Kävimme kahdestaan hakemassa peräkärrykuorman polttorankaa rämeeltä. Meidän kärrymme on kapoinen ja lyhyt, mutta siinä on hyvä maavara, koska sen pitää pelata kesällä Zetorin kanssa rämeellä. Oli tuulinen päivä, että sääsketkin joutuivat koettelemaan voimiaan muuten kuin, että imisivät vertamme.
Kaverinamme täällä on koiranpentu, sellainen kiva pölyhuiska. En oikein tiedä, että mikä se rodultaan on, jotakin kahta japanilaista koiraa pojan kertoman mukaan. Minullehan se on siis seropi. Hyvä vainukoira siitä tulee. Testasin, että osaako se etsiä Kaariinan, kun hän meni saunaan vuorollaan. Päästin pennun myöhemmin pihalle ja kuin magneetin vetämänä se meni saunan rappusille.
Minulla oli kymmenen vuotta sitten mäyräkoira. Pentuna näin, että miten se selvitti hirvien menosuunnan hiekkatiellä. Se haisteli jälkiä omalla tavallaan "menosuunnassa", mutta palasi sitten toisen hirven jälkiä takaisin tien yli. Näin se tutki niitä vaihtoehtoja ja lopuksi lähti minua vetämään siihen oikeaan, sorkkien ilmoittamaan suuntaan. Kyllä oli hieno suoritus pennulta.