Jaa, enpä muista, mitä outoa olisi tullut kokattua. Oudoin mitä olen maistanut, oli lehmän utare. Tätini paistoi niitä koirille ja antoi maistaa. Sitäkin söisi, jos ruuasta oikeasti olisi pulaa.
Luonnonyrtit ja raakaruoka voi monestakin tuntua oudolta, mutta niiden ruokien harrastajia sentään on ja kirjallisuuttakin asiasta. Kerran minusta tehtiin juttu paikallislehden kesänumeroon nimen omaan luonnonyrttien käytöstä. Kokkailin toimittajalle salaattia, missä oli vuohenputkea ja kurttulehteä tavallisen lehtisalaatin jatkeena. Mukana oli tietenkin tomaattia ja kurkkua yms. Keitin häenlle "köyhän miehen parsaa" eli nuoria horsman versoja. Tein vihreän munakkaan, jossa oli horsman lehtiä. Jälkiruuaksi tein nokkospannaria, jonka kyytipoikana oli kuusenkerkkäsiirappi.
Joku voi pitää outona nokkospestoa, jossa on raakaa nokkosta, basilikaa, valkosipulia ym. Mutta se on erityisen hyvää. Käy salaatin kastikkeeksi, tai keitettyjen kasvisten kanssa, tai mihin vain, mihin pestoakin käytetään.
Minulla on Marttaliiton julkaisema kirjanen: Kanankaalista karpaloon, luonnonruokaa keväästä syksyyn. Kirjoittajina Pirjo Kytövuori ja Arja Hopsu-Neuvonen. Siinä kerrotaan syötävien kasvien tuntomerkit, kerrotaan niiden keräämisestä ja käsittelystä, sekä annetaan paljon hyviä reseptejä. Suosittelen.
Tiitiäiseltä olen saanut lahjaksi Mea Salon Hellaton kokki, raakaravintoa kasviksista, kustannusosakeyhtiö Moreeni.
