Olette varmaan huomanneet lehdistä juttua piispojen ja vanhalla virkakannalla olevien herätysliikkeiden yhteisestä tahdonilmaisusta. Minusta se on synnyttänyt turhan vähän keskustelua. Kirvoittaisikohan se yhtään ajatusta tällä foorumilla.
Tahdonilmaisu löytyy mm. täältä:
http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=8027&Itemid=38Itse pidän tätä sinänsä ihan hyvänä merkkinä, mutta jotenkin epäilyttää, että johtaako tämä mihinkään. Pahoin pelkään, että - vaikka arkkipiispa muuta väittikin - "Hyvinkään tapauksia" tulee jatkossakin.
Ainakin yksi näkökulma tästä tahdonilmaisusta unohtuu tyystin: kyseisten vanhoillisten järjestöjen aktiiveja on kirkkoherroina monissa Suomen seurakunnissa. Kun tahdonilmaisussa korostetaan seurakuntien isännyyttä, annetaan syrjinnälle edelleen mahdollisuus. Monien maamme kirkkojen alttareille ja saarnastuoleihin ei nimittäin päästetä kirkon virallisia linjauksia noudattavien järjestöjen - kuten Herättäjä-Yhdistyksen - piirissä toimivia naispappeja, jos seurakunnan kirkkoherra on esim. Paavalin synodin jäsen.
Mikäli siis ymmärrän oikein, järjestöt eivät saa sanella seurakunnille, ketä työntekijöitä seurakunnista tulee mukaan messuun - ja niinhän sen kuuluu ollakin. Mutta kirkkoherrat "isäntinä" saavat edelleen tehdä tätä valikointia.
Tahdonilmaisussa sanotaan mm. näin: "Haluamme yhdessä toimia sen puolesta, ettei ketään kirkossa syrjitä hänen sukupuolensa, vakaumuksensa tai virkanäkemyksensä tähden."
Tarkoittaako tuo viimeinen todella sitä, että kyseiset allekirjoittajajärjestöt toimivat jatkossa sen puolesta, että myöskään naispappeja tai naispappeutta kannattavia ei syrjitä missään seurakunnassa tai kyseisten järjestöjen sisällä? Aika vahvasti epäilen.