Kuten kävi ilmi, olimme Kauniaisten Raamattuopistolla eilen. Jumalanpalveluksessa oli aiheena valvominen. Jeesuksen paluu oli aiheena, toinen otetaan, toinen jätetään. Saarnassa todettiin ajatus. että Jumalan lapsi on sellainen, joka ei tule päivääkään toimeen ilman Kristusta.
Herättävä saarna. Tuollaista saarnaa kuunnellessa ei hirveästi varmaan tule tai pitäisi tulla katseltua ympärillä mahdollisesti olevaa taidetta tai muisteltua laulajien lauluääniä tai kenties kanttorin sukupuuta tai mietittyä kirkon ikää.
Saarna alkoi siitä, kun puhuja kertoi oman kokemuksensa eräästä hengellisestä seurasta joskus 1960-luvun alkuvuosilta. Eräs nuori puhuja noissa seuroissa puheensa lopuksi kysyi, että oletko sinä valmis, kun Kristus palaa maan päälle omiaan noutamaan. (En muista sanamuotoa, mutta tuollainen ajatus siinä oli.) Siitä seurasi eilisen puhujan käännekohta hänen elämässään.