänsä kuvan härkätaistelijapuvussa postikorttiin Rüdiger Schleicherille. Se on niin tuttua ja dosenttia etten minä edes saa päähäni. Jokin erityisen selkiyttävä josta tuli oma ajatus - minä muistan kyllä että se ei minun alkujaan ole! En jaksa nyt etsiä.
Systemaattinen teologi.
Joko hyvin hyvin erikoinen yhteensattuma, piilovaikutus tai - ikävä kyllä - kopsattu. Kehtaako sitä todeta tehtävän päätöksessä että näin on. Käskivät perustella miksi valitti sen minkä valitti (Dosentin mielifilosofit) mitä siinä oli - helppo nakki - ja mitä jäi kaipaamaan.
Mitähän niin. Heittääkö ne minun oitis koko kurssilta, kun ensi töikseni rupean väittämään että dosenttinsa lunttaa? :100:
-
Dosentin käräyttäminen vilpistä pitänee tehdä niin räväkästi, että savun hajun tuntee vielä viikon päästä. Muuten polttaa vain omat näppinsä. Perustan tämän kokemuksiini vähäisemmän tason opettajana. Me koulumestarit olemme vielä aika lailla kollegiaalisesti suojassa opetuslapsiemme arvostelulta.
-
Dosentin käräyttäminen vilpistä pitänee tehdä niin räväkästi, että savun hajun tuntee vielä viikon päästä. Muuten polttaa vain omat näppinsä. Perustan tämän kokemuksiini vähäisemmän tason opettajana. Me koulumestarit olemme vielä aika lailla kollegiaalisesti suojassa opetuslapsiemme arvostelulta.
Kun minulla vielä on viitteetkin. Sehän tässä karmii.
-
http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/kirkkohallituksessa-istuu-useimmiten-kortti/
Terho Pursiaisen äskeisen määritelmän mukaan körttiläisyysyon kuin viuhka, jonne kaikki mielipiteet sopivat riitelemättä. Itse hän tunnustautuu körtiksi
-
Hän on hieno äijä. Rationaalisesti hän ajattelee. Jossakin mielessä körttiläisyys on viimeinen portti.
-
Herätyskiikkeet ihan pihalla, Teemu Kakkurin kirjoitus Kotimaa24:ssa on nostattanut mieliä.
Tänään havaitsin, että ent. foorumisti Benkku,ym. nimimerkkejä käyttänyt, perinnekörtti on poiminut Testi-palstalta ajatukseni ja kysymykseni kuvien, hymiöiden ja kirjaimien hinnoista esimerkinä Raha ratkaisee-ajattelulle jolla hän nyt likaa omaa ( entistä ? ) pesäänsä.
Olin vain vilpittömästi kiinnostunut siitä, että onko syytä karsia runsasta kirjoittelua jos se tulee yhdistykselle kuinkakin kalliiksi.
Aholansaaren talkoot hän mainitsee aikaisemmin. Ilmoitan täten avustavani Aholansaarta kuukausittain pienellä rovollani. Rakkaudesta, en rahan takia.
Riitta-mummi
kulttuuri-körtti jolla ei valtapyrkimyksiä, Sanavalta on meillä jokaisella
http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/heratysliikkeet-ovat-ihan-pihalla/
....
Katsiokysymykseni hinnoista Testi ( ensimmäinen, suljettu ketju ) lopusta. Öppiäinen siihen antoi vastauksen.
-
Teemu Kakkuri tuntee varmaankin asian, josta kirjoittaa. Tuskin mikään liike - uskonnollinen, poliittinen tai mikä muu tahansa - voi olla koko ajan sama kuin syntyessään. Sitä ei kannata asettaa tavoitteeksikaan. Muutos on elämää. On tietysti tärkeää arvioida rehellisesti nykyisiä tavoitteita, toimintaa ja tuloksia. Mitä tarkoitusta varten olemme, toimimmeko tarkoituksen suuntaisesti, saammeko aikaan sitä, mitä meidän tulisi?
Minua vähän kiusaa tulkinta, että Herättäjä-Yhdistys murskasi ns körttikapinan kuuntelematta sen esittämää hyödyllistä arvostelua. Eihän se minun tietääkseni näin ollut.
-
Tulkinnan esittäjät kaii kokevat " hävinneesä ". Miksi v o i t t o onkaan niin hurjan tärkeää ? Mieluummin vielä voiton maksimointi.
Se jos mikä on ahneutta.
Huvittavaa omalla kohdallani on, että ilmeisesti sanat: rakkaus, ihana, ilo ym. postiivinen ovat vihaa nostattaneet. Ja tietysti se etten ole ollenkaan perinnekörtti. Ehkä juuri me muista suunnista tähän rakkaaseen liikkeeseen löytäneet olemme se huono hapatus.
Tiedän kyllä mistä päin tuulee. Tuuli käy lopulta meidän kaikkien ylitse, eikä mitään erimielisyyttä silloin enää ole.
-
Kun ihmistä riisutaan, silloin ehkä anotaan armoa, eikä mietitä voittoa, oikeassa olemista.
-
Teemu on kateellinen meille körttipötkyille. Onko körttikansa jakautunut kahtia? Ei ole! Kaikissa muissa herätysliikkeissä on jakauduttu. Nuorta Lutteerusta me luemme.
-
Puheet kapinasta ja vaatimus kaikkien vuosikokouksessa valittujen luottamushenkilöiden vaihtamisesta ei ilmeisesti ollut hyvä tapa uudistaa liikettä. Lentokoneella se olisi ollut nokkalasku.
-
Puheet kapinasta ja vaatimus kaikkien vuosikokouksessa valittujen luottamushenkilöiden vaihtamisesta ei ilmeisesti ollut hyvä tapa uudistaa liikettä. Lentokoneella se olisi ollut nokkalasku.
Minun on tunnustaminen etten jostakin syystä huomannut koko körttikapinaa ja tämä on aivan totta. Saattoi johtua siitä että minun tuli tehdä omaa elämääni koskeva suurehko päätös eikä sille mahda mitään, että ihmisen mieleen ei tilapäisesti mahdu silloin paljoa muuta. Toisaalta se ei kai sitten niin mahdottoman meluisa voinut olla.
Jos kyse tuosta oli mitä Seppos kirjoittaa en oikein ymmärrä itsekään. Totta on ettei herännäisyys ole samaa kuin 1900-luvun alussa, kun juuri siitä luin kirjaa. Jos se tarjoaa uskontulkintaa joka tänään vastaa ihmisille käsitettävästi heidän kenties vuosia kestäneeseen etsintäänsä sillä on tervetullut paikkansa kirkossa, sillä valitettavasti jokainen paikallisseurakunta ei niin tee. Eikö liike uudistu itsestään sisältäpäin? Perinnön saaja ei kai sitä mereen viskaa?
-
Puheet kapinasta ja vaatimus kaikkien vuosikokouksessa valittujen luottamushenkilöiden vaihtamisesta ei ilmeisesti ollut hyvä tapa uudistaa liikettä. Lentokoneella se olisi ollut nokkalasku.
Tämä uudistamisen ulkoinen kömpelyys ei niinkään ihmetyttänyt kuin se, että uudistajien tuhdimpaa hengellistä ravintoa kaipaava viesti ei saanut ainakaan minun havaintoni mukaan mitään hahmoa. Minun piti tyytyä arvailemaan, haluttiinko paluuta Malmi- ja Malkavaarojen äänenpainoihin vai käännöstä kohti henkilökohtaisen uskonratkaisun kokemuskristillisyyttä.
-
Minun piti tyytyä arvailemaan, haluttiinko paluuta Malmi- ja Malkavaarojen äänenpainoihin vai käännöstä kohti henkilökohtaisen uskonratkaisun kokemuskristillisyyttä.
Molempia yllätyksekseni... tämä on minun huomio. Malmivaaralaisuus ei ole samaa kuin kokemuskristillisyys.
-
Sellainenkin omituisuus on, että samalla, kun herännäisyyttä arvostellaan maallistuneeksi ja haalistuneeksi, kaikenlaiset pekkasimojoet ja ollivaltoset ilmottautuvat mielellään körttiläisiksi.
-
Onneksi kansanliikkeen suuntaa on helppo muuttaa. Pois joutava järjestöpolitikointi! Alkaa vain järjestää siioninvirsiseuroja ja pyytää sinne mieleisiään puhujia. Jos aika ja ilmapiiri on otollinen, samanhenkisiä löytyy ja oikean hengen elähdyttämiä seuroja järjestetään yhä laajemmin. Ne vetävät väkeä, niin nuoria kuin vanhojakin. Ajoissa pitää olla, jos meinaa sisään mahtua. Siitä se lähtee, ja hyljättävä suuntaus kuihtuu pian kannatuksen puutteeseen.
Näinhän se menee, eikö?
Mt
-
Just..kyllä, kyllä...vähän sama homma kun minä olen varsin innostuneena seurannut...
melkein lähtenyt mukaan...kun joku porukka yks kaks yllättäen ryhtyy laulamaan jossain
tavaratalossa, asemalla, torilla, kävelykadulla yms. "ihmisten paikoissa"
-
Sellainenkin omituisuus on, että samalla, kun herännäisyyttä arvostellaan maallistuneeksi ja haalistuneeksi, kaikenlaiset pekkasimojoet ja ollivaltoset ilmottautuvat mielellään körttiläisiksi.
Olisko samaa, mitä se eräs tutkimus totesi että peruspapistosta valtaosa ilmoittautuu "lähinnä körttiläiseksi". Onko se jo eräs tapa sanoa että mä sit en sillee niiku tyrkytä ja mä sillee oon hirveen suvaitsevainen ja usko on niiku jokaisen yksityisasia.
Tai että minä oonkin semmonen kansan pappi jota ei tarvi pelätä.
Tai kirkko on semmoin niiku rakkauden sylihoito et niiku isin kainalokuopas soperretaa synnintunnustus vaikka kyl sen pitäis olla vaan pahaolonvalitus.... :repee2:
tämmönen pappi sai minut repeen. Tapaus on yhdistelmä kahdesta tositarinasta.
-
Onneksi kansanliikkeen suuntaa on helppo muuttaa. Pois joutava järjestöpolitikointi! Alkaa vain järjestää siioninvirsiseuroja ja pyytää sinne mieleisiään puhujia. Jos aika ja ilmapiiri on otollinen, samanhenkisiä löytyy ja oikean hengen elähdyttämiä seuroja järjestetään yhä laajemmin. Ne vetävät väkeä, niin nuoria kuin vanhojakin. Ajoissa pitää olla, jos meinaa sisään mahtua. Siitä se lähtee, ja hyljättävä suuntaus kuihtuu pian kannatuksen puutteeseen.
Näinhän se menee, eikö?
Mt
No joo, alan päästä tontille.
Mutta suunnittelin juuri syntymäpäiväseuroja jonne yritän saada puhumaan Samuli Korkalaisen, se vaan on niin kiireinen mies. Muuten toteutuu niinkuin silloin kun viimeksi vietin seuramuotoisesti eli minä pyydän että saavutaan, kenellä puhe, kenellä virsi. Ne siis eivät ole syntymäpäiväjuhlat joihin tuodaan lahjoja. Vähän tarvittisin tietoa kuka tulee kun täällä on ahtaanpuoleista. Joskus suunnilleen21.10 seuraavana viikonloppuna jotenkin. Mt, Seppos, varautukaa puhumaan. Pena myös jos pääsee on matkaa vaikka haitanneeko tuo.
Matkan takaakin tulevat lohduttajat tai voisin minä suunnitella ne kyllä Kymenlaaksoon sisarella ja vanhemmilla on suurempi olohuone. Tai sinne taas on monilla hankalasti matkaa. Milähän olisi kätsyä. Körttiseurat Kotkan seurakuntanuorille 70-luvulta.
Ei kun tuokaa yksi, kaksi penkkiä. Tai minä kysyn naapurustosta lainaan tai jotain.
-
Ai niin, 5-veisaaja sais myös puhua kun hän viisaita kirjoittaakin. EhottAkaa lisää puhujia. :kahvi: :kahvi: :kahvi: :kahvi: :kahvi: kutsun.
Juu minä järjestän kahdet eli toiset pidetään Kotkassa ja sinne roudataan hyvää körttikansaa, Kotkan 70-luvun seurakuntanuorilla kun on yhdistys minä otan yhteyttä ja he saapukoot mukaan. Eikö se toimisi aika hyvin? Joku arvostelukykyinen saisi kyllä tulla avuksi kun suunnittelen. Siellä minusta herättämiselle on polttava tarvekin.
-
Kyllä minun täytyy kysyä tämä.
Tapahtunut todella lipui ohi. Onko jokin kuitenkin jättämässä jälkiä herännäisyyteen?
Kiinnitin huomiota syyskuussa yhtiin seuroihin joissa kävin. Järjestyksenpito oli tiukka, pappi aloitti, toinen pappi lopetti ja välillä puhui muutama nuori mies, olisiko Körttikodista. Puheet oli valmistettu, sillä ne luettiin paperista. Pappi aloitti veisuun, joten virttä ei kyllä ennättänyt valita. Kyllä ne oli valittu myös, väittäisin.
Paikalla oli väkeä huomiota herättävän vähän, aniharvoin niin niukkayleisöiseen seuraväkeen törmää! Puhujat ja muutama mumpsa.
Otteessa tuntui vähän omituinen tiukkuus.
Kirjoitin näistä, ja Seppos neuvoi että kertoa, millaisia seurat perinteen mukaan on. Mietin sitä. Se oli hyvä neuvo. Sitten tajusin että näiden pitäisi tietää. Ja missä oli seuraväki?
Niin. Yhden kerran perusteella ei ole viisasta vetää johtopäätöksiä. Mutta olivat ne omituisimmat missä olen ollut! Ei siellä ole sen jälkeen taidettu pitää. En ole varma, kun kirkolla ei ole jaossa seurakalentereita.
-
En osaa linkittää mutta Wikiin kirjoitin jonkun hartaasta anomuksesta täydentävän kirjoituksen Dosentin :026: (Älä hypi, saavat päänsärkyä) teologiasta, kun teologit olivat ensin värkänneet biografian. Mielestäni ei mennyt oikein päin mutta pitää retostamani. Yritin korjata biografian virhei mutten onnistunut. Saa nähdä mitä ne tekee mun teologialle.
-
Edelleen hankkeissa ovat seurat. Pyrkimys on kuunvaihdelauantai tai jotain. Ilmoitan kun maanantai on ohitse. :icon_eek: täältä kaivataan suurimääräistä osanottoa, toivotaan puheita, Seppos? Olisi juonia osoittaa pyhäinpäiväksi vai onko liian sukukeskeinen päivä? On bäärällä foorumilla tämä, pelkään että tapahtumat jää huomaamatta. Sisar lupasi keittoa.
-
En osaa linkittää mutta Wikiin kirjoitin jonkun hartaasta anomuksesta täydentävän kirjoituksen Dosentin :026: (Älä hypi, saavat päänsärkyä) teologiasta, kun teologit olivat ensin värkänneet biografian. Mielestäni ei mennyt oikein päin mutta pitää retostamani. Yritin korjata biografian virhei mutten onnistunut. Saa nähdä mitä ne tekee mun teologialle.
Vilkaisin nopeasti artikkelia ja totesin, että sen lähdepohja on heikohko eli pääasiassa Otavan encyclopaedian artikkeli.
Seitsemän vuoden ja reilun tuhannen muokkauksen Wikipedia-kokemuksella kerron pari hyväksi havaitsemaani periaatetta:
1. En koskaan lisää mitään omasta päästä, kaivan aina kaikille kirjallisen lähteen (kirjan tai nettilähteen, mieluiten suomenkielisen, jos niitä on) ja merkitsen lähdeviittaukset jokaiseen lisäämääni kohtaan. Tätä pyrin noudattamaan myös niissä asioissa, joissa minulla on ammatin tuomaa erityisasiantuntemusta. Muut käyttäjät eivät näet voi mitenkään tietää, että tuo heppu on asiantuntija. Yleensä se lähde on ennemmin tai myöhemmin löytynyt.
2. Koetan kirjoittaa niin, että tekstissä olisi mahdollisimman vähän kommentoivia tai kantaa ottavia ilmaisuja - ne eivät kuulu nykyaikaiseen tietosanakirjaan, niille löytyy tilaa blogeista ja foorumeista ym.
Mt
-
Minä myös vähän ihmettelin kuka tekee pitkän jutun niin hepposin eväin. Ole kiltti ja lue keskustelupuolelta mun teologiaversio. Viittasin laiskahkosti kun piti ryhtyä tenttikirjoihin ja särki päätäni. Joku nim. totesi että olis ollut siistiä edes jotain teologiasta kertoa kun noin pitkään riipustaa.
Laittelin tekstin joukkoon niitä kirjan nimiä mutten enää jaksanu heittää viitteeksi kuin yhden jota ei ole julkaistu :003: . Muut, Sanctorum Communio, Schöpfung und Fall, Vankilakirjeet ja Etiikka sekä Nachfolge löytyvät pitäisi ainakin ja ovat aivan :026: Docensia. Palaute kelpaa sillä se oli ensiesiintyminen siellä. Etsiskelin mitä oikein olisi kulttuuriprotestantismi kun siitä hoetaan opittavassa kirjassa selityksittä vaan ei sitä tietty löytynyt.
-
Odotellaan. Vielä vähän aikaa. Myös niitä tulevia artikkeleja herännäisyydestä - artikkeleja, joissa on kohtuuhyvä synteesi herännäisyyden menneisyydestä, tästä päivästä ja tulevasta! :kahvi: :001: :039: