Meillä ei liene ollut suurtakaan elintaso-eroa kun nuorina köyhinä mentiin yhteen ( liki 56 v sitten ), mutta elintavoissa oli kodeissamme eroa. Suurin ero on tuntunut heimolaisuudessa.
Mies on umpi-hämäläinen ja minä ultra-karjalainen.
Toinen on harvasanainen nykyään lähes puhumaton, ainakin naisten kanssa. Miesten kanssa juttuaa kyllä autoista ja metsästyksestä ym. ukkojen jutuista.
Minun on ollut haettava omat ystäväni, eikä siitä ole kiellettykään.
Perhe ja sen ylläpitäminen, kotien rakentaminen ja huoltaminen ja ennen myös mökkielämä ovat yhteistä. Urheiluhullumpi olen minä vaikka Matti on ent. urheilija.
Jälkikasvun seuraaminen on rikkauttamme.
Hyvin hän oli mukana silloin kun olin kulttuuririennoissani. Nyt luetaan kilvan kirjoja, Matti jopa enemmän minun keskittyessä taloudenhoitoon.
Parisuhde on pitänyt sisällään paljon. Erottu ei ole, vaikka isojakin riitoja on käyty.
Nyt jo ymmärretään niiden syntyneen erilaisesta ajatusmaailmasta. Hengelliset arvomaailmat ovat yhä lähentyneet ja sen koen valtavan ihanana.
P.s. Pidän pitkistä vaaleista miehistä, kyllä tummiakin katselen mutta en koskaan ' sillä silmällä'.