Kyllä taasen kävisin mielelläni yhä vain on etten tuohon lähimpään saa lähdetyksi. Sietäisi, pitäisi se uusi kirkkoherra korkata. Seurakunnan aneemisuus saattoi johtua siitäkin millaisesti työntekijät saivat esinieheltänsä tukea. Tai kuten joskus ajattelin, voiko kirkkoherra pikkuisen tarttua hihansuusta jos ne heiluvat liikaa ja sanoa että pysys aloillasi. Ei se seurakuntaa vakuuta vaikka sinä omista sanoistas liikututkin itkuun saakka.
Hyvä, jumputan että on suurempaa olla kristitty kuin körtti ja karsastavani suuntakristillisyyttä, mutta voisiko, ah oi voi, kun täällä kuitenkin muuten on koko värisuora, valita yhden herännäispapin vai eikö tänne kukaan hae? Tämä on suuri harkittu ja kauan miettimäni täysi totuus kohdallani.
