Herännäisyyden yhteiskunnallisesta merkityksestä!

[Viisveisaaja]

 

Yksi helppo tapa saada nuoria edes kokeilemaan työelämää olisi vaikka huoltofirmojen velvoitus ottamaan edes yksi nuori töihin.
Huoltofirmoja kun pyörittää taloyhtiöitä on Suomessa jokaista kymmentä kerrostaloa tai toimisto rakennusta ainakin yksi mies ja siihen kun ottaisi yhden nuoren mukaan, niin nuoret olisi sillä työllistetty.

Mutta ei tietenkään se olisi mikään ratkaisu, varsinkaan kun nuoret on fiksuja ja kouluttautuu akateemiseksi ja ei työtä vaan löydy. Tai mihin ammattiin vaan, niin turhauttaahan se, kun vuodet käy kouluja ja ei työtä kuin jotain turhanpäiväistä hommaa.

Valtiovallan tulisi kyllä velvoitettava enempi ottamaan nuoria töihin, eikä niin että otetaan jostain joku vähäosainen vaikka Virosta jonka perhe sitten on ilman isää viikot ja viikonloppuisin ukko tai äiti käy moikkaamassa lapsia..

[öppiäinen]

Öppikseltä oli tosi hienoa saada suoraan sanottua palautetta. Kumpa nuoret sanoisivat asiansa aina yhtä selkeästi ja suoraan.

Kuinkahan nuoreksi minua oikein luulet? Olen viisikymppinen   (vielä pari viikkoa).

Omat vanhempani ovat syntyneet vuosina 1938 ja 1940, eivätkä ole koskaan joutuneet olemaan työttöminä. Muistan vielä, kun 1975 Kekkonen puhui kansallisesta hätätilasta, kun oli niin paljon työttömiä: peräti 60000. Nyt on "muutama" enemmän, mutta eipä tuo tunnu haittaavan.

Mitä nuoria tunnen (lähinnä joiltakin foorumeilta) niin se suurin ilon aihe useimmille tuntuu olevan kun järjestyy kesätyöpaikka tai opintoihin liittyvä työharjoittelupaikka, tai valmistumisen jälkeen edes jotain työtä. Ja jos ei tuota viimeistä saa niin sittenpä lähdetään opiskelemaan seuraava ammatti, jos toisella koulutuksella tärppäisi paremmin. Ja muutenkin nuoriso vaikuttaa fiksummalta kuin mitä nuoriso omaan aikaan oli.