Muistin heikkeneminen

[seppos]

Kasvoja en muista koskaan, mutta nimet unohdan aina...

Olen ollut hajamielinen aina. Siksi ongelma on se, miten huomaisin nuoruuden hajamielisyyden muuttuneen vanhuuden muistisairaudeksi.

Mt

Älä mieti sitä, sillä unohdat sen kuitenkin. Lähiympäristösi huomaa kyllä sen, kun asia on ajankohtainen

[vasara]

Onpa tuttuja tarinoita....Pääasiassa nimet vasta kateissa ja minne on menossa ja mitä tekemässä.... Vaimo hermostuneena kyselee sano nyt se nimi jo??? Ristikoita täytellään päivittäin, että yrit'mme dementiaa poistaa....

[PekkaV]

  
   Muistin ulkoistaminen

Ihmiskunnan muistia paransi ja tarkensi huomattavasti kirjoitustaidon keksiminen, sillä muistinvaraisena säilyneet kertomukset joka tapauksessa muokkautuivat sukupolvien kuluessa, ja varsinaista kirjoitusta edeltäneiden kuvien ja symboleiden tulkintataidot helposti unohtuivat. Pidetään kuitenkin mahdollisena, että nykymaailmassa ihmisyksilöiden (hermostollista) muistia kirjoitustaito voi jopa heikentää. Kirjoittaessaan asioita "muistiin" ihminen ikään kuin siirtää muistiaan ulkomaailmaan muurahaisen tavoin. Tämä voi pienentää tarvetta hermostollisen muistin käytölle.

Myös tiedon helppo saatavuus voi vähentää muistin tarvetta. Tiedon saatavuuden helpottuminen näkyy myös siinä, miten koulutus on viimeisen sadan vuoden aikana Euroopassa kehittynyt.

Aikaisemmin keskityttiin pitkälti laajaan, ulkoa opittuun, tietomäärään, nyt yhä enemmän kykyyn hankkia tietoa tarvittaessa.[3]


  Muistin parantaminen

    Pääartikkeli: Muistitekniikat kts. http://fi.wikipedia.org/wiki/Muistitekniikat

Muistiaan parantamaan ihmiset keksivät monenlaisia keinoja. Jo ennen kirjoitustaidon keksimistä tekemiään kuvia ja merkkejä uudelleen tarkastelemalla ihmiset saattoivat palauttaa mieleensä niihin sisällytettyjä viestejä. Esimerkiksi jotkin intiaaniheimot ovat käyttäneet solmuja tai rummun kalvolla merkintöjä, jotka auttoivat muistamaan kertomuksia heimon menneistä vaiheista.

Suullisia kertomuksia muokattiin erilaisiin runomittoihin, jolloin niitä saatettiin muistaa huomattavasti paremmin kuin suorasanaisina. Runomitan avulla on sen käyttöön harjaantuneen mahdollista muistaa yksityiskohtaisesti kirjankin mittaisia kertomuksia. Esimerkiksi somalit ovat muistaneet näin kymmeniä sukupolvia omaa sukupuutaan ja koko Koraanin kannesta kanteen.


Näköaistin hyödyntäminen

Muistin parantamiseksi on kehitetty monenlaisia menetelmiä joita testataan muun muassa World Memory Champion -kilpailuissa. Monet tekniikoista perustuvat aistien, varsinkin näköaistin hyödyntämiseen. Esimerkkinä käytännöllisestä tavasta muistaa kymmenen asiaa on assosioda asiat esimerkiksi omaan kehoon tai omaan taloon. Esimerkki:

Kehon osa / Talon osa

      1. Jalka / Eteinen
      2. Polvi / Keittiö
      3. Tasku / Ruokahuone
      4. Vatsa / Olohuone
      5. Rinta / Parveke
      6. Olkapää / Vierasmakuuhuone
      7. Suu / Suihkuhuone
      8. Nenä / Kylpyhuone
      9. Päälaki / Varastohuone
    10. Käsi / Päämakuuhuone.

Esimerkin mukaisesti kymmenen asiaa assosioidaan vahvalla mielikuvalla listan paikkoihin. Esim. toinen asia, vaikkapa appelsiini, voidaan assosioida polven päällä pompoteltavaksi temppupalloksi tai keittiön lattialla vieriväksi jättiläisappelsiiniksi. Muistin helpottamismenetelmiä on useita muitakin, muun muassa nimien ja kasvojen muistamiseksi tai kielten opettelemiseksi.[4]


M u i s t i  j a  i k ä

Nuori ihminen muistaa parhaiten, mitä juuri äsken on tehnyt. Lyhytkestoinen muisti ei rapistu iän myötä, mutta pahimmillaan se voi joissakin, yleensä vanhoille puhkeavissa sairauksissa kadota lähes täysin.

Lyhytkestoisen muistin uskotaan olevan aivojen neuronien viestinnän muutoksissa, kun taas pitkäkestoinen muisti muodostuu neuronien rakenteen muutoksista, jotka perustuvat proteiinisynteesiin.

Iän myötä voimistuva mielipiteiden jäykkyys ja heikentyvä kyky nähdä asioita monelta kannalta voi olla jopa aivorakenteessa, sillä myös mielipiteet varastoituvat pitkäkestoiseen muistiin. Mitä huonompi lyhytkestoinen muisti on, sitä huonommin uusi kokemus onnistuu muodostamaan uusia rakenteita pitkäkestoiseen muistiin jo muodostuneiden rakenteiden tilalle.

Ikä vaikuttaa meihin kaikkiin yksilöllisesti, niin myös muistin osalta. Ikääntymiseen ja muistamiseen liittyviä yleispiirteitä on tietynlainen muistitoimintojen hidastuminen, lisäksi häiriötekijät vaikuttavat herkemmin muistamiseen ja oppimiseen.

Verrattaessa ikääntymiseen liittyviä muistipulmia muistisairauksiin kaikkein tärkein ero on siinä, etteivät ikääntymiseen liittyvät muistipulmat vaikuta toimintakykyymme heikentävästi, vaan saamme arjen sujumaan. Ihmiset eivät yleensä voi muistaa ajasta alle kolmevuotiaana mitään. (lähde?*])


Muistisairaudet

Univaje ja dementia heikentävät muistia.

On todettu, että vanhuksen aktiivinen toiminta ja liikunta hidastaa dementian tuloa. Joillakin lääkkeillä, kuten nootropiineilla voidaan muistia parantaa.

Ikä on dementoivien sairauksien tärkein riskitekijä. Yleisin dementiaoireita aiheuttavista sairauksista on Alzheimerin tauti, muita eteneviä dementiasairauksia ovat mm. aivoverenkiertoperäinen eli vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale -dementia tai otsalohko- eli frontaalidementia.

Kaikilla näillä sairauksilla on omat ominaispiirteensä, joiden perusteella hoitoa ja kuntoutusta suunnitellaan.


Lähteet

    Jump up ↑ Wilson, Edward O (2001) Konsilienssi: Tiedon yhtenäisyys. Terra Cognita, Helsinki
    Jump up ↑ Churchland P. S. (2004) Neurofilosofia. Terra Cognita, Helsinki
    Jump up ↑ Bert & Wilson, Edward O. (1996) Muurahaiset. Art House. Helsinki
    Jump up ↑ http://www.worldmemorychampionships.com World Memory Championships

K i r j a l l i s u u t t a

    Churchland, Patricia Smith: Neurofilosofia. (Alkuteos: Brain-wise: Studies in neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2004. ISBN 952-5202-81-X.
    Schacter, Daniel L.: Muistin seitsemän syntiä: Miten aivot muistavat ja unohtavat. (Alkuteos: The seven sins of memory: How the mind forgets and remembers, 2001.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2002. ISBN 952-5202-64-X.

Lue myös

    V a l e m u i s t o  kts. http://fi.wikipedia.org/wiki/Valemuisto

A i h e e s t a  m u u a l l a

    Mitä muisti on?, Terveyskirjasto: Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2009
    Senor, Thomas D.: Epistemological Problems of Memory The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
    Sutton, John (toim.): Memory in Science: Index & Bibliography (englanniksi)
    Muisti ja muistisairaudet / Muistiliitto

                                                                  http://fi.wikipedia.org/wiki/Muisti#cite_note-4 (muokannut PekkaV)


*] http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet

[PekkaV]

   Muisti on kaiken aarreaitta ja turva. (lat.) Moria est thesaurus omnium rerum e custos. (Suuri sitaattisanakirja, Otava, 1985)

[Pena]

Muisti on kaiken aarreaitta ja turva. (lat.) Moria est thesaurus omnium rerum e custos. (Suuri sitaattisanakirja, Otava, 1985)

Memoria.

[vn]

Kasvoja en muista koskaan, mutta nimet unohdan aina...

Olen ollut hajamielinen aina. Siksi ongelma on se, miten huomaisin nuoruuden hajamielisyyden muuttuneen vanhuuden muistisairaudeksi.

Mt

Tutulta kuulostaa...
Mä en muista kohta muuta kuin numerot 1-9 ja nekin vaan tietyissä helpoissa paikoissa

[Leena]

Tänne on jo seikkoja informoitu.
Itselleni tulee kolme eroteltavaa tilaa mieleen:  dissosiaatio, joka saattaa liittyä ahdistukseen, sitten masennukseen kuuluva, ja ihan tavallinen; ihminen vain päättää katsella uutiset nähdäkseen säätiedotuksen. Hän katsoo uutiset, vetelöityy, ja jotenkin se säätiedoitus vain luiskahtaa ohi. Sitä odottaa ja odottaa ja liukuu muihin aatoksiin.

Sitten on vähän oma tapauksensa. 40-vuotiaana muisti kuin muuttuu. KOvalevyltä tipahtelee ihmiusten nimiä, mutta muita seikkoja sinne pysyvään muistiin kertyy hyvin paljon. Ehkä ajattelu pitää niitä tärkeämpinä.  Kyse on hieman vieraammista. Ystävät muistaa kyllä.

Ynnä dementia jossa ei muista uusia, mutta varhainen Alzheimer on harvinainen.  Yhden olen nähnyt.

Temporaaliepilepsiassa ei todella muista mitään. Eikä muussakaan.  Filmi on poikki muutaman minuutin, mutta usein sen ympäriltäkään ei muista. Hajamielisyyden erottaa kyllä; siinä tietää missä suunnilleen oleskeli.

[Pyryharakka]

Täällä etsittiin tiistai-illasta eiliseen iltapäivään altzheimeria sairastavaa  v. 1948 syntynyttä naista. Hänet löydettiin erään entisen maalaistalon saunasta. Talo on nykyisin kesämökkikäytössä. Onni oli, että sauna ei ollut lukittu ja lämminvesivaraaja oli päällä, niin että eksynyt sai vettä juoksuttamalla pesutilaa pidettyä vähän lämpimänä. Saunankin hän olisi lämmittänyt, jos olisi löytänyt tulitikkuja.

Nyt vain ihmetellään, missä hän liikkui ja miten selvisi ensimmäisestä yöstä, sillä sauna tarkastettiin jo keskiviikkoaamuna, eikä hän silloin siellä ollut. Etsintöihin osallistui vapaaehtoisia etsijöitä, metsästäjiä, poliiseja, poliisikoiria ja rajamiehiä.
Etsintöjen järjestelyistäkin oli parantamisen varaa. Niistä voidaan oppia. Pääasia on, että hänet löydettiin elossa.

[maisakai]

Hyvä että löytyi hengissä! Voin kuvitella, millainen huoli omaisilla on ollut.
On niin surullista, että nykyisin muistisairaiden on pärjäiltävä kotona, vaikka ei arjesta oikein enää tulisi mitään ja eläisi ihan toisessa todellisuudessa. Pahinta on niillä, joilla ei ole omaisia lähistöllä auttamassa ja seuraamassa tilanteita. 

[Riitta-mummi]

Hiljattain kirjoitettiin ( tai puhuttiin viestimessä  ) että ikääntyneissä aivoissa on niin runsaasti tietoa että sen kaivamiseen menee kauemmin aikaa.
Tämän ainakin olemme huomanneet Matin kanssa nimiä muistutellessamme. Jonkin ajan kuluttua toinen, tai toinen sanoo sen sitten ääneen.

Joskus aamulla, heti herättyäni, olen kuin unessa yhä. Silloin on paras vain istua hiljaa ja odottaa että aamiaisen ja lääkkeiden jälkeen pää alkaa pelata.
Ei ole kauankaan ( muistaakseni ) siitä kun avasin väärän silmän silmälääkkeen tiputtamista varten. Ei Mattikaan huomannut. Siitäkin selvittiin.

Minulla on ollut kai aika hyvä muisti, ja on osittain yhä. Muuta hidastumista on tapahtunut aika paljon.

[AKUANKKA313]

Minulla on ollut hyvä, mutta valikoiva muisti.
Muistan ne asiat parhaiten, joista olen ollut kiinnostunut.
Kuitenkin psykoosit ovat vaikuttaneet jollakin tavalla muistiini heikentävästi.
Aivojen ollessa kuormittuneena muistini pätkii jonkun verran esim. nimimuisti.
Osaan kuitenkin asiayhteydet ihan normaalisti, olen äo-testien mukaan joka alueella keskinkertainen.
Kuvamuistini on hieman parempi kuin sanamuisti. Tunnistan lapsuudenkin ajan tuttavuuksia yhä ulkonäöltä.
Psykoosi-lääkkeitäni käytetään myös dementiaan.

[malla]

Kiinnostavat asiat muistaakin aina mielestäni parhaiten.
Samoin opiskellessa oppi aina helpoiten mikä oli kiinnostavaa.
Ahmi oikein ne asiat.
Sitten otti jonkin verran hiekkaan sellaiset alueet opinnoissa joka oli vähemmän kiinnostavaa...kuin oheis-pakkopullaa.

Kun muisti heikkenee niin monesti kirkastuu lapsuusvuosien ja nuoruusvuosien kokemukset, muistot.
Olen huomannut tai ainakin olen huomaavinani joistakin vanhemmista ihmisistä.

[vn]

Äitini ihan viimeisenä vuotenaan hämmästeli miten pikkutarkka ihmisen muisti on...
Mulla hetken aikaa raksutti mitä mahtoi tarkoittaa....ymmärsin että näkömuistia...
kyllähän meillä "kovalevyllä" on hämmästyttävän yksityiskohtaiset kuvat maisemista...esimerkiksi..

[Pyryharakka]

Minun nimimuistini on aina ollut huono. Lukivikaisena en opi juurikaan kuulemalla. Esim. muistan yleensä tarinoita, koska ne ovat kiinnostavia. Mutta en muista paikkoja enkä ihmisten nimiä, jotka tähän tarinaan liittyivät.
Parhaiten opin nimet, jos kirjoita ne. Siis kuulen, kirjoitan ja vielä luen sen. Toinen tapa on tehdä nimestä jokin muistisääntö. Yhdistää se johonkin kuvaan.
Nolottaa töissä, kun otan ilmoittautumisa vastaan. Usein tulee ihan tuttu ihminen ja pyytää laittaa nimensä listaan. Saattaa olla sellainen seurakunta-aktiivi, jonka kanssa usein juttelen, mutta eihän tavatessa ja jutellessa tule nimet esiin. Ei tule niitä toistoja, jotka jättäisvät nimen muistiin.
Erään mummon nimen olen lopulta oppinut, kun hän taas kerran tuli ilmittautumaan. Hän sanoi olevansa aito Helmi. Se riitti. Opin saman tien hänen sukunimensäkin. 

[maisakai]

Alzheimerin tautia potevien läheisten kanssa hämmästyttää se, miten heidän muistiinsa ei tunnu välillä painuvan yhtään mitään. Keskustellaan ja sovitaan asioita ja kaikki tuntuu olevan hyvin. Sitten, muutaman minuutin kuluttua, koko keskustelu alkaa alusta niin kuin ei olisi asiasta juuri äsken puhuttu mitään. Ja jonkin ajan kuluttua taas. Maailma tuntuu varmaan aivan sekavalta, kun ennen osatut taidot katoavat, mikään ei enää pysy hallinnassa ja muisti pettää koko ajan.

Kuinka voisi välttää saman kohtalon tai siirtää sitä mahdollisimman kauas? Jospa lupaavat kantasolututkimukset etenisivät nopeasti ja keksittäisiin hoitokeino!