Eiköhän heidät panna veisaamaan siionin virsi 30
1.Opeta tällaisena
luoksesi tulemaan,
kuin olen: vaivaisena
ja sinuun turvaamaan.
Kun synti tieni sulkee,
luokseni tiesi kulkee,
syntisten ystävä.
2. Kun muistan syntejäni
ja niitä murehdin
ja syystä itseäni
syvästi halveksin,
kirkasta ristinpuusi,
suo apu, armo uusi,
Siionin Kuningas.
3. Kun pyhään kuolemaasi
on minut kastettu
kalliisti ostamaasi
näin laumaan johdettu,
niin auta, Jeesus, että
en sanaa, kasteen vettä
milloinkaan unhoita.
4.Matkalle oppaakseni
suo pyhä Henkesi.
Käy taluttajakseni,
kun uupuu jalkani.
Valaise tieni määrä,
oikaise suunta väärä,
suo kuorma keveä.
5. Pohjalle vahvimmalle
toivoni perustan:
Jeesuksen kuolemalle,
sanalle Jumalan.
Ei ajan tuulten pauhu,
ei kuolemankaan kauhu,
voi sitä horjuttaa.
