Rohkenen jotain tästä Jalovaaran asiasta, vaikka arka olenkin sanomaan varsinkaan tästä mitään, Jumala
armahtakoon jos sanon väärin.
Kotimaa-lehdestä Arton ja Katin luona luin useamman artikkelin, juteltiin Katin kanssa aiheesta.
Tulomatkalla jouduin ahtaalle, poikkesimme tuttavaperheen luona, suntio-isäntä kysyi arasti minulta mitä mieltä
olen aiheesta, oli tiukka paikka, pystyin kuitenkin kertomaan tuntojani, kokemuksiani ja meille syntyikin sitten
ihan antoisa pitkä keskustelu.
Ehkä vielä voin jotain sanoa miten olen kokenut.
Joskus vuosia sitten (10-15) olen käynyt Jalovaaran illassa.
En ole käynyt siksi etten ole kokenut niitä itseäni hoitavina, vierastan kaatumisia, vaikka nekin ovat varmaan
Jumalan antamia ilmenemismuotoja uskon vahvistukseksi joillekin.
Itse olen ajatellut että rukous toimii enemmän hiljaisuudessa, ei niinkään jotenkin näyttävästi ja suuresti.
Mutta toki Jumala voi käyttää vaikka yhdistystoimintaa ja liiketoimintaa, siihen ei vaan ehkä ole totuttu.
Nyt ole pari kertaa ollut Jalovaaran illoissa kuoromme mukana, olemme laulaneet koko illan rukousjaksojen ajan.
Kyllä nyt viimeisimmän (kuukausi sitten) perusteella tuntui että hänen julistuksensa on muuttunut.
Lääkkeet oli esillä mahdollisina paholaisen kanavina. Siellä oli jaossa Rukouspalvelun lehteä, sen läpikäyntiin
käytettiin kummallisen paljon aikaa.
Tämä nyt oli vaan omaa arkaa kantaani, koen oman seurakuntayhteyteni olevan muualla kuin näissä.