Silloin tehty verouudistus laajensi merkittävästi veropohjaa niin, että samaan aikaan valtion verotulot kasvoivat ja yritykset pystyivät lisäämään nettovarallisuutta, joka luo tuo puskuria laman aikana ja mahdollistaa investoimisen muutoinkin kuin kokonaan velkarahalla (jos sitä edes saa). Yritykset tarvitsevat puskuria erityisesti nyt, kun korona-pandemia syöksee asiantuntijoiden mukaan talouden yleismaailmalliseen kriisiin.
Eikös investointien vähäisyys viime vuosina ole johtunut ihan muusta kuin siitä, ettei yrityksillä olisi rahaa? Suomalaisyritykset ovat keskittyneet osingonjakoon, ei investointeihin. Osinkonsa voi sitten humputella, eikä välttämättä suinkaan kotimaassa. Jos talous on yleismaailmallisessa kriisissä ja kysyntä supistuu kaikkialla, niin ei kai yrityksellä silloin investointeihin ole tarvetta?
Eli onko nyt tarvetta tuolloin 90-luvun lamassa kehitetylle uudistukselle? Velkaa on paremmin saatavissa, sitä suorastaan tyrkytetään, ja korkotasokin ihan muuta kuin silloin. Investointien esteenä on kysynnän vähäisyys. - Sitä kysyntäähän valtio tässä yrittää pitää pystyssä käynnistämällä mittavia väylä- ja asuntorakentamishankkeita.
Jos kampanjan nimi olisi jotain muuta, niin kävisikö se silloin? En kyllä tiedä, onko paha puhua verojen välttelijöistä. Sitä harjoittaa aika moni muukin kuin yrittäjä, kun veroehdotuksensa tarkastaa ja kaikki mahdolliset vähennykset siihen merkkaa.
Pistetään nyt vielä linkki
kampanjan omille sivuille. Kyllä minä nuo toimet voin allekirjoittaa.
Ylen sivuilta löytyy uutinen kampanjaa organisoivan Finnwatchin ja ja Keskuskauppakamarin mielipiteenvaihdosta:
https://yle.fi/uutiset/3-11364003Joka tapauksessa jossakin vaiheessa pitää joko korottaa veroja (esim. kampanjan esittämin keinoin; muitakin verotuskohteita toki on) tai leikata jostakin - etuuksista, palveluista, yritysten tukemisesta tms. Ylen sivuilta löytyy myös
laskuri, jolla voi leikkiä ja miettiä, miten itse summan saisi raavittua kasaan. On se toki vähän yksinkertaistava, kun kaikki eri toimien ns. dynaamiset vaikutukset jäävät siinä huomiotta. Jutun lopuksi haastatellut ekonomistit niitä vähän valottavat. Mutta kyllä minä tuon 430 miljoonaa voisin mukaan ottaa, kun seitsemän miljardia yhteensä pitäisi löytää. Kantakoon kukin kortensa kekoon, myös yrittäjä! (Okei, toimeentulotuella eläviltä ei oikein voi ottaa, mutta pakko oli minunkin kulutusveroja silti kiristää tuossa laskurissa.)