Herännäisyyden yhteiskunnallisesta merkityksestä!

[Kalistaja]

    Miettikääpä, ystävät rakkaat, herännäisyyden tänäistä ja tosiasiallista yhteiskunnallista merkitystä!? Onko sitä ?  Miettikääpä herännäisyyden uskonnollista ja yhteiskunnallista merkittävyyttä ja tunnettavuutta nyt ja verratkaapa sitä vaikka vuosiin 1900, 1918, 1930, 1944 ja 1960. Esimerkiksi. 

  Miltä vaikuttaa?  No tietenkin on hyvä, että ne kahdeksan tai jotain kokoontuvat kotiseuroihin jonnekin, toisinaan. Mutta hei. Tietääkö naapurisi naapuri mitä on herännäisyys? Jos ei tiedä, niin miksi ei tiedä?

[1944]

Eihän nykymeno ole samaa kuin ennen sotia ja heti sotien jälkeen. Vaikutuksemme on kirkon sisällä ja paremmin niillä alueilla, missä körttejä on aina enemmän ollut. Kaikenlainen uusi meno syö vanhoja seuraliikkeitä. Mitenkäs Karhun kansa alkaa itseänsä mainostaa esimerkiksi? Kannattaa pysyä vanhassa ja turvallisessa, eikä yrittää alkaa syleillä koko maailmaa jollakin uudella. Ajattelen tässä esimerkiksi Nokian liikettä, mille kävi aika kipeästi. Niin kauan kuin organisaatiomme on kasassa, on tulevaisuus jotenkin turvallisen tuntuista. Herättäjuhlat, Hengellinen Kuukauslehti ja alueellinen toiminta, kuorotoiminta ja seurat, on siinä aika paljon. Niin ja Aholansaaren rippikoulut.

[Riitta-mummi]

Tyydyn samaan kuin 1944. En usko että herännäisyys leviää yhtään paremmin jos teemme naapurustossa "sisälähetystyötä". Kyllä naapurit näkevät että me lähdetään kirkkoon sunnuntaina aina samaan aikaan.

Muutoin kanssakäymisemme on sitä arkista pientä avunpyytämistä ja -antamista. Lähes kaikki papit joita tunnen käyvät seuroissa . Siltä pohjalta on hyvä laumaa paimentaa.

Olen ollut huomaavinani että uskon kysymykset alkavat kiinnostaa ihmistä hänen vanhetessaan. Se on Jumalan omaa työtä ja sitä voi vain ihmetellen seurata. Viime-aikoina ovat monet julkisuuden henkilöt kertoneet pohtivansa "elämän tarkoitusta".  Siitä on hyvä alkaa.
Tämänkin asian puolesta voi rukoilla. Siihen kökkään haastan kaikki foorumilaiset mukaan.

[karjalaisenkyösti]

Ensimmäinen kontaktini herännäisyyteen taitava olla herättäjäjuhlat joskus 80-luvun lopussa.
Seuraava kontaktini tulikin sitten Paavo Ruotsalaisen elämänkertojen kautta.
Paavon aikana herännyt kansa joutui valtakirkon taholta kahnauksiin toisinaan ja joutui lukemani aineiston mukaan jopa joskus jonkin sortin vainonkin kohteeksi, jos oikein muistan.
Tuon ajan kirkko ilmeisesti oli liian liberaali körttikansalle ja sen johtajille.
Ajat ovat muuttuneet. Nykyään herännäisyyden ja kirkon välillä ei taida olla enää konflikteja.
Konfliktit ovat siirtyneet kirkon ja muiden herätysliikkeiden välisiksi.

Mitä tulee herännäisyyteen ja sen vaikutuksiin yhteiskunnassa, niin luultavasti vaikutukset ovat varsin suuret. Eihän kyseessä ole mikään uusi herätysliike. Ja on vallan aiheellista tätäkin puolta pohtia laajemminkin.
Suomalaisessa kansanluonteessa on jonkinlaista ulospäin näkyvää vaatimattomuutta. Onko se perintöä herännäisyydestä vai liekö herännäisyys jotenkin vaikuttanut siihen? Luultavasti meissä on paljon erilaisia piirteitä, jotka ovat peruja herännäisyydestä, mutta jota emme oikeastaan osaa sinne niiden lähdettä kohdistaa. Onko ehkä niin, että jotkut suomalaisuuteen liítetyt piirteet ovat peräisin heränneiltä?

Se on ainakin selvä, että "herännäisyys" ja sen korostukset ja oppikin on muuttunut valtavasti sitten Paavon aikojen.
Herännäisyys, herännyt kansa. Mistä se on herännyt?

Minän esim. en tainnut tietää ketään körttiläistä vielä joitain vuosia sitten. Ja syy on alkanut selvitä: he ovat hyvin hiljaa kristillisistä taustoistaan. Heitä on paljon, mutta heitä ei näy missään.

[Kalistaja]

 Tämä ketjuhan pölähti mukavasti eteenpäin, jatkakaa!

[Mörtti-57]

Eilen saattelin 90v. äitiäni Lapualta Seinäjoen keskussairaalahan kaihileikkaukseen. Leikkausta siälä orotti myäs herttaanen mummeli, jonka kanssa juttelin mukavia äiteen kanssa. Hämmästyyn vähän, kun hän totesi, että täs sitä orotellaan leikkausta kaharesta vanhasta körttipitäjästä Nurmoosta ja Lapualta. Miätiin, että päättelikö hän meirät körttilääseksi mun vaatetuksesta, tummista päällysvaattehista ja mustista saappahista vai puheista? Siinähän sitten toimiteltihin loppu orotusaika Lapuan tulevista Herättäjäjuhuliista ja wanahasta ja  nykykörttilääsyyrestä.

[Riitta-mummi]

Kertokaa nyt ihmeessä Kalistaja ja Mörtti mitä herännäisyys oli ennen näitä nykypäiviä. Mitä kaipaatte, mitä ette.
Minä olen ikääntyessäkin yhä utelias lapsi. Miksi, mitä, minne ?

Suomi, sisu, sauna. sota ja Siionin virret. Oleellisin ?

[karjalaisenkyösti]

Minua kiinnostaa lukea se, että mistä herännäisyydessä ollaan herätty?

[Riitta-mummi]

Oletan, suruttomuudesta. Paavo oli ahdistuksissa sen tähden lähes lapsesta saakka.

Eikö suruttomuus olekin täysin uskosta piittaamattomien elämäntapa?

[karjalaisenkyösti]

Oletan, suruttomuudesta. Paavo oli ahdistuksissa sen tähden lähes lapsesta saakka.

Eikö suruttomuus olekin täysin uskosta piittaamattomien elämäntapa?

Kyllä Paavo hänetä kirjoitettujen elämänkertojen mukaan oli ahdistunut.
Ennen Seppä Högmanin tapaamista ahdistus johtui ymmärtääkseni helvetin pelosta.

Kuinka ymmärrät tuon termin "suruttomuus" merkityksen?
Se tuskin tarkoittaa sitä, että ei ole surua vaan on iloa?
Sillä ilmeisesti tarkoitetaan sitä, että ei tunne synnin johdosta surua, eli että ei pidä syntiä syntinä ja näinollen ei tietysti surekaan sitä.

[Saukkis]

Voisihan se olla niinkin, että herännäisyys vaikuttaa yhteikunnassa, kun kukin yksilönä elää ja vaikuttaa yhteiskunnassa oman arvomaailmansa pohjalta. Kuten Karjalaisenkyösti tuossa mainitsikin, ei omaa vakaumusta helposti tuoda yliesesti julki.

Yllättyneitä olemme olleet, varmaan molemmin puolin, kun Herättäjäjuhlilla on tullut vastaan useampikin perhe, jotka ovat vuosikausien tuttuja lasten harrastuksista. Tai kuinka monta Aholansaaren rippikoulun käynyttä löytyykään, kun rippikoulu ylipäätään tulee puheeksi työ-ja ammattituttujen kanssa illallispöydässä.

Eli samaa mieltä, " heitä on paljon, mutta heitä ei näy missään"

[seppos]

Roomalaiskirje 12.2.  Kokovirke eikä vain kuten tavallista sen ensimmäinen lause.

[1944]

Sanoillahan tässä pelataan. Olisiko heränneen henkilön "maailmassa" elävä vastinehenkilö suruton. Sana körtti liitettäneen vanhoihin vaatteisiin: körttivästi miehillä, musta pitkä hame naisilla, muutama sininen rantu sai olla, siis sellaista mustavalkoisen Suomi-filmin stereotyyppistä kuvaa uskovaisista. Seurapenkissä istuttaessa monella on kaipuu tuohon vanhaan, naiset kaivavat laukustaan mustan, sinirantuisen hartialiinan olkapäillensä penkissä olemisen ajaksi. Minä mietin osaani, olisiko minusta västin kantajaksi. Uskon lujuudesta siinä on kyse. Tällä iällä jo voisi, sisäinen muutos on sitä, että "vuosi vanhan vanhattaa". Ulkonäöstä ei voi päätellä kuka on körtti. Taloyhtiössäni alapuolellani asuu körttipariskunta, koska olen heidät Herättäjäjuhlilla nähnyt. Esiintyvät aina iloisina, yhteistyöhaluisina, sellaisiin ihmisiin haluaa leimautua. Jutellaan, mutta ei ole puhuttu kotiseuroista. Omasta "heräämisestä" ei saa tekstiä, se on pitkä prosessi, muitten rakkaudesta siinä on kyse ja Isän.

[Mörtti-57]

Sitä herättihin omasta syntisyyrestä joka aamu iliman, että tunsit esim. helluntailaisten tapahan olevasi Uskossa ja Pelastettu. Päivä kerrallansa sitä  roikutahan yhä pelekän armon varas ja yritetähän elää ihimisiksi Jumalan silimien alla.

[Kalistaja]

Kertokaa nyt ihmeessä Kalistaja ja Mörtti mitä herännäisyys oli ennen näitä nykypäiviä. Mitä kaipaatte, mitä ette.
Minä olen ikääntyessäkin yhä utelias lapsi. Miksi, mitä, minne ?

Suomi, sisu, sauna. sota ja Siionin virret. Oleellisin ?

 Tiettyä väkevyyttä ja tiettyä toiminnallisuutta sekä kohtikäyvää puhetta ( kaipaan siis ). Sitä myös halajan, että yhä useampi näkee sielunsa silmin sen kuinka asiat ovat ja että he oikeasti tuntevat ( pitänee sanoa näkevät, näkevät sielunsa silmin ja oikein ) lähimmäisensä. Tunnen heitä, jotka ovat olleet jo 200 vuotta heränneitä ja joissakin heistä on säilynyt olennaisuuksien taju ja riittävä tieto kaikesta. Kaikesta ja kaikista. Ehkäpä henki on avannut näkemään?!