Aikoinaan pikkupoikana olin joulun alla vartioimassa yhtiön mehtiä kuusivarkailta. Homma kesti kai jotain viikon verran ja isäukkohan sen järkkäsi. Sen muistan, että mulla oli kirves mukana ja sitten hiihtelin metässä ympäriinsä. Ei ole vieläkään valjennut, miksi sen kirveen piti olla mukana. Liekö ollut oma keksintö?
Kuusia oli viety jonkin verran. Polkuja ja latuja näkyi siellä täällä. Sitäkään en kyllä muista, mitä olis pitäny tehdä, jos kuusivaras olis sattunu vastaan. Varmaan ei mitään - sanoa vaan isälle. Ja sitäpaitsi hämärissä ne varastamiset oli varmaankin sattunu.
Kaipa olinkin vaan vähän pelokkeena ja olihan se eka "työpaikka". Se hyöty hommasta oli, että opin valitsemaan kauniin kuusen kotiin. Isäkin ne hyväksyi mukisematta, vaikka metsäammattilainen olikin.
