Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Kalistaja - 08.01.07 - klo:23:20
-
Joulunjälkeisvaelluksellani kävin Hakametsän jäähallissa Tampereella katsomassa jääkiekon SM-liigan ottelun Tappara-SaiPa. Jäähallista poistuessani huomasin viereisen, jossain määrin kohutun, Metro-Auto- Areenan ja sen seinässä huikean suuren, kai auton kokoisen, kuvan herra Markku Koivistosta. Hurskastelua puheeni nyt tai ei, mutta ristiä en nähnyt, en Kristuksen varjokuvaa edes. Ymmärrän kyllä, ja olen sen toimittajana kokenut, että asioille annetaan kasvot. Siltikin, sittenkin, rohkenen kysyä: Missä Kristus?
-
Olen usein ihmetellyt samaa. Missiot ja mut vastaavat tempaukset näyttävät ilmoituksiensa perusteella julistavan Billy Grahamia, Kalevi Lehtistä tai muuta evankelistaa, mutta eivät evankeliumia Kristuksesta. Onko se harkittu ja toimiva keino (kohderyhmän asenteiden oikeasta arvioinnista) vai kertooko jostakin piilossa olevasta Kristuksen vierastamisesta?
-
Olen usein ihmetellyt samaa. Missiot ja mut vastaavat tempaukset näyttävät ilmoituksiensa perusteella julistavan Billy Grahamia, Kalevi Lehtistä tai muuta evankelistaa, mutta eivät evankeliumia Kristuksesta. Onko se harkittu ja toimiva keino (kohderyhmän asenteiden oikeasta arvioinnista) vai kertooko jostakin piilossa olevasta Kristuksen vierastamisesta?
Eihän Kristuksen vierastaminen ole piilossa! Hänhän on loukkaus.
Taannoin työpaikka-aviisissa kysyttiin, "mikä aate/idea/ajatus on vaikuttanut sinuun eniten". Kukaan ei maininnut kristinuskoa. Ethän sinäkään ajattele ilmaa, jota hengität. Toisaalta se on siis jotain äärimmäisen traumaattista ja kompleksista, tämä kristinusko. Totuudet ovat liian yksinkertaisia helposti omaksuttaviksi.
-
Toisaalta se on siis jotain äärimmäisen traumaattista ja kompleksista, tämä kristinusko. Totuudet ovat liian yksinkertaisia helposti omaksuttaviksi.
Näin on ja tämä tekee asian monille todella vaikeaksi. Jos ei korosteta ja koroteta evankelistaa niin sitten ollaan alttariroinan ja -tapojen lumoissa. Kumpaakaan emme tarvitse pelastuaksemme. Uskonpuhdistus on pahasti kesken ja meidän tavoissamme on vielä paljon, jotka on kopioitu maallisen hallitsijan palvelusmenoista ihan kuin taivaan isä niitä tarvitsisi.
Enpähän jatka enempää etten loukkaa ketään
-
Tarkoitukseni oli arvailla, onko evankelistoilla itsellään Kristuksen mainitsemisen tai kuvaamisen suhteen joku ongelma, jota he eivät itse tiedosta. Se on toki selvää, että ns maailma vierastaa Kristusta.
Tein joskus ehdotuksia julisteeksi evankelioimistempaukseen. Tyylitellyt Kristuksen kasvot eivät kelvanneet. Kommentti oli jotain sellaista kuin: Ajattelitko, ettei ajeta sammutetuin lyhdyn? Purjealus seurakunnan symbolina oli kuulemma kaljaasi ja viittasi kaljan juomiseen vesillä. Joku muu sen julisteen sitten teki ja laittoi tunnukseksi keltaisen ympyrän. Minusta se oli pikemminkin shintolaisuutta.
-
Tarkoitukseni oli arvailla, onko evankelistoilla itsellään Kristuksen mainitsemisen tai kuvaamisen suhteen joku ongelma, jota he eivät itse tiedosta.
Arveletko, että he eivät anna koko kunniaa Kristukselle, vaan haluavat osan itselleen?
-
Tarkoitukseni oli arvailla, onko evankelistoilla itsellään Kristuksen mainitsemisen tai kuvaamisen suhteen joku ongelma, jota he eivät itse tiedosta.
Arveletko, että he eivät anna koko kunniaa Kristukselle, vaan haluavat osan itselleen?
Näin arvellaan.
-
Täytyypä miettiä... Tarkoitan ehkä arvelevani, että evankelistat eivät tohdi kohdata koko Kristusta, vaan ainoastaan ne puolet, jotka soveltuvat heidän toimintatapoihinsa. Jeesuksen nimi, risti tai kasvot (esim. ikoni) siirretään syrjään silloin, kun he eivät koe hallitsevansa tilannetta. Näin otaksun tänään luulevani.
-
Nokia mission tilaisuuksissa silloin tällöin käydessäni, olen tutustunut siihen mitä siellä sisällä on, joten esittäisin vastalauseen tuolle että Kristus Jeesus puuttuisi:
Tilaisuuksissa tosiaan julistetaan ylösnoussutta, ristillä kuollutta verensä vuodattanutta Jeesusta Kristusta. Jopa laulujen sanat ylistävät Häntä ja Hänen verensä voimaa.
Myöskin ihmeet joista raamatussa puhutaan, saavat sijansa. Ihmeet ja merkit raamatun mukaan seuraavat julistettua sanaa. Eihän Pyhä Henki toimisi parantaen ihmisiä ja täyttäen heitä jos julistus ei olisi yhtään Hänen mielensä mukaista.
Voin sanoa, että kannattaa käydä tilaisuudessa jos haluaa selvennystä, mitä siellä julistetaan. On siellä ristikin, ainakin helsingissä kulttuuritalolla järjestettävissä nokia mission tilaisuuksissa.
Moni ihminen tulee Kristuksen tykö näissä tilaisuuksissa. Jumala itse vaikuttaa sen Pyhän Henkensä kautta.
Kyllä he haluavat antaa täyden kunnian Jeesukselle, sitä siellä julistetaan ja lauletaankin, rukoillaan, että Jeesuksen nimi tulisi kirkastetuksi mahdollisimman monelle.
Ikonit taas, niistä voin sanoa että ne ovat raamatunvastaisia. Alunperin niiden käyttöä ei olisi tullut, mutta Rooman kirkko halusi säilyttää osan pakanallisista tavoistaan ja siksi poistivat yhden kymmenestä käskystä. Jopa meidän katekismuksestammekin on poistettu se ja kymmenes käsky on jaettu kahteen osaan:
Katsokaa Toinen Mooseksen kirja, luku 20 jakeet 3-17.
Näin esimerkiksi, puuttuva käsky on numero 2:
Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kymmenen_k%C3%A4sky%C3%A4
Syy yleensä, miksi tilaisuuksien mainoksissa on puhujien nimet tai kuvat, tekevät sen että useampi tulee kuulemaan evankeliumia. Monet uskosta osattomat kiinnostuksesta tai kavereidensa houkuttelemina. Se, että kokouksissa on voimakas Pyhän Hengen läsnäolo joka on tunnettavissakin, mahdollisuus parantua ja täyttyä Pyhällä Hengellä, houkuttelee monia uskovia ja uskosta osattomiakin. Uskosta osattomat kun menevät sinne, on suuri mahdollisuus että he tulevat uskoon Pyhän Hengen toiminnan seurauksena, tulevat ristin tykö huutamaan armoa.
Jos on tiedossa, että jonkun puhujan pitämässä kokouksessa on tälläistä, kiinnostaa se ihmisiä. Tämä on syy mainoksiin jossa on puhujan kuva tai nimi.
-
Ikonit taas, niistä voin sanoa että ne ovat raamatunvastaisia. Alunperin niiden käyttöä ei olisi tullut, mutta Rooman kirkko halusi säilyttää osan pakanallisista tavoistaan ja siksi poistivat yhden kymmenestä käskystä.
No just joo..
Näin esimerkiksi, puuttuva käsky on numero 2:
Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.
Eiköhän tällä nyt viitata epäjumalien kuviin, vrt. Jes. 44:6-20
(Vahvennukset Kirsuksen)
Syy yleensä, miksi tilaisuuksien mainoksissa on puhujien nimet tai kuvat, tekevät sen että useampi tulee kuulemaan evankeliumia.
Jos on tiedossa, että jonkun puhujan pitämässä kokouksessa on tälläistä, kiinnostaa se ihmisiä. Tämä on syy mainoksiin jossa on puhujan kuva tai nimi.
Ja jos kaikki kuvat ovat kiellettyjä, niin mitäs kuvia nämä sitten ovat...?
:roll:
-
Uskon, että tuo käsky tarkoittaa niitä kuvia, jotka mahdollisesti voitaisiin yhdistää Jumalaan/jumaliin, enkeleihin ja muihin.
Siinä nimittäin puhutaan jumalankuvista. Jeesus on Jumala, Jumalan Poika eli kolmiyhteisen Jumalan toinen persoona, eli ei pelkästään epäjumalien kuviin vaan kaikenlaisten jumalolentojen kuviin.
Miksi muuten olisi poistettu kyseinen käsky rooman kirkolta ja katekismuksesta?
-
Luepas muuten sieltä Wikipediasta se englannin kielinen versio Kymmenestä käskystä - löytyy paljon milenkiintoista mm.juutalaisetn omia tulkintoja asioista. Itse en ehtinyt vielä lukea loppuun...
-
Joo, onhan se kuvanpalvontakäsky. Miksi se on poistettu katekismuksesta ja rooman kirkosta?
Siis tosiaan, käsky on ettei tehdä kuvaa palvomista varten.
Kun katsotaan katolilaisen tai muun uskovan ajatusta ikoneista, eivät he niitä palvo. On sitten niitä jotka suutelevat ristejä ja ikoneita. Se on palvontaa. Sana palvoa tarkoittaa täsmälleen suomennettuna "kumartaa suudellen".
Eli kumartuminen ikonin eteen suudellen sitä on toisin sanoen palvomista.
Mielestäni ikoneissa ei ole vikaa jos niille ei aseta suurempaa arvoa, kuin muillekaan taideteoksille.
Nimittäin jos ihmiset rukoilevat Jeesusta ikonin edessä katsoen ikonissa olevaa Jeesuksen kuvaa, rukoilevat he useimmissa tapauksessa ikonissa olevaa Jeesuksen kuvaa joka on väärin. Ikonissahan ei ole Jeesus vaan taiteilijan näkemys Jeesuksesta. On myös monissa ikoneissa keihäänpisto väärässä kyljessä. Eli tämähän ei kuvaa raamatun Jeesusta.
Ikonit ovat loppuenlopuksi vain hienoja taideteoksia, ei mitään muuta. Jos niille asettaa hengellisen arvon, se on väärin ainakin mielestäni ja sen perusteella mitä raamatusta luen.
-
Ihmetykseni Kristuksen puuttumisesta koskee lähinnä evankelioimistilaisuuksien ennakkoilmoittelua. Miksi autonäyttelyä mainostettaisiin ilman auton kuvaa tai mainintaa autoista? Jonkinlaista valheellisuutta on minusta siinä, että houkutellaan kuuluisalla saarnamiehellä ja sitten onkin tarjolla itse Vapahtaja.
Ikonit on toisenlainen kysymys. Idän kirkkohan on laatinut tarkat säännöt niiden kuvakielestä, valmistamisesta ja käytöstä. Tähän päädyttiin kiivaan kuvakiistan jälkeen. Teologiset perusteet kuville ovat varmaan rukoillen ja raskaita kokouksia pitäen laadittuina jokseenkin lujat.
"Ikoni on todistus Jumalan lihaksitulosta, siitä, että Jumala tuli ihmiseksi. Se myös todistaa ihmisen mahdollisuudesta kasvaa Jumalan kaltaisuteen ja kääntyä hänen puoleensa kuin Isän puoleen. Kristuksen persoonassa ihmiseksi tullut Jumalan Poika kirkasti luomakunnan. Juuri tämän vuoksi varhaisimmat ikonit esittävät Kristusta sekä Hänen äitiään, josta Jumala otti inhimillisen muodon."
Näin ikoniteologia tiivistetään pappismunkki (nyt piispa) Arsenin Ikonikirjassa.
-
Nimenomaan korostetaan sitä, että ei palvota ikonia, vaan sen esittämää henkilöä. Ikoni on ortodokseille eräänlainen "portti tuonpuoleiseen". Ikoni siunataan ennen käyttöönottoa, jotta Jumala vaikuttaisi erityisesti sen kautta. Maallisilta kuvilta puuttuu tämä siunaus ja se erottaa ne ikonista.
Ja jokaiselle ortodoksille laitetaan ikoni rinnan päälle kun hänet lasketaan haudan lepoon. Samoin sinne tulee kirkkopeite liturgisine teksteineen, kasteristi ja voiton kruunu eli otsanauha, jossa lukee "Pyhä Jumala, Pyhä Väkevä, Pyhä Kuolematon, armahda meitä". Kaikkea muutakin symboliikka on (mm. että arkku on oltava valkoinen kangasarkku =ylösnousemuksen väri), mitä en tässä rupea erikseen luettelemaan, kun tämä ei ole ortodoksinen foorumi. Sieppasi vaan taas tämä muiden uskontokuntien eriarvoistaminen.
Vainaja kuitenkin tavallaan sielläkin vielä rukoilee Jumalan apua. Miehille laitetaan Kristus ikoni ja naisille Neitsyt Mariaa esittävä ikoni. Asia oli nyt tuoreessa muistissa, kun syksyllä oli mummon hautajaiset ja piti tuo kaikki järjestellä, kun niitä ohjeita opiskeltiin ja etsittiin komerosta parempaa vaatekertaa arkkuun pukemista varten. Ikonit maatuvat sinne, niin sikälikin mietin, että eihän niitä silloin palvota ja varjella kaikin keinoin. Ikonit ovat käyttöä, rukousta varten. Ja onhan kirkoissakin alttaritaulut. Meillä on kirkko omistettu Kristuksen kirkastumiselle. Alttaritaulun yläpuolella lukee vanhalla käsialalla "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä mielistyin". Kuvassa on sitten Kristus keskellä kirkastuneena ja katsoo kohti taivasta. Ympärillä on kolme mieshenkilöä polvistuneena. Muistaakseni he ovat apostolit Pietari, Paavali ja Johannes.
Tässä linkki niin näette kuvan:
http://www.lapinlahdenseurakunta.fi/kirkot.htm
Se on siellä aika alhaalla sivua.
Kun katson sitä, niin en minä sitä kuvaa palvo, vaan mietin, että kerran tuo tapahtuu uudelleen, kun Kristus tulee takaisin. Ja vaikken kuvaa palvo, niin silti kuva on minulle pyhä. Onhan se siunattu alttaritauluksi.
-
Näin ikoniteologia tiivistetään pappismunkki (nyt piispa) Arsenin Ikonikirjassa.
Tuo Arseni muuten nykyjään asuu täällä, entisellä koululla. On sitten aika usein katukuvassa ja kun käy ortodoksisessa kirkossa, niin siellä.
-
Selailin vielä huvin vuoksi tuota ortodoksi.netin ortodoksisuus-tietopankkia, niin sieltä löytyi tällainen. Näkökulma on ortodokseille tarkoitettu, mutta pätee varmaan myös meidän alttaritauluihin ja muuhunkin:
Ikonin tehtävät
Ikonin tehtävänä on:
- synnyttää rukoilijassa rukouksen mieli ja auttaa häntä keskittymään rukoukseen
- opettaa lukutaidottomia tai vierasta kieltä taitamattomia
Ikonit ovat väreihin puettua teologiaa ja välittävät rukoilijalle tai katsojalleen ortodoksista uskonoppia ja sanomaa samalla tavalla kuin kirjoitettu sanakin. Ikonia ei perinteisesti signeerata. Katsotaan, että ikoni on maalattu Jumalan kunniaksi ja Hänen myötävaikutuksellaan maalarin käden kautta.
Ikonia ei myöskään palvota. Ikonia kunnioitetaan uskon ja Kristuksen pelastustyön todistajina aivan kuten ristiä tai evankeliumia.
Lähde: http://www.ortodoksi.net/tietopankki/esineet/ikoni.htm
Ja käsittääkseni ristin tai ikonin suuteleminen perustuu siihen, että Raamatussakin suudeltiin Jeesuksen jalkoja. Tällä ilmeisesti symboloidaan sitä, eli suudellaan Kristusta. Tätä en ole tosin tarkastanut, joten voin olla väärässäkin, mutta jos jotakuta kiinnostaa, niin tuolta sivustolta kai sekin löytyy. On tärkeä havaita, että sekin on symbolikieleltä eli periaatteessa ristiksi riittäisi kaksi ristiin solmittua risua. Risti ei siis ole sekään itsetarkoitus. Niinhän meilläkin on, eli risti kuvaa ylösnoussutta Kristusta. Itsessäänhän risti ei ole minkään arvoinen, vaan sen arvo liittyy siihen, mitä sen takana on, Kristuksen ylösnousemus.
Tuli muuten yhtäkkiä mieleen viimeisin Hengellinen kuukausilehti. Siinä oli maininta, että Paavon pirtissäkin on ikoni. Muistaakseni se on "Kristus kaikkivaltias"-ikoni. Se on jutun mukaan ilmeisesti jokin matkamuisto idästä tai jonkin sikäläisen ystävän lahjoittama.
No, eiköhän se asia tullut sillä käsitellyksi. Asioilla on monesti kaksi puolta ja monet asiat on helppo tuomita, jos ei tiedä koko totuutta. Jokaisella kirkkokunnalla on ominaispiirteensä ja hyvä niin. Pääasia on se, että löydämme Kristuksen. Toiset löytävät sen symboliikan avulla (ortodoksit ääripäänä) ja toiset hyvinkin pelkistetyssä muodossa (kalvinistit). Me olemme kai välissä, kun meillä on koristeellisia kirkkoja ym. mutta pelkistettyä muotoa herännäisyyskin edustaa ehdottomasti enemmän kuin symbolikieltä.
-
Nimenomaan korostetaan sitä, että ei palvota ikonia, vaan sen esittämää henkilöä.
Täydennän hieman sinua, ettei tule epäselvyyksiä, ikoneissa kun on Kristuksen lisäksi kuvattuna muitakin henkilöitä, mm. pyhimyksiä. Pyhimyksiäkään ei ortodoksisessa kirkossa palvota, ei ikoneissa eikä muutenkaan. Pyhimysten kuvien tarkoituksena on muistuttaa näiden pyhien teoista ja elämästä Jumalalle, ja tätäkin kautta kaikki palvonta suuntautuu vain ja ainoastaan Jumalaan. (Lähde: sanoi joku munkki, jossain ohjelmassa televisiossa joku pääsiäinen. Tai olenhan tuon useaankin otteeseen kuullut, mutta sanamuoto on siis ulkomuistista, mutta ajatus lienee suunnilleen oikea.)
-
Jos se joku munkki puhui suomea, se oli varmaan samainen isä Arsenikki.
-
Jos se joku munkki puhui suomea, se oli varmaan samainen isä Arsenikki.
Nyt kyllä lipsutaan otsikosta pahasti, mutta eikös niistä munkeista kukaan muu puhu suomea? Eikös juuri tämä Arsenikki muuten ole ikonimaalari - vai muistanko väärin?
-
Jos joku munkki puhuu suomeksi televisiossa ikoniteologiasta ja -taiteesta, hän on todennäköisesti isä Arseni. Muut munkit puhuvat suomeksi muista asioista eivätkä kovin usein telkkarissa.
-
Jos joku munkki puhuu suomeksi televisiossa ikoniteologiasta ja -taiteesta, hän on todennäköisesti isä Arseni.
Muttei kuitenkaan isä Arsenikki. :wink:
-
Nimenomaan korostetaan sitä, että ei palvota ikonia, vaan sen esittämää henkilöä.
Täydennän hieman sinua, ettei tule epäselvyyksiä, ikoneissa kun on Kristuksen lisäksi kuvattuna muitakin henkilöitä, mm. pyhimyksiä. Pyhimyksiäkään ei ortodoksisessa kirkossa palvota, ei ikoneissa eikä muutenkaan. Pyhimysten kuvien tarkoituksena on muistuttaa näiden pyhien teoista ja elämästä Jumalalle, ja tätäkin kautta kaikki palvonta suuntautuu vain ja ainoastaan Jumalaan. (Lähde: sanoi joku munkki, jossain ohjelmassa televisiossa joku pääsiäinen. Tai olenhan tuon useaankin otteeseen kuullut, mutta sanamuoto on siis ulkomuistista, mutta ajatus lienee suunnilleen oikea.)
Jeps, hyvä kun tarkensit, ettei jää väärinkäsityksiä.
Ja jos en ihan väärin muista, niin isä Arseni (alias Jorma Heikkinen) tuntee parhaiten Suomessa ikoniteologian ja länsimaidenkin tasolla ei ole montaa, jotka niin hyvin tuntevat sen.
Tämän ketjun voisi oikeastaan jakaa kahtia, kun ollaan niin ortodoksisella puolella. Onhan tuolla oma ketjunsa körteistä ja helluntailaisista, joka muistaakseni syntyi siitä, kun muissa ketjuissa siirryttiin aina helluntailaisiin vertailuun. Ortodoksisuus-ketju ei kai olisi täälläkään paha, kun on näitä kaikkia herännäisyyden ja ortodoksisuuden kohtaaminen -seminaareja ollut Aholansaaressakin.
-
Missä Kristus? -kysymykseen liittyen laitan tähän sitaatin Tapio Saranevan esipuheesta kirjaan Taivasten valtakunnan logiikka:
"Ilmiö, että Jeesus Nasaretilaisen hahmo väistyy kirkossa taka-alalle, ei ole uusi; itse asiassa se on melkein yhtä vanha kuin kristinuskokin. Jo Korintin seurakunnassa ylösnoussut Kristus alkoi elää "omaa", historiallisesta Jeesuksesta irroitettua elämäänsä. Tuloksena oli epätervettä hurmoksellisuutta, sellaista kristillisyyttä jossa lähimmäisten, erityisesti köyhien, huomioonottaminen jäi toisarvoiseen asemaan. Paavali halusi palauttaa korinttilaisten mieliin Jeesuksen kärsimystien ja korosti, että ylösnousseenakin Jeesus on yhä ristiinnaulittu."
Pitäisi ehkä kysyä: -Missä Jeesus?
-
Missä Kristus? -kysymykseen liittyen laitan tähän sitaatin Tapio Saranevan esipuheesta kirjaan Taivasten valtakunnan logiikka:
"Ilmiö, että Jeesus Nasaretilaisen hahmo väistyy kirkossa taka-alalle, ei ole uusi; itse asiassa se on melkein yhtä vanha kuin kristinuskokin. Jo Korintin seurakunnassa ylösnoussut Kristus alkoi elää "omaa", historiallisesta Jeesuksesta irroitettua elämäänsä. Tuloksena oli epätervettä hurmoksellisuutta, sellaista kristillisyyttä jossa lähimmäisten, erityisesti köyhien, huomioonottaminen jäi toisarvoiseen asemaan. Paavali halusi palauttaa korinttilaisten mieliin Jeesuksen kärsimystien ja korosti, että ylösnousseenakin Jeesus on yhä ristiinnaulittu."
Pitäisi ehkä kysyä: -Missä Jeesus?
Ylösnousseenakin Jeesus on ristiinnaulittu, mutta ilman Jeesuksen ylösnousemusta meillä ei ole ylösnousemusta iankaikkiseen elämään. Hänen kuolemansa on todella tärkeä kuitenkin, nämä ovat asioita joita ei saa irrottaa toisistaan.
Jeesus on Kristus, Voideltu, lihaantullut Jumala.
Nykypäivänä tosiaan "Kristus" eroitetaan Jeesuksesta, vaikka Jeesus on Kristus. Puhutaan vaikka mistä Kristus - energioista ja sellaisista.
Kyllä Jeesus näissä karismaattisissa jutuissa on tärkeä, Hänen kuolemansa otetaan suurempana ja tärkeämpänä asiana kuin monessa muussa paikassa. Julistus on suurissa parantumistilaisuuksissa raamatun perusteella: "Jeesus ei ainoastaan kantanut syntejäsi, vaan myös SAIRAUTESI. Hänen haavojesi kautta sinä olet parannettu". Palautetaan myös ihmisten mieliin Jeesuksen kärsimykset vähän tarkemmin.
Olen myös huomannut, että eniten ihmeitä ja ns. hurmosta on siellä, missä julistetaan yksinkertaista ristin evankeliumia Jeesuksen verestä, haavoista, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Ja Pyhän Hengen vuodatuksesta totta kai.
On paljon raamatullista hurmosta ja paljon epäraamatullista hurmosta. Myönnän, ettei kaikki hurmos ole Jumalasta. Pietari kuitenkin oli hurmoksessa noin esimerkiksi uuden testamentin ihmisistä. Myös vanhan testamentin aikana oli Jumalasta tulevaa hurmosta ja sitten taas ihmisistä / vääristä hengistä tulevaa hurmosta.
Eli kyllä Jeesus löytyy, yllättävän monesta paikasta :) lähimmäisenrakkauteen myös panostetaan kovasti, niin kovasti että voidaan vaikka työpäivää edeltävänä yönä herätä rukoilemaan jonkun puolesta ja rauhoitella masennuksessa olevaa, mahdollisesti tuoda ruokaa nälkäiselle.
Sairaiden luona käyminen on erittäin tärkeää. Myöskin minä olen köyhä ja näissä karismaattisissa piireissä ei minuakaan unohdeta. Tämä "hurmoksellisuus" saa sen aikaan ihmisissä, he saavat janon lukea raamattua, rukoilla ja ylistää Jumalaa. He saavat suuren rakkauden lähimmäisiä kohtaan ja haluavat auttaa heitä.
Tuntuu kyllä että Jeesus monessa paikassa unohdetaan, on vain rituaaleja, käyttäytymissääntöjä sun muita :(
-
Kirja, jonka kääntäjän esipuhetta lainasin, painottuu Jeesuksen opetuksiin ja maanpäälliseen vaellukseen. Siinä pohditaan millaisen esikuvan hän meille antoi suhtautumisessa elämään ja toisiimme. Tämä jää ymmärtääkseni kirjoittajan mielestä usein syrjään, kun keskitytään vain Kristukseen pelastajana.
-
Kirja, jonka kääntäjän esipuhetta lainasin, painottuu Jeesuksen opetuksiin ja maanpäälliseen vaellukseen. Siinä pohditaan millaisen esikuvan hän meille antoi suhtautumisessa elämään ja toisiimme. Tämä jää ymmärtääkseni kirjoittajan mielestä usein syrjään, kun keskitytään vain Kristukseen pelastajana.
Kyllä, tottahan tuo on. Jeesus ei ole vain pelastaja, vaan kaikkea muutakin joka on hyvä ottaa huomioon. Hän on myös opettaja ja Jumala. Hän ei vaadi meiltä mitään, mihin Hän ei anna voimaa ainakaan raamatun mukaan. Vaatimus on: "Olkaa täydelliset niin kuin teidän taivaallinen Isänne on". :)
Eli on erittäin tärkeää oppia Jeesuksen antamista käskyistä, jotka sisältyvät kaikki rakkauden kaksoiskäskyyn, ja myöskin Hänen elämänsä esimerkeistä. Olen samaa mieltä :)
Onneksi Jumala vaikuttaa Henkensä kautta meissä kaiken mitä Hän vaatii meiltä.
-
Jos vaikuttaa, niin enpä ole itse sitä juurikaan huomannut. Ehkä niin kuuluu ollakin. Voisin vaikka ylpistyä. Joskus kun minua kehutaan jonkinlaiseksi hyväntekijäksi, kuulostaa kuin puhuisivat jostain muusta. Tiedän olevani jokseenkin kehno.
-
Jos vaikuttaa, niin enpä ole itse sitä juurikaan huomannut. Ehkä niin kuuluu ollakin. Voisin vaikka ylpistyä. Joskus kun minua kehutaan jonkinlaiseksi hyväntekijäksi, kuulostaa kuin puhuisivat jostain muusta. Tiedän olevani jokseenkin kehno.
Et voisi ylpistyä tai jos voisitkin, Jumala koettelisi sinusta äkkiä ylpeyden pois. Hän kyllä kouluttaa.
Raamattu ilmoittaa niin monessa kohdassa kuinka Jumala vaikuttaa Henkensä kautta meissä kuuliaisuutta ja muuta. Myöskin huomaamme kuinka kehnoja olemme ja siinä vaiheessa Hänen voimansa asettuu asumaan meihin. Sillä Jumalan voima tulee täydeksi heikkoudessa, sanoo raamattu :)
Sitten taas yleensä alkuun tulee ylpeys, mutta Jumala näyttää uudemman kerran että olemmepa vielä kehnompia kuin luulimmekaan :)
Myöskin kuolee kiitokselle täysin, sydän ei pomppaa ollenkaan innosta kun joku kehuu tai kiittelee jostain mikä on Jumalan tekosia. Se sattuu ja musertaa, repiikin, kun joku kiittää tai kehuu jostain Jumalan työstä vaikka minuakin kurjaa.
-
Jumala ei varmaan toimi kaikkien meidän kohdalla saman kaavan mukaan. Olemme erilaisia ja hän tahtoo käyttää meitä erilaisiin tehtäviin. Joillekin annetaan vahva minäkuva, joillekin vaatimattomampi. Toiset kestävät moitteita ja kehujakin, kaikki eivät.
-
Jumala ei varmaan toimi kaikkien meidän kohdalla saman kaavan mukaan. Olemme erilaisia ja hän tahtoo käyttää meitä erilaisiin tehtäviin. Joillekin annetaan vahva minäkuva, joillekin vaatimattomampi. Toiset kestävät moitteita ja kehujakin, kaikki eivät.
Niin, se on totta. On kuitenkin niin, ettei Jumala jaa kunniaansa kenenkään kanssa ja kaikki kiitos kuuluisi mennä Hänelle kaikesta :) Henkilökohtaisesti olen niin heikko etten kestä kiitoksia enkä moitteitakaan. Kun taas Kristuksessa Jeesuksessa voin kaiken, koska Hän minua vahvistaa. En ota vastaan kiitoksia enkä moitteita, moitteita vain siinä tapauksessa jos ne ovat asiasta mutta enää nykyään en jaksa antaa moitteen hetkauttaa yhtään jos sitä ei pystytä perustelemaan jotenkin raamatulla, tai en itse löydä raamatusta sellaista.
Jumala tosiaan haluaa käyttää meitä erilaisiin tehtäviin: jotkut apostoleiksi, jotkut paimeniksi, jotkut opettajiksi, jotkut profeetoiksi, jotkut evankelistoiksi, jotkut diakoneiksi eli avustustehtäviin. Diakoneillekin Jumala antaa voiman korkeudesta, niin että sairaatkin paranevat! :) Ainakin raamatussa oli niin.