Eilen katsoin puoli tuntia Teemalta dokkaria Oiva, pöytä ja Kaj Franck. Äsken lopettelin sen Areenasta.
Keramiikka on rakkauteni, lasikin jonkin verran. Heidän aikakautensa on myös minun muistissa melko hyvin. Sisäpiirijutut olivat tietty uutta.
Omat ensimmäiset astiat (ei astiastoa) olivat juuri Frankin tuotantoa.
Dokkarin ohjaus oli tyttären Namibian-matkakaverin työtä. Hienoa kuvaa oli valittu eri prosesseista. Esim. reunakuvion painaminen lautaseen pullistuvalla kumipallon näköisellä vempaimella .
