Johan Fredrik Bergh oli yksi 1800-luvun merkittävistä herännäispapeista. "Suomen pyhäkoulun isäksi" kutsuttu Bergh kehitti pappien ja lukkarien pitämiä sunnuntaikouluja, jotka oli perinteisesti tarkoitettu vain "huonoille lukijoille", eräänlaisiksi lasten hartaushetkiksi. Niiden pitäminen uskottiin seurakuntien maallikoille. Suomalaisen pyhäkoulun kehitys on jatkunut tällä linjalla. Bergh kuului myös uskonnollisen lehdistön uranuurtajiin. Seurakunnissaan samoin kuin valtiopäivillä hän ponnisteli kansansivistyksen ja raittiustyön edistämiseksi.
Tässä mies herännäisyyden juurilta ja pohdin tässä, että voisiko hänen sanottavansa olla oikeaa heränneisyyttä, sellaista, jota ei leimata helluntailaiseksi tai ties miksi kerettiläisyydeksi ?