Hyvä veljeni Lars-Mikael, ja muukin ystäväjoukko !
Näin eritavoin meitä kuljetetaan .Jos sinä Lasse näet, että pitää tulla kelpaavaksi, että pelastusvarmuus annetaan,minä olin tullu aivan kelvottomaksi,pelokkaaksi ja suuren suureksi synnintekijäksi.
Jos on kasvanut uskovassa kodissa , asiat Jeesuksesta ja pelastumisesta
alkavat jo äidin sylissä.
Jos taasen on elänyt 40 vuotta tukka hulmuten elämää joka on kuin painajaisunesta,ja sitten avunhuutoon vastaa ystävä,joka lähettää avun jossa veriruskeat synnit upotetaan armonmereen josta minut tempaistiin
pelastusveneeseen jossa oli Jeesus Vapahtaja.
Toki hänestä todistamiseen vaikuttivat paljon ne ihmiset jotka sattuivat
ensiaikoina ympärilleni.Se ikäänkuin vaadittiin.Nyt en enää menisi niin
uskonasioistani puhumaan.Se kuului silloisiin ympyröihini ja sitä kesti
kauan.
Sitten alkoivat tietyt asiat arveluttaa,ja sitäkin kyselevää ja etsivää aikaa
kesti melko kauan. n.5 vuotta.
Paljon on muuttunut, mutta keskeisin on yhä tallessa,ristin sovitustyö
Jeesuksessa.Vain siihen turvaten toivon pelastuksen tulevan osakseni.
Riitta-mummi