Keskustelu > Yleinen keskustelu

Nyt, osa 31

(1/16) > >>

Riitta-mummi:
Pääsiäiset on vietetty syöden ja seurustellen. Myös hartautta on harjoitettu, tv n kautta vaan, kun ei muutoin kyetä.

Kolmena päivänä jälkikasvu kävi vuoroin kahvittelemassa ja lasten kasvamista ja edistymistä näyttämässä. Tänään on ollut olopäivä, ei kahvitettavia muita kuin itsemme.

Olen varmaan kymmene vuotta lukenu lapsille jälkeläisineen : Tämä oli nyt viimeinen kerta, ennää en juhlapöytiä laita ! Mutta näin on tässä aina käynyt, kuten nytkin.

En minä muuten, mutta selkä eikä jalat tahdo jaksaa, ja nyt on apumieskin pois pelistä.

Seurustelu ei mulle ole ongelma, mutta Matti alkaa väsyä hälinään. Ei myöskään tahdo kuulla kun useampi porisee yhtáikaa.

Omaa aikaa otan kun tilaisuus tulee. Suljen ovan ja kuuntelen kirjojani.

Kirjoittaminen ei enää 'ota tulta', luovuus kai on sammumassa. Nyt kyllä savolaisuus tarttu minnuu, tuon Kähkösen kirja tautta.

PekkaV:

   Rekistelöidyin 02.10.05 - klo:11:36. Nyt on 28.04.22 - klo 4.19. Melkein seitsemäntoista vuotta sitten. On se pitkä aika tietyssä katsannossa.
Takana ovat ne runsaat vuodet, jolloin tekstiä tuli solkenaan. Iloinen sanahelinä täytti tienoot. Vanhuus on tullut. Vähitellen loppuvat sanat. On riisumisen aika. On katselun aika. On hiljaisuuden ja tyyntymisen aika.
   Haluaisin kuitenkin kirjoittaa niin paljon. Purkaa sydäntäni. Avautua ja antaa kaikkeni. Kaiken rakkauden, mitä minussa on. Se on Jumalan kädessä, se kuinka paljon ja millä tavalla voin osallistua.

Kuinka tästä eteenpäin? Päivä kerrallaan.
Olen hyvin kiitollinen kaikesta: läheisistä, terveydestä, ... Katekismus selittää, mitä siihen kuuluu.
Tämä on välitilinpäätös matkallani 111 vuoden ikään. Anteeksi niiltä, joille tämä on toistoa. Toisaalta musiikkikin perustuu paljolti toistoihin: körttivästin halkioita on kolme ja virsi 111 veisataan vihittäessä piispaa, kaitsijaamme.
   Vaikka minä päätän, Jumala säätää.

Sanavarastoni ehtyy. En keksi enää mitään lisättävää. Tässä on kaikki. Elämä jatkuu. Kuolema tulee aikanaan. Uutta syntyy - eritoten nyt keväällä. Näin eilen lenkillä västäräkin.

(Kävin eilen parturissa ensimmäistä kertaa tässä. Hän on maahamme muuttanut. Vahaa ja kolme erilaista sprayta ja todella pikkutarkkaa saksien ja koneen käyttöä. Kiitin "mestaria". Hän totesi, että olen uusi asiakas ja toivotti tervetulleeksi uudemman kerran.)

Nyt alan lukea aamun lehtiä, joita on kaksi, paikallinen ja yleinen, Keskari ja Hesari. Sitten otan tunnin parin unet, syön välipalan samalla kun vaimo syö aamiaistaan. Torstai kääntää viikon kohti sunnuntaita. Tänään on Asahi viimeisen kerran ja jatkuu syksyllä. Eilen oli kahvakuula viimeisen kerran. Sekin jatkuu syksyllä. Siis jatkuvuutta on, vaikka mieli painuu "kohti kuolon laaksoa". Jatkoahan sekin on. "Elämä on kuolemista", lauloi Juice.
Olin eilen valmistautunut Katupappilan aamuhartaudessa ehdottamaan virttä 484 Totuuden Henki, kouluaikojen virsi. Tilaisuutta ei tullut, odotan seuraavaa.

Riitta-mummi:
Sinut Pekka V tunnen, olipa sanoja vähemmän kuin ennen, sielunkumppaniksi.

Just aamiaisella samoja mietin. Kuinka erilaisia jaksoja elämään on sisältynyt.

Lapsuus oli mukavaa, oli paljon leikkitovereita. Opettaja oli kiva.

Nuoruus ei ollut ankea vaikka nykymittapuun mukaan se oli köyhää.
Nuoressa aikuisuudessa löysin harrastukseni, teatterin ja lausunnan. Siitä ajattelin ammattiakin, mutta sitten tapasin Matin.

Kotiäitiyttä kesti 7 ja puoli vuotta, pankkityötä yht. 25 vuotta.
Seurasi yhteiskunnallisen ja seurakunnallisen osallistumisen vuodet, politiikkakin.

Paras alkoi kun Kristus veti minut polvilleni eteensä. Siitä on pian 40 vuotta.

Tällä tiellä olen nähnyt monenlaista maisemaa. On ollut haltioitumista hurmaavista lehdoista. On tullut vastaan kuivia pölyisiä teitä ja äkkiä mutkan takana tuli vastaan kallio.  Niityillä olen poikennut lepäämässä, lintujen laulelua kuunnellen. Ja kohta myrsky riepoi puita, oksat putoilivat. Ja sitten pakkasyöt ja niiden kauhut.

Matkakumppani on kaiken tämän näyttänyt. Samoin oman sydämeni, sen pahuuden. Mikä on ollut hyvää, on  joka murunen on pudonnut Isännän pöydältä.

Tätä ajattelin, ja nyt sen taas kerroin, Pekka.

Hyvää matkaa !  Antakoon Herra Jeesus sinulle iloa, rauhaa ja terveyttä !

t: Ystäväsi R-m     

Pena:

--- Lainaus käyttäjältä: Riitta-mummi - 28.04.22 - klo:08:32 ---Lapsuus oli mukavaa, oli paljon leikkitovereita. Opettaja oli kiva.

--- Lainaus päättyy ---

Minun ensimmäinen opettajani oli ainutlaatuinen. Kuultuani kertomuksia vähemmän kivoista opettajista olen aina vain enemmän kiitollinen hänestä. Omien lastenkin opettajat ovat olleet mainioita - kukin persoonallisella tavallaan.

Riitta-mummi:
Olisiko ensimmäisen opettajan taito ja luonne merkittävä vaikuttaja siihen kuinka lapsi suhtautuu koulun käyntiin jatkossakin.

Tällä pienellä otannalla jota tässä nyt kerrotaan tiedetään Viisveisaajan vastenmielisyys opettajiin. Pena ja minä olemme tunteneet toisenlaisen opettamisen vaikutuksen jatkuvaan tiedonhaluun ja lukemiseen. Varmasti moni muukin foorumisti tietää tämän.

Omassa perheessäkin on esimerkkejä. Vanhempi tytär ei tykännyt koulun käynnistä. Hänen 1. opensa oli lasten nimittämänäkin Paha Mimmi T..a. Vuotta nuorempi tytär taas palvoi opettajannsa Silja Kukkuraista. Heillä kemiat pelasivat. Olivat kultturelleja persoonia , ja ystäviäkin, siitä johtuen.

Myös lapsenlapsenlapset ovat saaneet kokea niin mukavia kuin vähemmän mukavia kohtaamisia opettajissaan. Vanhempi, kiltimpi ja herkempi heistä vaihtoi koulua vanhan ajan kurinpitoon ja ulkoluvun paremmuuteen panostavan iäkkään miesopettajan takia. Siirtyi Lotilan kouluun Mukkulasta.
Lotilan koulussa on osattu panostaa eri lailla lapsen omia taipumuksia suosivaan tyyliin. Koulussa on myös maankuulut musiikkiluokat, joilla oma tyllerömme ei kuitenkaan ole. Silti hän siellä löysi soittamisen ilon itsessään. Hän käy rumpu-tunneilla konservatosiossa.
Luovat lapset /ihmiset tarvitsevat harjoitusaineita tunteakseen hekin osaavansa jotakin matemaattisiin aineisiin keskittyvien rinnalla.

Jotta erilaisuuden monimuotoisuus tulisi todistetuksi,meidän nuorempi, nepsy-tyllerö on matemaattinen lahjakkuus.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu