Onko usko teko?

[Hanna]

Jos taas oma muistini pitaa kutinsa, eikohan se Ukko-Paavo siella Seppa Hogmanin pajassa tajunnut, et kylla se Jumala ihan yksin armosta pelastaa. Ja siis korttilaiset yleisesti ottaen eivat viela mitenkaan "pelastusvarmoja" ole!

Se Jumalan armo onkin sit vaativampi juttu. Kuitenkin uskon et Jumala nakee meidan kaikkien sydamiimme, joten kaikki ulkonaiset erottelut tai hyvyydentekemiset ovat sen kannalta turhia. Kuitenkin raamattu neuvoo meita rakastamaan lahimmaisiamme niinkuin itseamme, joten eikohan siina oo haastetta kyllin yhdeksi ihmiselamaksi!

[Salis]

Kuitenkin uskon et Jumala nakee meidan kaikkien sydamiimme, joten kaikki ulkonaiset erottelut tai hyvyydentekemiset ovat sen kannalta turhia.

Tätä juuri tarkoitin, että ohitetaan hyvät teot kokonaan. Hyvät teot ovat tärkeitä. Jos hyviä ihmisiä ei olisi, harvempi haluaisi täällä elää. Ja eikös se sydän juuri vaadi, että pitää tehdä niitä hyviä tekoja? Siitäkin huolimatta, ettei taivaspaikka aukene.

[Hölkänen]

Minun nähdäkseni se menee niin, että oikea hyvyys nousee kiitollisuudesta, ei kenenkään vaatimuksista ja miellyttämisen tarpeesta.

[hm]

Älä iloitse siitä, että olet tehnyt jollekulle hyvää; iloitse vasta sitten, kun kaunaa kantamatta kestät sen kintereillä seuraavan vihamielisyyden. Sillä kuten yö seuraa päivää, niin seuraa paha hyviä tekoja.

             Pyhittäjä Markus Askeetti. Filokalia 1

t. piilo-ortodoksi :wink:

[Salis]

Älä iloitse siitä, että olet tehnyt jollekulle hyvää; iloitse vasta sitten, kun kaunaa kantamatta kestät sen kintereillä seuraavan vihamielisyyden. Sillä kuten yö seuraa päivää, niin seuraa paha hyviä tekoja.

Hyvin sanottu salaortodoksilta.

[C-kortti]

Vaan uskovat pelastuu? Hittolainen. No siinäpä selevis seki. Niin joo, ja jos usko olis teko niin eihän mulla sillon olis mitään toivoa.

Kyllä pelastukseen tarvitaan uskoa. Näin väitti Paavali Jeesuksen hänelle sanoneen:

Apt. 26:17. Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä,
joitten tykö minä sinut lähetän
18. avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen
ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit
anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'

Vai valehteliko Paavali? Saako synnit kuitenkin anteeksi tuosta vain, ilman uskoa Jeesukseen?

[Viisveisaaja]

Vaan uskovat pelastuu? Hittolainen. No siinäpä selevis seki. Niin joo, ja jos usko olis teko niin eihän mulla sillon olis mitään toivoa.

Kyllä pelastukseen tarvitaan uskoa. Näin väitti Paavali Jeesuksen hänelle sanoneen:

Apt. 26:17. Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä,
joitten tykö minä sinut lähetän
18. avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen
ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit
anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'

Vai valehteliko Paavali? Saako synnit kuitenkin anteeksi tuosta vain, ilman uskoa Jeesukseen?

Eikö usko ole lahja joka tulee lahjaksi ei omien tekojen perusteella.
Ei omat teot ja temput pelasta. Usko tulee kuulemisesta ja Jumalanlahjana.Armosta me olemme palastetut se on Jumalan suuri lahja, ette omienne tekopen kautta ettei kukaan kerskaisi.

Mua rupee vanhoillapäivillä harmittamaan toi kauhea vaatimus kääntymykseen ja parannuksen tekoon.
Siinä ei ihmiselle anneta vapautta ajatella ja tulla vapaasti uskomaan.
Usko tulee kuulemisesta käännynäisyys tulee painostuksesta.

Jeesuksen päälle uskominen on monelle pitkä prosessi ja toisen uskonmittaileminen on ikävää ja ei tunnu kovin kivalta.
Pahimia on sellaiset kuten lestadiolaiset kun eivät pidä muista Jeesukseen oikealla tavalla uskovina.
Sitten kun kysyy heidän uskonelämästään. Luetteko Raamattua rukoiletteko yksityisesti, vastauksena ovat kuin körteillä ikään. No ei sitä silleen, kun veisaamme rukoillen ja sellaista uskominenkin on sellainen mitä ei muilta kyseillä. Se nyt vaan on tai ei ole epäileminenkin on hyvä.

Äh Vieras tuli ei jaksa jatkaa.

Usko tai älä.

[C-kortti]

Mua rupee vanhoillapäivillä harmittamaan toi kauhea vaatimus kääntymykseen ja parannuksen tekoon.
Siinä ei ihmiselle anneta vapautta ajatella ja tulla vapaasti uskomaan.
Usko tulee kuulemisesta käännynäisyys tulee painostuksesta.

Minua taasen alkaa vanhoilla päivilläni yhä enemmän ihmetyttää se, miksi Herramme Jeesuksen hyvin selviä sanoja mm. parannuksen teosta aletaan väheksyä Suomen kristittyjen keskuudessa.

[juhani]

Mitä tarkoitetaan käsitteillä "usko" ja "uskominen". :?:

[C-kortti]

Mitä tarkoitetaan käsitteillä "usko" ja "uskominen". :?:

Näin sanasta usko Wikipediassa:

Usko on inhimillinen käsitys jonkin väitteen (proposition) totuudesta tai epätotuudesta. Ihmiset uskovat sekä tosiin että epätosiin väitteisiin. Mahdollisuudet tarkistaa väitteiden todenperäisyyttä ovat yleensä rajalliset.

Englanninkielessä sanaa "usko" vastaa kaksi sanaa: belief (= usko, vakaumus, käsitys) ja faith (= usko tavallisesti uskomisen mielessä eli uskonnollinen usko). Uskontoja puolustettaessa nämä käsitteet usein sekoitetaan. Uskoa pidetään hyveenä useissa uskonnoissa.

[Salis]

Minua taasen alkaa vanhoilla päivilläni yhä enemmän ihmetyttää se, miksi Herramme Jeesuksen hyvin selviä sanoja mm. parannuksen teosta aletaan väheksyä Suomen kristittyjen keskuudessa.

Mitä se parannuksen tekeminen sitten on? Minusta kysymys on siitä, että pyritään olemaan ihmisinä ja kristittyinä parempia. Vaikka parannukseen pyritäänkin, ei ole syytä unohtaa, että ihmisinä teemme jatkuvasti erehdyksiä. Voimme siis pyrkiä ehdottomaan hyvyyteen, mutta emme voi sitä saavuttaa, koska olemme vain ihmisiä.

[TeppoV]

Mitä se parannuksen tekeminen sitten on? Minusta kysymys on siitä, että pyritään olemaan ihmisinä ja kristittyinä parempia.

Minun mielestäni nimenomaan ei ole kyse oman elämänsä parantelusta. Yhdyn Lutherin ajatukseen:

Parannus tarkoittaa kääntymystä. Kääntymys on "sydämen täyskäännös kohti Jumalaa". Kääntymykseen sisältyy varsinaisesti seuraavat kaksi asiaa: 1) katumus eli synnintunnosta johtuva pelästyminen, joka ahdistaa omaatuntoa. 2) usko, joka syntyy evankeliumista eli synninpäästöstä ja joka luottaa siihen, että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, ja antaa omalletunnolle lohdutuksen.

Jumala saa meissä aikaan sekä tuon katumuksen että uskon. Ihminen ei suorita kääntymystä vaan kokee sen. Kääntymystä voidaan verrata siihen, että kala nostetaan haavilla vedestä. Kala kyllä kokee muutoksen, mutta ei saa sitä itse aikaan. Kääntymyksen vaikuttavat syyt (causa effiens) ovat seuraavat ja vain seuraavat kaksi asiaa: 1) Jumalan sana ja 2) Pyhä Henki.

Sitten on myös se jokapäiväinen parannus. Ymmärrän sen sellaiseksi, että uskossa palataan kasteen armoon.

[Salis]

Parannus tarkoittaa kääntymystä. Kääntymys on "sydämen täyskäännös kohti Jumalaa". Kääntymykseen sisältyy varsinaisesti seuraavat kaksi asiaa: 1) katumus eli synnintunnosta johtuva pelästyminen, joka ahdistaa omaatuntoa. 2) usko, joka syntyy evankeliumista eli synninpäästöstä ja joka luottaa siihen, että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, ja antaa omalletunnolle lohdutuksen.

Ei ole ihmistä, joka ei katuisi, jonka omatuntu ei ahdistaisi. Jokainen päiviä joudumme katumaan sanojamme, tekojamme, tekemättä jättämisiämme. Minusta käsite kääntymys tuo tähän jotakin dramaattista vaikka katuminen on arkipäivää. Voin tietysti luottaa siihen, että Jeesus on kuollut syntiemme tähden, mutta meidän täytyy antaa ja pyytää anteeksi myös itsellemme/itseltämme, lähimmäisillemme/lähimmäisiltämme. On pyydettävä anteeksi myös Jumalalta.

Jumala saa meissä aikaan sekä tuon katumuksen että uskon. Ihminen ei suorita kääntymystä vaan kokee sen.

Tämä näkemys minua pännii. Mites ihmiset, jotka eivät kadu eivätkä usko. Onko sekin Jumalan aikaansaamaa? Lähdetäänkö kenties siitä, että katumus ja usko ovat Jumalasta lähtöisin, mutta se, ettei kadu eikä usko, on ihmisestä lähtöisin. Kuinka näin voi olla. Mielestäni ihminen on vastuussa itsestään paitsi muille ihmisille myös Jumalalle. Ihmisen vastuuta ei voi siirtää. Ihminen katuu tai on katumatta. Ihminen uskoo tai on uskomatta.

[Pena]

Sellainen selitys on mielestäni toistaiseksi toimivin, että Jumala vaikuttaa uskon, mutta ihmisen vallassa on torjua se.

Ainakin toisin päin kuvio olisi kolkko: ihminen saa uskon itsessään aikaan, mutta Jumala halutessaan torjuu hänet.

[Salis]

Sellainen selitys on mielestäni toistaiseksi toimivin, että Jumala vaikuttaa uskon, mutta ihmisen vallassa on torjua se.

Ainakin toisin päin kuvio olisi kolkko: ihminen saa uskon itsessään aikaan, mutta Jumala halutessaan torjuu hänet.

Tämänkin näkemyksen jälkeen pidän kiinni näkemyksestä, että ihminen itse vastaa uskostaan ja elämästään ja että ihminen itse valitsee oman uskonsa.