Tosikkoko ja kaikki muutkin: ehkä minä alan käydä vanhaksi, mutta en ole millään muotoa mieltynyt City-lehden henkeen ja sisältöön. Niin vain on. Henkilöhistoriassani -kirjoituksellisessa mielessä - on sekä 1980-luvun lopussa, että 2000-luvulla- parin vuoden jakso (kummallakin vuosikymmenellä), jolloin tein haastatteluja ja/tai palstajuttuja viihteellisiin aikakauslehtiin ( Hymy, OHO!-lehti ).
Silti, sittenkin: City-lehti ei iske.
En taida olla millään muotoa urbaani körttiläinen, vaan - loppujen lopuksi - menneiden aikojen mies, niiltä kilometripylväiden reunustamilta kyläteiltä ja aitovieriltä.