Riivatun rakkineet osa 3

[myyrä]

Yritin lähettää viestin osan 2 loppuun, mutta meni juuri kiinni!? Jatkan siis ihmettelyä rakkineista tässä.

Onko niin, että kaikki tehdään sellaisiksi, että niitä ei kannata korjata? Kaiken lisäksi hirvittävää luonnonvarojen haaskausta. Maailmasta on tullut kertakäyttömaailma. Ennen oli kelloseppiä, suutareita, räätäleitä yms. melkein joka kylässä.

Tarvitaan ilmeisesti hyvin radikaalia suunnanmuutosta länsimaiseen elämäntapaan eli ns. elintason laskua ja palkkojen alentamista. Jospa siitä elämisen laatukin paranisi.

[myyrä]

Yritin lähettää viestin osan 2 loppuun, mutta meni juuri kiinni!? Jatkan siis ihmettelyä rakkineista tässä.

Onko niin, että kaikki tehdään sellaisiksi, että niitä ei kannata korjata? Kaiken lisäksi hirvittävää luonnonvarojen haaskausta. Maailmasta on tullut kertakäyttömaailma. Ennen oli kelloseppiä, suutareita, räätäleitä yms. melkein joka kylässä.

Tarvitaan ilmeisesti hyvin radikaalia suunnanmuutosta länsimaiseen elämäntapaan eli ns. elintason laskua ja palkkojen alentamista. Jospa siitä elämisen laatukin paranisi.

Jäi yksi tärkeä sana pois edellisestä. Kaikki tahdään tarkoituksellisesti sellaisiksi, ettei kannata korjata.

[Pena]

Olen kuullut, että tietyt laitteet tehdään niin, että ne lakkaavat ehjinäkin toimimasta, kun ovat aikansa hommansa hoitaneet. Esimerkiksi kopiokoneisiin ohjelmoidaan joku sopivan iso arkkimäärä, jonka jälkeen se sanoo itsensä irti.

[seppos]

Olen kuullut, että tietyt laitteet tehdään niin, että ne lakkaavat ehjinäkin toimimasta, kun ovat aikansa hommansa hoitaneet. Esimerkiksi kopiokoneisiin ohjelmoidaan joku sopivan iso arkkimäärä, jonka jälkeen se sanoo itsensä irti.

Tuo oli valitettavasti totta. Eräissä printtereissä oli sellainen siru, joka lopetti toiminnan määrätyn käyttömäärän jälkeen. Kuten tuolla aiemmin vastasin ongelma on laitteiden erittäin halvan maahantunontihinna ja suomalaisen palkkatason ristiriita. Kaiken lisäksi korjaaminen vianetsintöineen on aikaa viepää kun valmistaminen on nopeaa. Tarkoitus ei ole tehdä laitteita, joita ei voida korjata, se vaan on taloudellisesti mieletöntä. Nykyisten laitteiden tärkeimmät raakaisneet ovat muovi ja pii, jotka ovat halpoja ja voidaan hyödyntää ainakin polttamalla.

[myyrä]

Tiedän kyllä monista muoveista aika paljon useiden vuosien kokemuksella Nesteen (sittemmin Statoil, nykyään Borealis) muovituotannossa eri tehtävissä työskennelleenä. Myös mitkä niistä palaa, mitkä ei ja mitä raaka-aineita niiden tekemiseen tarvitaan. En kuitenkaan enää viitsi alkaa esitelmöimään niistä. Totean vain yritysten halpatuotantomaihin siirtymisestä että voiton maksimointi = ahneutta!

[seppos]

Tiedän kyllä monista muoveista aika paljon useiden vuosien kokemuksella Nesteen (sittemmin Statoil, nykyään Borealis) muovituotannossa eri tehtävissä työskennelleenä. Myös mitkä niistä palaa, mitkä ei ja mitä raaka-aineita niiden tekemiseen tarvitaan. En kuitenkaan enää viitsi alkaa esitelmöimään niistä. Totean vain yritysten halpatuotantomaihin siirtymisestä että voiton maksimointi = ahneutta!

10pistettä ja papukaijamerkki

[Mörtti-57]

EU teki hiliakkoin sellaasen vaatimuksen autonvalamistajille, että 5€:n osan vaihtaminen ei saa maksaa esim. 200€. Nykyyses autos meni ajovalo pimiäksi ja vaihroon uuren lampun, mutta sekään ei pelannu. Otin toisen uuren lampun ja taaskaan ei lamppu syttyny. Seuraavaksi ettittihin rikkinäästä sulaketta, mutta ei löytyny. Oletettihin, että johonakin on piilos sulakekotelo ja soitettihin merkkihualtohon kysymähän sulakkeen sijaantia. Kaveri merkkihuallos sanoo, että sulakkeet on kunnos, mutta lampun vaihron jäläkehen on auto kytkettävä tiatokoneesehen ja kuitattava rikkinääsen lampun vikakoodi. Eli auto on aina viätävä koriaamohon ajovalon lampun vaihtamisen vuaksi. Mittaristohon ei syty lampusta minkäänlaasta vikamerkkivaloa, mutta aina on kuitenkin vika kuitettava! Onko tämä yksi autoteollisuuren rahastusmuato?

[seppos]

EU teki hiliakkoin sellaasen vaatimuksen autonvalamistajille, että 5€:n osan vaihtaminen ei saa maksaa esim. 200€. Nykyyses autos meni ajovalo pimiäksi ja vaihroon uuren lampun, mutta sekään ei pelannu. Otin toisen uuren lampun ja taaskaan ei lamppu syttyny. Seuraavaksi ettittihin rikkinäästä sulaketta, mutta ei löytyny. Oletettihin, että johonakin on piilos sulakekotelo ja soitettihin merkkihualtohon kysymähän sulakkeen sijaantia. Kaveri merkkihuallos sanoo, että sulakkeet on kunnos, mutta lampun vaihron jäläkehen on auto kytkettävä tiatokoneesehen ja kuitattava rikkinääsen lampun vikakoodi. Eli auto on aina viätävä koriaamohon ajovalon lampun vaihtamisen vuaksi. Mittaristohon ei syty lampusta minkäänlaasta vikamerkkivaloa, mutta aina on kuitenkin vika kuitettava! Onko tämä yksi autoteollisuuren rahastusmuato?

Kyllä 10 pistettä ja papukaijamerkki Samalla hinnalla olisi voinut sen ohjelman laittaa tunnistamaan toimiiko lamppu ilmankin kuittausta. Tämä oli ihan puhdasta ansaintaa. Eihän minulla ole tuonmerkkistä autoa? En ole vuosiin vaihtanut lamppua kun niihin ei pääse enään käsiksi. Se tietokone huomasi, että yhdessä autossa minulla oli mootorin jäähdytysveden anturi rikki. Olin kyllä huomannut, että mittari ryppyili, mutta en tiennyt, että se on kytketty automaattiryyppyyn. Hyvä kun huomasivat. Onneksi on 30000km huoltoväli

[mt]

Tarvitaan ilmeisesti hyvin radikaalia suunnanmuutosta länsimaiseen elämäntapaan eli ns. elintason laskua ja palkkojen alentamista. Jospa siitä elämisen laatukin paranisi.

Aikoinaan mietin, mikä olisi sopivan yksinkertainen mittari, jolla voisi ilmaista elintason laskun. Tulin siihen tulokseen, että se olisi jokin elinaikaa tai ihmisen fyysistä olemusta kuvaava tilastollinen tunnusluku, esimerkiksi elinajanodote, joka ilmoittaa tiettynä vuonna syntyneiden odotettavissa olevan eliniän. Vaikka se antaa kuulemma liian alhaisia tuloksia, sen avulla voidaan kuitenkin tehdä ikäluokkien välisiä vertailuja.

Kun meikäläisen (1946-50 syntyneet miehet) keskimääräinen elinajanodote oli tuolloin vajaat 59 vuotta, niin vuoden -76 ikäluokan lukema oli 67 vuotta ja 2009 vastaavasti 76 vuotta. Jos elintasoa halutaan laskea esimerkiksi vuoden 19XX tasolle, rehellinen poliitikko toisi esiin myös vastaavan vuoden elinajanodotteen. Muistaakseni paluu 80-luvun tasolle vastaisi jonkin ellinikätunnusluvun alentamista viidellä vuodella. 

Jos pyritään radikaalimpaan elintason alentamiseen, sopiva tunnusluku voisi olla keskipituus (asevelvollisten keskipituutta pohdittiin juuri lukemassani Neuvostoliittoa käsittelevässä teoksessa) tai vastasyntyneiden paino, joihon vaikuttaa muun muassa ravinnonsaanti.

Jos nykyinen kehitys jatkuu, ennen pitkää kaupunkiemme toreilla hortoilee isot laumat isokokoisia 110-vuotiaita, joko dementoituneita tai pitkään elämäänsä pitkästyneitä.

Edellä oleva ei sisällä talous- tai väestöpoliittistä tavoitteenasetantaa vaan ainoastaan politiikan viestintää koskevaa pohdintaa...

Mt

[mt]

Yksi järjettömyys on hehkulamppujen kieltäminen. EU ei ilmeisesti usko siihen, että markkinat hoitavat asian itsekseen, kun tekniikka kehittyy ja uuden tekniikan hinta laskee. Hehkulamppu on mainio tuote tietyissä paikoissa. Esimerkiksi meillä on pari valaisinta, joita käytetään enintään kerran viikossa 3 minuutin ajan. Sellaisessa käytössä halpa hehkulamppu kestää kymmeniä vuosia. Ei hehkulampussa taida olla edes merkittäviä myrkkymääriä. Ahkerassa käytössä oleviin valaisimiin olen laiskana miehenä vaihtanut jo aikapäiviä sitten loistelamput. Niiden tuoma sähkönsäästö on vähäisen vaihtamistarpeen ohella lisäetu.

Auton rikkinäistä ajovaloa en ole vaihtanut enää vuosiin. Yhdellä valolla ajaminen viitostiellä marraskuun märkänä perjantai-iltana ei kiinnosta. Vaihdatan ne parin vuoden välein huollon yhteydessä.

Mt

[seppos]

Täsmälleen samaa mieltä hehkulampuista. Esimerkiksi porraskäytävän valona, jolloin automaatti sammuttaa parin minuutin kuluttua lamput ei energiansäästölamppu ehdi edes syttyä kunnolla. Säästämisessä tehdään suurimmat tyhmyydet, kun se on niin hurskasta ja tuntuu viisaalta.

[Pena]

Suomen talvessa ei hehkulampun lämmöntuotantokaan ole energian tuhlausta.

[seppos]

Suomen talvessa ei hehkulampun lämmöntuotantokaan ole energian tuhlausta.

Onkohan säästäväiset Välimerenmaat tehneet nämä säännöt?

[seppos]

Kävin äsken asentamassa naapurille mokkulan, johon on yhdistetty Wlan eli Wi-Fi (Huawei E5). Siihen saa siis liitettyä neljä muuta konetta yhteen mokkulaan langattomasti. Tämä kappale oli Soneralta. www.sonera.fi

[Tuuli]

Miten ihmeessä sitä pärjättiin ennen kuin oli näitä riivatun rakkineita. Hyväksi vai pahaksiko lienee tämä tekniikan kehitys.