Pelkään liikaa fiilispohjalla menoa. Haavisto on symppis, kerta kaikkiaan.
Niinistöllä on taakkanaan kaksi kurjuutta, toinen iskee kansalaisiin toinen poliitikkoihin. Kansalaisia hatuttaa hänen massiivinen varakkuutensa; poliitikot eivät anna anteeksi sitä että hän puhemiehenä jyrkästi kielsi eduskunnassa biletyksen vailla äärtä laitaa. Nyt tuli turpiin.
olen seurannut kelvottoman kehnosti matsia, olen elänyt ihan muissa maissa ja aikakausissa, miettinyt, mokasiko Hindenburg vai olisiko jotakin voitu tehdä toisin... Weimar olisi pikkuhiljaa päässyt jaloilleen, mutta sitten paarusti populisti maisemiin, tästä olimme isäni kanssa yksimieliset kun soitin puhelun ja konsultoin, hän kun näitä joskus opetti. Totesimme että alan osata tuon paikkaseudun tarkermmin
Paljossako Niinistö on puhunut tuloerojen tasauksen puolesta? Olemme juuri perehtyneet. Sellaiset ovat vaarallisia, erittäin vaarallisia. Paarustaa populisti ja huutaa: Heil!
Tai kuka mitäkin milloinkin.
Kunnioitan hänessä (Niinistö) joitakin piirteitä: Ei ruvennut ehdolle, kun se ei sopinut, puolivillinä poikamiehenä, kun tahtoi kuunnella jazzia Storyvillessa ja katsella naisia. Puuttui Eduskunnan holtittomuuksiin puhemieskaudellaan, vaikka miten tiesi suututtavansa ihmisiä. On erittäin kokenut valtiomies, ja rehellinen ihminen.
Enhän minä sano ettei Haavisto olisi kanssa. Tämähän nyt meni vaikeeksi.
Niinistön puolesta puhuu järki, Haaviston fiilikset, mutta meitsillä järki ratkaiskoon.