Nyt kuulkaa ketuttaa. Tänään meillä oli viestinnän tunnilla pieni riisi kun viis oppilasta mun luokalta oli meidän tutoropettajalle laittanut viestinnänopesta sähköpostia, jossa ihmeteltiin opettajan tyyliä opettaa että onko se ihan yleinen vai joku meidän opettajan ihme systeemi. No, tutoropettaja laittoi sen eteenpäin omin sanoin ja se meni sitten viiden eri hepun kautta viestinnänopen pomolle muuttuen koko luokan allekirjoittamaksi adressiksi että meidän opettaja ei osaa opettaa ja me halutaan uusi.
No, tunnilla sitten kun aiheena oli kokous, meidän piti suunnitella kokous kyseisestä aiheesta että ketä kutstaan selvittämään asia ja miten kokous etenee. Opettajakin siis luuli että me halutaan se pois ja että viesti oli koko luokalta, koska se ei ollu sitä alkuperäistä viestiä nähäny. Tuon tehtävän jälkeen sitten juteltiin asiasta ihan koko luokan kesken ja lopulta päästiin jonkulaiseen selvyyteen asiasta, suurin osa viestin lähettäneistäki oli pahoillaan.
MUTTA! Tässä tulee nyt se, mikä mua sangen suuresti harmittaa ja sydämelleni käy. Yks nuista adressin kirjoittajista, joka kaiken lisäksi kärsii jonkinlaisesta herne nenässä -syndroomasta rupes vielä vänisemään että mua nyt vielä ärsyttää tämä. En tiedä sitten että mikä sitä siinä ärsytti, mitä todennäköisimmin se että se ei pystyny myötää ittelleen eikä muille olleensa tosi pälli allekirjoittaessaan ja lähettäessään sen viestin ja että olis ihan oikein pyytää siltä opettajalta anteeksi. Yhdellä mun luokkakaverilla sitten meni hermo sen väninään ja se huomautti sille sitte että onko se sattunu huomaamaan että sillä on aina herne nenässä ja asiallisesti ja hyvin selitti että mikä meitä muita sen käytöksessä ärsyttää. No, siinä vaiheessa kyseinen tinttara pimahti lopullisesti ja paineli ulos luokasta.
Hieman huolettaa maanantai. Ja tekisi mieli vähän ojentaa tuota tinttaliisaa. Onneksi pari mun luokkakaveria laitto meiän tutoropettajalle sähköpostia että jos voitais pitää jonkunlainen luokkahenkeä puhdistava palaveri sen opettajan kanssa.
