Onko itselläsi lapsia tai nuoria ? Annatko heille kristillistä opetusta ?
Oma lapseni on käynyt esikoulusta lähtien kristillistä koulua - joka toki on tavallinen koulu, jossa kristilliset arvot ja kristillisyys on päivittäin esillä. Kirkko tai vastaava on kuulunut jokaviikkoisiin rutiineihin (paitsi jos on hyvä syypoiketa, kuten sairaus), juhlavimmilla viikoilla olemme päässeet sinne useamminkin, kuin kerran - nyt tosin korona-aikana sähköisten välineiden kautta.
Iltarutiineihin kuuluu iltarukouksen lisäksi Raamatun lukeminen siihen asti, kun lapsi nukahtaa. Tähän rutiiniin on sen verran kasvettu kiinni, että jos isi ei jaksaisi lukea, siitä nousee poru ja vaatimus, että lukea pitää. Osa syy näihin vaatimuksiin tosin taitaa olla se, että isin ääni on tuttu ja siihen on mukava nukahtaa ja ei ole niin suositeltavaa, että Raamatun lukeminen tulee nauhalta jonkun toisen lukemana.
Arkiaamut alkavat myös välittömästi herätyksen jälkeen Raamatun lukemisella ja sitten hän nousee sängystä.
Viikonloppuisin ja loma-aikoina josus päivällä luetaan Raamattua, enemmän kuitenkin ei lueta.
Kovin paljon lapsi ei kysele kristillisyyteen liittyviä asioita. Mieleen on jäänyt joskus pienenä kysymys, että "Asuuko Jumala radiossa" tai kun on kyselty, että mitä rukousaiheita hänellä olisi, niin vastaus oli, että "karkkia".
En sitten tiedä, millainen kristityn perheen kuuluisi olla, mutta tuntuu siltä, että meidän perheemme on kaukana siitä mitä perheet kaiketikin olivat Paavo Ruotsalaisen päivinä, jolloin kristillisyys varmaan läpäisi jotenkin kaiken elämän. Nykyään on tarjolla niin paljon kaikenlaista virikettä joka puolella.