Jokainen yhteistö ja yksilö määrittelee itselleen oikean ja väärän.
On yleistä, että esim. pyromanian harrastaminen määritellään vääräksi toiminnaksi, vaikka tiedetään, että ihmisellä voi olla taipumusta tuohon toimintaan.
Jos yhteisö siis määrittelee tuhopoltot vääräksi, yhteisössä ei koeta, että oltaisiin negatiivisessa mielessä tuomitsevia tuon asian suhteen.
Jos joku toinen järjestö hyväksyisi pyromanian uskontonsa ja aatteensa eteenpäinviemisessä, he pitäisivät näitä ensiksi mainittuja järjestöjä tuomitsevina, koska ensiksimainitut nimittävät heitä terroristeiksi.
Eli syytökset tiukkapipoisuudesta ja tuomitsevaisuudesta nousevat vain siitä syystä, että toisen oikea on toisen väärä ja päinvastoin. Tästä vain on kyse. Kukin katsoo oman oikeustajunsa läpi toisin uskovaa ja tuomitsee oman "lakinsa" mukaan ne, jotka voimivat vastoin tätä "omaa lakia".
Ihmisen tulisi kehittää itseään sen verran, että ymmärtää tämän ja ihmisen tulisi lopettaa se mielikuvitusmaailmansa tuote, että hän olisi jotenkin toisia suvaitsevampi. Sen sijaan tulisi keskittyä ottamaan selvää siitä logiikasta, jolla tuo toisin uskova maailmankuvansa muodostaa, jolloin oma ymmärrys lisääntyy.
Kritiikki toisin uskovan uskomusmaailmoja kohtaan on sallittua ja toivottavaa, mutta se olisi tehtävä samalta viivalta: pitäisi ymmärtää, että vaikka uskon vahvasti toisin, ei tuo toinen ole sen suvaitsemattomampi, kuin minäkään.
Körttipiireissä usein korostetaan omaa suvaitsevaisuutta.
Tätä onkin totta niin kauan, kuin suostutaan toimimaan niin, kuin körttipiirien enemmistö uskoo.
Kun toimitaan vastoin tuota "oikeaa", joutuu "väärin" toimija kahnauksiin ja hankaluuksiin.
Tähän samaan kaavaan törmää kaikissa yhteisöissä. KAikki olemme tässä asiassa samalla viivalla.
