Kirjoittaja Aihe: Tätä luen / tämän luin osa 4  (Luettu 35960 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10406
Vs: Tätä luen / tämän luin osa 4
« Vastaus #60 : 02.08.12 - klo:11:24 »
   Lukumaraton on edennyt 15. osaan Nouseva maa. Maa nousee sodan alhosta. Päätalon Kalle on päässyt oppipojaksi kirvesmiesten porukkaan kolmanneksi korjaamaan tamperelaisen pukutehtaan pommitusvaurioita ja laajentamaan kangaskysynnän tarpeisiin. Kalle on väkivahva 25-vuotias ”lappalainen”, kuten työkaverit nimittelevät, työhullu vähän hosumiseen asti, mutta ahkeruudellaan varmistelee työnantajansa suosiota ja vastaista työnsaantia.

Rakennustyöt ovat viiden sotavuoden tauon jälkeen yleinen ammattitaidottoman työvoiman, sodan aikana työikään ehtineen väestön työllistäjä, koska rakennuksilla oli tarjolla monentasoista tekemistä siivoojasta ja lautapojasta huippukirvesmiehiin.

Edellisessä osassa 14 Nuorikkoa näyttämässä päähenkilömme lomaili tekomaisemissaan vanhempiensa ja vielä kotona asuvien veljensä ja pikkusiskojensa luona. Palatessaan Tampereelle hän toi mukanaan yhden työikään ehtineen siskonsa, joka asettui asumaan heidän kanssaan. Eeti-siskosta oli apua jos haittaakin. Avioelämä hankaloitui pienessä asunnossa, mutta Laina-vaimo sai kaverin siivoamaan ja ruuanlaittoon.

Seuraava osa 16 on Ratkaisujen aika. Olen arvaillut, mitä Kalle joutunee ratkaisemaan ja tullut tulokseen, että kyse on sekä yksityiselämästä että kirjailijuudesta – niinkun ne nyt olisivat toisistaan erotettavissa kuin vain pieneltä osin. Appiukoltani sain kuulla, kun kerroin lukuprojektistani, että Päätalo oli kerran eronnut. Tapahtuuko ero tässä osassa, ja saavuttaako hän lopultakin varmuuden elämäntyöstään kirjailijana?

Kirjoittajakurssilla olin niin Päätalon maailmassa, että kurssin teema Novellin rakentaminen muodostui kohdallani Päätalo-pastissiksi [Pastissilla (ransk. pastiche, ital. pasticcio) on muun muassa kirjallisuudessa, kuvataiteessa, musiikissa ja elokuvissa kaksi toisistaan poikkeavaa merkitystä. Se voi olla joko mukaelma tai yhdistelmä(teos) http://fi.wikipedia.org/wiki/Pastissi]. Opettajamme kirjailija Irja Sinivaara Kotkasta toi termin Claes Anderssonin runon Andersson pitää pirunmoista meteliä (Under 1984) kautta. Opettaja antoi tehtävän: "kirjoita Anderssonin runon kaavaa seuraten itsestäsi ja omalla nimelläsi vastaava runo käyttäen niitä kommentteja mitä olet kuullut lapsena, koulukavereilta, vanhemmilta, opettajilta, rakastetuilta, esimiehiltä, työkavereilta, naapureilta, puolisolta, lapsilta jne.
Tehtävän tarkoitus: ilahduttaa itseä ja saada materiaalia elämäntarinaan”



Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

myyrä

  • Vieras
Vs: Tätä luen / tämän luin osa 4
« Vastaus #61 : 02.08.12 - klo:15:48 »
Nyt puolessavälissä Juha Siltalan Suomalaista ahdistusta (Otava, 1992, 560s, joista pelkästään lähdeviittauksia yli sata sivua ja monta sivua lähdekirjallisuutta.

Melko huikaiseva lukukokemus. Ihme, ettei ole tullut aikaisemmin luettua - moni täällä varmasti onkin. Erikoinen lähestymistapa, psykologinen tai joku, joka ei aina aukene ja jotkut sivut menee pelkästään vilkaisulla. Aihepiiri on tietenkin sitä, mikä kiinnostaa eli vanha herännäisyys ennen W.Malmivaaraa ja Herättäjä-Yhdistystä. Kyllä tuosta ajasta vaimeita kaikuja tämänkin päivän körttiläisyydessä vielä kumahtelee, mutta hyvin vähän.

Melkoisen työn on kirjoittaja tehnyt jo pelkästään sen ajan herännäispappien kirjeenvaihtoa eri arkistoissa tutkiessaan.


Poissa sadetta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1504
Vs: Tätä luen / tämän luin osa 4
« Vastaus #62 : 02.08.12 - klo:16:10 »
Graham Greene, Voima ja kunnia. Tarttui matkaani divarista Joensuussa.
Jeesus vaivaiset syntiset korjaa

myyrä

  • Vieras
Vs: Tätä luen / tämän luin osa 4
« Vastaus #63 : 02.08.12 - klo:21:40 »
Graham Greene, Voima ja kunnia. Tarttui matkaani divarista Joensuussa.

Hamassa nuoruudessa tuli luettua monta Greenen kirjaa. Ne on hyviä ja monta niistä on myös filmattu.

myyrä

  • Vieras
Vs: Tätä luen / tämän luin osa 4
« Vastaus #64 : 02.08.12 - klo:22:04 »
..."Opillisesti uudesta herännäisyydestä tuli evankelisempi ja suvaitsevampi, mutta ulkoisesti pyhitystä vaativampi. "Viallisia kyllä kohdeltiin edelleenkin säälivällä rakkaudella, mutta 'vikoja' entistä ankarammin" (Rosendal). Wilhelmi Malmivaaran ahdas psyykkinen elintila näkyi siinä ankaruudessa, jolla rajoja maailmaan valvottiin - säännöistä poikkeamista seurasi Jumalan rangaistus (esim. Malmivaara)...

...Uuden polven herännäistalonpoikien kanssakäyminen keskittyi puolestaan "seura elämään ja ulko puoliseen itsensä valmistamiseen, vaurauden esittelyyn ja matkusteluun: Ei siellä kuulu valitusta synti murheesta eikä nähdä raskas mielisiä" ("Muistiinpanoja Muinais ajoilta" Juhani Aholle 1893 koonnut Wille Korpela). Kuopion lääninrahastonhoitajan, herännäisveteraani C.A.Malmbergin mielestä uusi herännäisyys oli massaliikettä eikä hiljaista kanssapuhetta Kristuksen kanssa. Hän ei luottanut siihen sen enempää kuin "pelastusarmeijan meluisaan jumalisuuteen" (C.A.Malmberg Mauno Rosendalille 23.9.1897)...

Siltala: Suomalainen ahdistus s.417-418

 ;)

myyrä

  • Vieras
Vs: Tätä luen / tämän luin osa 4
« Vastaus #65 : 14.08.12 - klo:10:46 »
Luin loppuun jäljellä olevat muutamat sivut Siltalan ahdistuksesta sekä tutkailin lähdeluetteloa. Mietin, miten paljon heränneisiin/körttiläisiin ja muihin uskonnollisiin suuntauksiin ovatkaan vaikuttaneet/vaikuttavat tiettyjen johtohenkilöiden mielipiteet ja uskonnolliset kokemukset? Ruotsalainenhan painotti omaa uskonnollista kokemustaan milteipä ainoana oikeana jokaiselle ja lähes suuttui, jos joku oli eri mieltä tai jonkun kokemus oli erilainen. Esim. ei ruotsinkielisen säätyläisen kokemus voinut mielestäni mitenkään olla sama kuin metsäpolkujen samoilija Paavo Ruotsalaisen.

Jotenkin tuo ihmisen alkukokemus tulee luultavasti määräämään paljon hänen myöhäisemmässä elämässään, joskin saattaahan se kyllä myöhemmin jonkin verran muuttua.

En tiijjä.

*

Lisäksi luen myös Aku Ankkaa.


Poissa AKUANKKA313

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1095
  • x ja y pohtii elämän syvintä olemusta
Vs: Tätä luen / tämän luin osa 4
« Vastaus #66 : 14.08.12 - klo:11:00 »
Scott, James : Himalajan vanki Kirjavaliot
Tosi tarina Himalajalla vaeltaneesta miehestä, joka jää loukkuun kiivetessään kallion väliselle kielekkeelle.
Taistelu elämästä ja kuolemasta alkaa. Hän pärjää ennätyspitkän ajan ilman ruokaa lunta sulattamalla.
Lopulta sitkeä etsintäpartio löytää hänet.
Elämä on kemiaa.

myyrä

  • Vieras
Vs: Tätä luen / tämän luin osa 4
« Vastaus #67 : 19.08.12 - klo:20:45 »
Olen lueskellut Eino Leinon runoja.

Tähtitarha

Kuljen, kuljen kummallista
tietä tähtitarhan,
sadan saanut surman suitse,
haavehen ja harhan.

Täällä eivät piikit pistä,
polta haavat okaan,
täällä voi vaan nousta, nousta,
eikä mennä lokaan.

Tääll' on käydä turvallista
tuollapuolen vihan,
yläpuolla yön ja hallan,
taivastietä ihan.

Päätä huimaa katsellessa
maailmoita alla,
hurmaa kahta kaunihimmin
toiset korkealla.

Ensi kerran elämässä
elän rinnan rauhaa,
sopusoinnun suurta unta,
laulun mieltä lauhaa.

(1912)



Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22109
Vs: Tätä luen / tämän luin osa 4
« Vastaus #68 : 19.08.12 - klo:20:53 »
Pekka Niiranen: Martti Simojoki - kirkon ääni. Saa nähdä, jaksanko melkein 500 sivua! Noin 50 olen jaksanut vielä ihan hyvin.

myyrä

  • Vieras
Vs: Tätä luen / tämän luin osa 4
« Vastaus #69 : 20.08.12 - klo:20:11 »
Luin uuden Siipirikon.

Poissa Mansipaani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1756
Vs: Tätä luen / tämän luin osa 4
« Vastaus #70 : 21.08.12 - klo:07:39 »
Löytyi googlettaessa vanhoja juttuja Karjalasta, aika kivoja. http://www.kurkijoki.fi/perinne/katripuputti.pdf

Tätä ennen jokunen aika takaperin luin "Kiihtelysvaara-lukemistoa" -jossa myös vanhoja juttuja ja outoja tapoja Karjalasta. Tarina mustalaisten kaappaamasta pikkupojasta oli kiehtova, miten hän pääsi ihmeen kaupalla juosten pakoon ja joutui lopulta orjaksi sukulaistaloon, jonka olisi aikanaan perinyt. Taloa hän ei kuitenkaan saanut. Kovat kokemukset olivat antaneet hänelle nöyrän ja ahkeran mielen, ja hän turvasi Jumalaan kaikessa. Lopulta ahkeruus ja säästeliäisyys tuottivat hänelle omaisuutta ja hän sai myös rakastavan perheen. (Perinteinen "ryysyistä rikkauksiin" kertomus siis)

myyrä

  • Vieras
Vs: Tätä luen / tämän luin osa 4
« Vastaus #71 : 21.08.12 - klo:09:18 »
Löytyi googlettaessa vanhoja juttuja Karjalasta, aika kivoja. http://www.kurkijoki.fi/perinne/katripuputti.pdf

Tätä ennen jokunen aika takaperin luin "Kiihtelysvaara-lukemistoa" -jossa myös vanhoja juttuja ja outoja tapoja Karjalasta.

Kurkijoesta olen minäkin lukenut kun isän suku sattuu olemaan sieltä lähtöisin. Äiti oli Kiihtelysvaarasta ja olen lukenut Kiihtelysvaaran seurakunnan historian.

myyrä

  • Vieras
Vs: Tätä luen / tämän luin osa 4
« Vastaus #72 : 21.08.12 - klo:09:20 »
Tämä kirjailija-toimittaja Heikkisen kirja täytyy kyllä lukea  :109:

www.yle.fi/uutiset/suomen_pohjoinen_ja_etela_sotivat_kirjassa/6257809

Poissa Mansipaani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1756
Vs: Tätä luen / tämän luin osa 4
« Vastaus #73 : 21.08.12 - klo:10:01 »
Kurkijoesta olen minäkin lukenut kun isän suku sattuu olemaan sieltä lähtöisin. Äiti oli Kiihtelysvaarasta ja olen lukenut Kiihtelysvaaran seurakunnan historian.

No jopas sattui Myyrä-aiheista lukemistoa!
Karjalasta itsekin ja K-vaara työn kautta tuttu, kirja löytyi lapsuuskodin hyllyistä.

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Vs: Tätä luen / tämän luin osa 4
« Vastaus #74 : 21.08.12 - klo:11:08 »
Luin loppuun jäljellä olevat muutamat sivut Siltalan ahdistuksesta sekä tutkailin lähdeluetteloa. Mietin, miten paljon heränneisiin/körttiläisiin ja muihin uskonnollisiin suuntauksiin ovatkaan vaikuttaneet/vaikuttavat tiettyjen johtohenkilöiden mielipiteet ja uskonnolliset kokemukset? Ruotsalainenhan painotti omaa uskonnollista kokemustaan milteipä ainoana oikeana jokaiselle ja lähes suuttui, jos joku oli eri mieltä tai jonkun kokemus oli erilainen. Esim. ei ruotsinkielisen säätyläisen kokemus voinut mielestäni mitenkään olla sama kuin metsäpolkujen samoilija Paavo Ruotsalaisen.

Jotenkin tuo ihmisen alkukokemus tulee luultavasti määräämään paljon hänen myöhäisemmässä elämässään, joskin saattaahan se kyllä myöhemmin jonkin verran muuttua.

En tiijjä.

*

Lisäksi luen myös Aku Ankkaa.







Kyllä minäkin luen sekularista Aku Ankkaa, mutta luen tätä monituisia kertoja Siltalaa läpi. Hän on näkökulmissaan antanut enemmän kuin jotkut kuivakat herännäisyyden historiaa kuvailevat teokset. Hyvä Siltala!
wilhelmi niskasen jäljillä