Keskustelu > Kirjoitelmia ja päiväkirjoja-herännäisyyden hengessä

Televisio-ohjelman vuoksi

(1/12) > >>

1944:
Kuuntelin äsken Ruut-enkelini "virren" List do Pallestyny ja jatkan tekstiä tietämättä, että mitä tulee. Niin, poliisin komisario ja hänellä naispoliisi mukana, vaikka oikeassa elämässä siinä oli ylikonstaapelimies ja televisiodokumentaristi Arman Alidzad esittivät ihan hiljattain teemalla? viisi vuotta sitten tapahtuneen asian. Heillä oli käytettävissään salaiset tutkintapöytäkirjat. En enää järkyty mistään, mitä poliisi tai syyttäjälaitos tekevät yhdessä tai erikseen.
Ohjelma oli rakennettu siten, että Ruutin tytär todistaa isävainajansa olleen raitis ja kunnollinen, poliisi rakentaa Ruutin käyttäytymisen mustasukkaisuudesta johtuvaksi, jättää kertomatta, että minkäkainen oikeasti on poliisivankilan tyrmä so kuoleman esikartano, jossa Ruut lopuksi älysi olevansa ja rakensi monimutkaisen hirttoteilin itselleen ja pakeni taivaaseen. Ohjelma ei kerro sitä, mitä Ruut todellisessa elämässään joutui kokemaan. "On viikonlopun ilta ja pariskunta katselee television ohjelmaa. Aviomies on ottanut tavanomaisen määränsä kaljaa ja sitten illan mittaan kirkasta viinaa niin paljon, että nukahtaa so mässähtää laverilleen. Näin oli ollut jo kauan. Hän oli myös nokerrellut Ruutille tämän asioista. Miehen kännykkä soi, mutta Ruut ei saa miestään herille hänen humalatilasta johtuen. Sitten tulee uusi viesti, jonka Ruut päättää avata. Siellä on naisen isosta kainalosta, siis naisen ainosta selfie, eikä helmassa ole alushousuja".
Tällä tavalla olisi pitänyt kertoa totta, tästä nousivat mustasukkaiset ajatukset. Jotta ohjelma myisi ja tuottaisi rojalteja tulevaisuudessakin, niin nyt samalla kertaa olisi naispoliisin pitänyt nousta ylös ja hyvin teatraalisesti kahmaista hameestaan ja toisella kädellä näytellä selfien ottoa, kun pujopartainen komisario nostaa sormen pystyyn ja toteaa, että helmassa ei ollut housuja.
Ruut oli viimeistä kertaa käymässä entisessä kodissaan Oulussa ja kävi myös Kuusamossa laskettelemassa. Veimme yhdessä auton pois ja sitten vein hänet junalle. On aika hämärää, että miten se eromme oikein meni, sillä itkimme yhdessä, pidimme käsiämme ristissä, nojasimme toisiimme ja Ruutin pyynnöstä minun olisi pitänyt rukoilla, kun hän on jo edellisestä keväästä asti niin tehnyt, eikä hän ole voimia saanut. Aika huonosti sain ääntänikään esiin itkukohtausten yllättäessä.  Tällainen muisto ei oikein ole mielestäni haalistunut. Nyt, kun bisnesmaailma avasi kaikki auki, olen taas valvonutkin. Ruutin asiasta tulee samanlainen televisio-ohjelma kuin Kyllikki Saaren, Tulilahden tapaus ja vastaavat mysteerit. Suomihan lienee vapaa maa tällaisen ohjelman tekoon, että en voi mitään. Tyttäreni habitan yli tehdään raakaa bisnestä.

Voin todistaa tässä, että aviomies tilasi virolaiselta työmieheltään viinaa ja viagraa "niitä sinisiä" ja tästä on tieto miehen kännykässä kuin sama tieto myös selfiestä. Komisario on nämä nähnyt. Pesä on hajonnut, lapset eivät halua pitää mummiinsa ja vaariinsa minkäänlsita yhteyttä. En tiedä, että miten he jaksavat. Vaikka asun Oulussa ja televisio-ohjelma oli nimetön kaikilta osin, on minulle soitettu kolme kertaa ja haluttu lisätietoja. Olen vaiennut, mutta nyt on sellainen hetki, että pitää kirjoittaminen lopettaa.

armonkerjäläinen:
Surullista ja luokatonta että AA ja muut perslävet tekevät rahaa toisten ihmisten suurilla katastrofeilla, repivät haavat auki panevat läheiset kärsimään uudelleen ja uudelleen. Voimia Sinulle ja vaimollesi!

1944:
Kiios, tällä hetkellä olet hyvä voimauttamaan. Noista murhamysteereistä, että semmoinen erakko kuin Runar Holmström, kyllä hänelläkin on siittäjänsä ja synnyttäjänsä ollut. Lehtien otsikkoihin pääsee vieläkin. Bodom-juttua yritetään ratkaista vieläkin. Viattomat sukupolvet joutuvat kärsimään.
Kyllä minä olen maallisen vallan kanssa jotenkin pärjännyt. Sen voin todeta, että syyttäjälaitos on itselleen hyvin suojaavan lakiturvan päälleen osannut valvoa. Se joukko on mielestäni hyvin huonosti demokraattisen yhteiskunnan valvonnassa, jotenkin keskinäisessä valvonnassa vain. Suomen valtakunnansyyttäjän virasto pienennettiin toimistoksi, kun Nissinen erotetiin ja tuli nainen tilalle.

PekkaV:

   Mikä sai sinut pitkän tauon jälkeen palaamaan tähän asiaan?

1944:
Luepas tämän osion kohta yksi, se on kynästäni. Ja onko sillä väliä, että mitä täällä kukin kirjoittaa. Ole Sinäkin muiden mukana onnellinen siitä, että et siittänyt käräjäsalin oven saranoita kuluttaneita lapsia. Jumala armahtaa, poliisi ei. Ei tämä mottoni ole , tuli vain mieleen.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu