Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: osmo - 19.01.13 - klo:09:44
-
Kuten moni jo tietääkin täyttää Herättäjä-Yhdistyksen nuorisotyö tänä vuonna 40 vuotta. Juhlavuoden meinigistä on lisätietoa täällä: http://www.h-y.fi/991-katso-ihmista-nuorisotyo-40v!
Nyt on vähän vanhemmillakin hyvä syy kurkistaa Herättäjän nuorisotyön sivuille :icon_wink:
Sieltä muuten löytyy mm. kuvia vuosien varrelta. Voi löytyä tuttuja.
-
Nuori Yty
https://www.youtube.com/playlist?list=PLDkzB4autg6rbV-MX_lPOF6W4ujo1EsXl
-
Mihin Herättäjä-Yhdistyksen nuorisotyötä tarvitaan?
-
Mihin Herättäjä-Yhdistyksen nuorisotyötä tarvitaan?
Luin Arkkipiispa Paavalin 65v-juhlakirjasta ajatuksen, että jos nuorisotyötä tarvitaan, jossain on epäonnistuttu.
Ajatus oli varmaan niiltä ajoilta, jolloin Suomen ortodoksikirkon piirissä aloitettiin nuorisotyö.
Nuorisotyö oli lähinnä sen epäonnistumisen korjailemista ja näin ollen ymmärrettiin toki, että nuorisotyö on tärkeää ja sitä tarvittiin.
-
Nykyään kristillinen lapsityö jää helposti liian vähäiseksi.
Päiväkodeissa ja kouluissa on vähäistä.
Nuorisotyötä tarvitaan korjaamaan näitä puutteita...ja edelleen aikuistyötä...ja vanhustyötä....
jotta mahdollisimman moni kuulisi Jeesuksesta, elämän peruskysymyksistä, pelastuksesta.
Koetaanko seurakuntien ja järjestöjen tarjoama apu vielä tarpeelliseksi? Otetaanko vastaan?
Tapahtuuko kaikki nykyään vain netissä?
Kaikki kävelee silmät ruudussa, kaikki istuu asemilla silmät ruudussa.
Täällä pienellä paikkakunnallakin jotkut netissä kehottaa lasten ja nuorten vanhempia
seuraamaan missä kullanmurut liikkuu ja mitä touhuaa.
-
Lasketaanko nuorisotyöksi se että opettaa lapsenlapsille ym. jälkipolville iltarukouksen merkityksen.
Tänään jaoin Lotalle 11 -v, vastaten hänen kysymyksiinsä, tietoa mm. kasteen, rippikoulun sekä ehtoollisenvieton merkityksestä.
Hän on valinnut uskontotunnit ET-tiedon sijaan, ja hän voi reilusti kysellä minulta lisää, näin täydentäen tietojaan . Hän on saanut kin hyviä numeroita kokeissa.
Kysymyksiä riittää laidasta laitaan, esim.: " Onko ehtoollisella pakko juoda viiniä ?
Onko kirkkoon pakko kuulua ? Miksi jotkut lapsetkin saavat ehtoollista vaikka eivät ole käyneet vielä rippikoulua ? "
-
Kysymyksiä riittää laidasta laitaan, esim.: " Onko ehtoollisella pakko juoda viiniä ?
Onko kirkkoon pakko kuulua ? Miksi jotkut lapsetkin saavat ehtoollista vaikka eivät ole käyneet vielä rippikoulua ? "
Siionin virsien äärellä on tilaa kysellä. :eusa_pray:
-
Kysymykset olivat lapsen, 11-vuotiaan, kysymyksiä. Toivon että hän sai oikeita vastauksia minulta.
Rippileirin Aholansaaressa olen hänelle luvannut, aika näyttää kuinka tässä asiassa käy.
Onko itselläsi lapsia tai nuoria ? Annatko heille kristillistä opetusta ?
-
Onko itselläsi lapsia tai nuoria ? Annatko heille kristillistä opetusta ?
Oma lapseni on käynyt esikoulusta lähtien kristillistä koulua - joka toki on tavallinen koulu, jossa kristilliset arvot ja kristillisyys on päivittäin esillä. Kirkko tai vastaava on kuulunut jokaviikkoisiin rutiineihin (paitsi jos on hyvä syypoiketa, kuten sairaus), juhlavimmilla viikoilla olemme päässeet sinne useamminkin, kuin kerran - nyt tosin korona-aikana sähköisten välineiden kautta.
Iltarutiineihin kuuluu iltarukouksen lisäksi Raamatun lukeminen siihen asti, kun lapsi nukahtaa. Tähän rutiiniin on sen verran kasvettu kiinni, että jos isi ei jaksaisi lukea, siitä nousee poru ja vaatimus, että lukea pitää. Osa syy näihin vaatimuksiin tosin taitaa olla se, että isin ääni on tuttu ja siihen on mukava nukahtaa ja ei ole niin suositeltavaa, että Raamatun lukeminen tulee nauhalta jonkun toisen lukemana.
Arkiaamut alkavat myös välittömästi herätyksen jälkeen Raamatun lukemisella ja sitten hän nousee sängystä.
Viikonloppuisin ja loma-aikoina josus päivällä luetaan Raamattua, enemmän kuitenkin ei lueta.
Kovin paljon lapsi ei kysele kristillisyyteen liittyviä asioita. Mieleen on jäänyt joskus pienenä kysymys, että "Asuuko Jumala radiossa" tai kun on kyselty, että mitä rukousaiheita hänellä olisi, niin vastaus oli, että "karkkia".
En sitten tiedä, millainen kristityn perheen kuuluisi olla, mutta tuntuu siltä, että meidän perheemme on kaukana siitä mitä perheet kaiketikin olivat Paavo Ruotsalaisen päivinä, jolloin kristillisyys varmaan läpäisi jotenkin kaiken elämän. Nykyään on tarjolla niin paljon kaikenlaista virikettä joka puolella.
-
Jäi pois "kaukana "-sana tuosta toiseksi viimeisestä lauseesta. Korjasin asian - jos joku sattui lukemaan ennen korjausta, niin huomaa tämä.
-
Kovin paljon lapsi ei kysele kristillisyyteen liittyviä asioita. Mieleen on jäänyt joskus pienenä kysymys, että "Asuuko Jumala radiossa" tai kun on kyselty, että mitä rukousaiheita hänellä olisi, niin vastaus oli, että "karkkia".
Tulee mieleeni, että lapsenlapseni löysi kaksivuotiaana iso rukousnauhan ja pani sen kaulaansa. Isänsä nauroi hänelle ja sanoi, "Miksi sinulla on rukousnauha kaulassa? Et sinä edes osaa rukoilla." Poika sanoi heti, "Niin, mutta lakastanhan minä Lumalaa."
-
Kaikille lapsenlapsille on luvattu Aholansaaren rippikoulu lahjaksi. Tämä että isoisä maksaa hänelle mieluisia asioita on perinne.
-
Kaikille lapsenlapsille on luvattu Aholansaaren rippikoulu lahjaksi. Tämä että isoisä maksaa hänelle mieluisia asioita on perinne.
Aamen! Aholansaaren rippikoulusta nuoret saavat eväitä elämään, sillä Aholansaaressa Raamattua tulkitaan vastuullisesti. Tosin kirkon rippikouluissa voidaan silti opettaa muun muassa, miten homous on syntiä. :eusa_pray:
Lähde
"Ei pedagogisesti viisasta" – Rippikoulussa voidaan silti opettaa, että homous on syntiä
https://www.kotimaa.fi/artikkeli/ei-pedagogisesti-viisasta-rippikoulussa-voidaan-silti-opettaa-etta-homous-on-syntia/
-
Tosin kirkon rippikouluissa voidaan silti opettaa muun muassa, miten homous on syntiä.
Kunpa opetettaisiin, että ylpeys, ahneus, kateus, vihamielisyys, hekumallisuus, mässäily ja hengen velttous ovat syntiä!
-
Ilmeisesti lähimmäisen kunnioittamiseen pohjautuvaa tavallista arkielämää ja sen
hyviä puolia pitää nykyään opettaa rippikoulussa.
Viittaan toisaalla olleeseen Mörtin kirjoitukseen.
-
Kunpa opetettaisiin, että ylpeys, ahneus, kateus, vihamielisyys, hekumallisuus, mässäily ja hengen velttous ovat syntiä!
Onneksi herännäisyydessä suhtaudutaan sallivasti homosyntiin. :eusa_pray:
-
Onneksi herännäisyydessä suhtaudutaan sallivasti homosyntiin.
Kenen onneksi? Sinunko? Herännäisyydessä suhtaudutaan käsittääkseni erittäin torjuvasti kaikkin synteihin, jotka itsessä ilmenevät. Suhtautuminen toisten synteihin jätetään Jumalan asiaksi. Hänellehän se kuuluu.
-
Kenen onneksi? Sinunko? Herännäisyydessä suhtaudutaan käsittääkseni erittäin torjuvasti kaikkin synteihin, jotka itsessä ilmenevät. Suhtautuminen toisten synteihin jätetään Jumalan asiaksi. Hänellehän se kuuluu.
Oikealla tavalla tosinöyrä ajattelee juuri noin! :eusa_clap:
-
Oikealla tavalla tosinöyrä ajattelee juuri noin!
Nöyryyteen ei lainkaan sovi luokittelu 'tosinöyriin' tai 'oikealla tavalla nöyriin', saati 'oikealla tavalla tosinöyriin'. Nöyräksi tunnettu ihminen pitää itseään nöyryydessäkin vasta alkeita opettelevana.
-
Nöyryyteen ei lainkaan sovi luokittelu 'tosinöyriin' tai 'oikealla tavalla nöyriin', saati 'oikealla tavalla tosinöyriin'. Nöyräksi tunnettu ihminen pitää itseään nöyryydessäkin vasta alkeita opettelevana.
Rohkenen olla erimieltä, sillä tosinöyrä vaivainen mato ei usko omaan nöyryyteensä ansiona eikä ole ylpeä nöyryydestään. Raamatun mukaan Mooses oli nöyrempi kuin kukaan muu ihminen maan päällä (4. Moos. 12:3). Jeesus opettaa nöyryyttä ja palvelemista (Matt. 20:26;Matt. 11:29;Matt.18:4). Siionin virsissähän oikein pyydetään Jumalaa ottamaan pois oma voima, sillä omavoimaisuuteen ei tule nojata. Omavoimainenhan ei tarvitse Jumalaa. Vain sellainen, joka on riittävän alhaalla ja tarpeeksi vähäinen suhteessa uskonsa vaatimattomuuteen tarvitsee Jumalaa. Siionin virressa 41, jota kutsutaan "Isonkyrön taisteluvirreksi", tavoitellaan oikealla tavalla tosinöyryyttä. :eusa_pray:
Minä vaivainen, vain mato matkamies maan https://www.h-y.fi/siionit/mina-vaivainen-vain-mato-matkamies-maan
Minä vaivainen oon mato matkamies maan - Martti Talvela https://www.youtube.com/watch?v=QaF4XlSfmkc
-
Rohkenen olla erimieltä, sillä tosinöyrä vaivainen mato ei usko omaan nöyryyteensä ansiona eikä ole ylpeä nöyryydestään.
Näin juuri. Nöyryyttä ei siis parane mittailla tai luokitella.