Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: vn - 29.05.15 - klo:14:02
-
Pääsinpä sopivasti aloittamaan ketjua :023:
Asian tynkää...pari päivää sitten näin kirjosiepon ihan tässä kotini etupihalla tamppaus-
telineellä...iloitsin että näen välillä...ja tunnistankin...muitakin kuin variksia ja varpusia :eusa_angel:
-
Kirjosieppo kylmänä aikana sieppaa kirpunkin maasta, kerta ei muuta evästä ole. Nyt tällä korkeudella on kova haudonta-aika menossa, on aika hiljaista. Tällä kyläkankaalla jöötä näyttäisi pitävän joko ampuhaukka tai tuulihaukka tai molemmat, en ole saanut pesähavaintoa, vain sellaista kimeää kimitystä. Kummallakin haukalla on reviirinsä tässä ympärillä sikäli kuin oikein olen havaintoni tehnyt. Rastaat ja varpuset menevät heti hiljaisiksi, kun kimityksen kuulevat.
-
En ole vielä kurkea nähnyt.
-
On hyvin vaiteliasta havaitsin kun tulin Umbriasta. Sitten luin että on vähäisesti palanneita lintuja, myyrä osaatko selittää tietääkö ne ettei hyödytä tulla? :icon_eek:
Tai jotain?
Mielestäni on hyvin niukasti todella laulua verraten johonkin aikaisempaan alkukesään. Kouvolan seudulla oli muuten runsaammin kuin täällä etelässä.
-
Kylmyyden takia ruoka on ollut täällä tiukassa hyönteissyöjille. Meidän mökin tiheä pönttökanta on täysin vuokrattu tälle kesälle.
-
http://yle.fi/uutiset/suomen_taivas_hiljeni__linnut_eivat_saapuneetkaan_kesaksi/8034719
Jonkin verran tervapääskyjä lentelee kotilähiössäni. Viikonloppuna kävin Iidesjärvellä bongaamassa myös haarapääskyjä. Lehtokerttuja kuuluu, ja lähipysäkillä bussia odotellessa voi kuunnella sirittäjää.
-
Onko sama Idesjärvi kuin Kalle Päätalo kirjaili ?
Tällä korkeudella ei liene sirittäjiä vai sekoitanko nyt kehrääjään?
-
Sirittäjä on eri lintu kuin kehrääjä. Levinneisyystietoja voi etsiä lintuatlaksesta, esim. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/siritt%C3%A4j%C3%A4. Näkyyhän tuo pohjoiseen päin harvinaistuvan. Bussipysäkkini vieressä on sille juuri oikeanlainen metsikkö.
Päätalon tuotantoa en tunne. Samoja järvien nimiähän on ympäri Suomea, tämä oli Tampereen Iidesjärvi, jonka rannalla kävin kiikareineni kävelemässä.
http://www.iides.fi/uutiset/iides-uutiset.htm
-
Viime viikolla havahduin ihmettelemään, mikä lintu niin kauniisti laulelee meidän pihan pusikossa. Tänään se varmistui viitakerttuseksi. http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kesayon-ilmaiskonsertteja-viitakerttunen-improvisoi/
Sain siitä hyvän näköhavainnon. Tiitin arvelujen jälkeen tutkailin lintukirjaa ja kuuntelin äänitteen. Ja niin viitakerttunen ihan ilman epäilystä. Se vain on ollut niin innoissaan, ettei ole malttanut olla hiljaa päivänpaisteellakaan. Kirjassa sanotaan, että laulaa hämärissä. Ehkä se ei ole lukenut lintukirjaa, eikä tiedä, että päviällä pitäisi olla hissuksiin. :003:
-
Kuulin ruisrääkän äänen eilen mökillä. Edellisestä havainnosta on jo monta vuotta. Mustarastas pesii pihassa kuten jo monien vuosien ajan. Se ei meitä pelkää, istuu rauhallisesti oksalla kun me olemme terassilla.
Haarapääskyt lentelivät rannassa veden yllä. Peipposen laulu on voimakasta, samoin laulurastaan.
Luin äskentulleesta Kotiliedestä tyttären lintumatkasta Inkoossa tunnetun lintututkijan
maisemissa. Lasse J Laineen suosikkilintu on myös punarinta.
Lukulasini unohtuivat mökille. Lukeminen ei ole helppoa yleislaseilla, mutta netissä selviää paremmin kun käyttää suurennusta.
-
Rastaitten vähyyttä saan ihmetellä. Ennen niitä oli eniten, nyt pikkulintujen kirjo on voimissaan. Meille sopii.
-
Omaksuvatko linnut tietyn paikan toilettikäyttöön, epäilyni mukaan puutarhani siis terassini koillisnurkka edustaisi mahdollisesti yleistä vessaa. Ihmettelin onko joku roiskinut sen maalilla mutta ei.
Paikalla nimittäin pistäytyvät aktiivisesti ainakin mainittu punarinta ja erinäisiä tiaisia ainakin vaikka niitä ei sääntöjen mukaisesti ruokita. Matojen löytyminen mullista on mielestäni hämmästyttävää. :icon_eek:
-
Selkeä havainto toilettikäytökselle, en osaa valitettavasti vastata. Räkätit osaavat ainakin pyrstönsä alustalla pommittaa. Mäyrisystävääni Hemmoa ne sillä lailla kiusasivat. Hemmo siitä kovin kärsi, mutta täytyy sanoa, että kosto kouri. Hemmo sitten poikasaikana toi pihaan yhteen läjään niitä pulleamahaisia poikasia haudattavakseni. Katsoi minua silmiin ikäänkuin sanoen "enhän oikein muutakaan voi".
Meillä on varpuskanta voimistunut. Olen surrut, että sisäsiitosko lintujen kokoa pienentää. Niin nyt tutkin Pohjolan lintukirjasta, että osa pesistä olisikin pikkuvarpusten pesiä. Ovat siis levinneet tälle korkeudelle.
-
Laulujoutsen, Suomen kansallislintu http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen#/media/File:Whooper_Swan_%28Cygnus_cygnus%29_%2826%29.jpg
-
Lintujen pesissä on sitten poikasaika alkanut, sillä varpusen pönttöpesässä esimerkiksi ihan kiljutaan ruoan perään. Rastaan pesiä ei ole. Jos nyt oikein muistelen, niin viime kesänä niitä oli jo vähän. Näin on hyvä. Ex-navetassa pääskypari visertelee ja orrelta toiselle lennähtelee. Rustinki on jälkeenpäin turhista väliseinistä purettu, hyvin ansastettu, joten se on ilmava ja sinne voi lentää monesta aukosta.
-
Öppiäinen valisti minua sirittäjästä ja kehrääjästä. Juostessani nuorra miessä kohortin suunnistuskilpailuissa jossakin Lepsämän ja Odilammen metsissä tämän kehrääjän taisin tavata. Pimeäsuunnistuksessahan sitä kisattiin, niin tämä kehrääjä karkkoutui monesti edestäni kangaspolulta hämärässä. Se on aika kokolias. Äänikin tulee muistiin. Lintukirjani opastaa, että valoisat kesäyöt estäisivät kehrääjän leviämisen asuinpaikkani korkeudelle.
-
Lintujen pesissä on sitten poikasaika alkanut, sillä varpusen pönttöpesässä esimerkiksi ihan kiljutaan ruoan perään. Rastaan pesiä ei ole. Jos nyt oikein muistelen, niin viime kesänä niitä oli jo vähän.
Rastaat ovat jääneet tänne etelämmäs. Poikasia hyppelee nurmikoilla, ja tänäänkin sade on nostanut ruoan kätevästi tarjolle. Pienempien lintusten ruoka näillä ilmoilla sen sijaan pysyttelee piilossa. Poikasia ei näy eikä kuulu niitäkään.
-
Rastaat ovat jääneet tänne etelämmäs. Poikasia hyppelee nurmikoilla, ja tänäänkin sade on nostanut ruoan kätevästi tarjolle. Pienempien lintusten ruoka näillä ilmoilla sen sijaan pysyttelee piilossa. Poikasia ei näy eikä kuulu niitäkään.
Meillä on pihapiirissä useampi kirjosieppo ja tiaispariskunta. Ruokaa kuskataa niin vimmatusti.
-
Taidettiin nähdä uivelo, naaras tai nuori.
-
Tänään uiskenteli telkkäemo kuuden poikasen kera. Missä on pullasorsat. Onko Supi hoidellut ne?
-
Supi on kaikkiruokainen. Teollinen talikynttiläkin näyttää kelpaavan.
-
Mikähän lintu näyttää lähes majailevan terassillani. Touvon että naapuruus kelpaa. Se ei ole harmaasieppo sillä selkaisen tunnen, on oltu lähinaapureita usein, samoin useat siepot sentään.
tämä on lievästi punertava tai tiilenvärinen, sekä selästä että vatsasta. Pää on harmahtava. Mitään muuta väritystä en totea. Se taitaa juuri laulaakin, vähän kuin kyselisi, trätii, tryyytytyy tai jotain.
Toivon sen viihtyvän, suorastaan pesiytyvän. Se tuli kun olin matkalla ja nyt se taitaa hieman hämmentyä.
-
^hemppo? http://www.birdphoto.fi/lajikuvat/carcan/
-
Viisi kuikkaa suoritti juuri ohipurjehduksen mökkimme edestä.
-
Kiitos! Se vaikuttaa hempolta, kuva 301. on kuin siitä otettu. Olen tainnut nähdä ainakin uroslinnun. Samoin laulussa on samoja piirteitä, hyvin paljon tuota trrrrriitä. Voi kun se viihtyisi vaikka tulinkin tähän. Se piiloutuu jos menen ulos mutta jossakin aivan aivan lähellä se nytkin tsirrrrrittää.
-
^Pistä sille pieniä siemeniä tarjolle, niin jospa se viihtyisi? Kelpaisikohan hamppu, kuten nimen perusteella sopisi olettaa?
-
Peltosirkkukin on sen tapainen, mutta ei taida pihoilla viihtyä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Peltosirkku
-
Korpinpojat oli jo lennossa pihamme päällä tänään. Teini-ikäisinä niillä ei kai vielä ole ollut äänenmurrosta. Siltä vähän kuulosti. :023:
-
Mikähän lintu tekee pesän vähäisellä käytöllä olevaan savupiippuun?
-
^Pistä sille pieniä siemeniä tarjolle, niin jospa se viihtyisi? Kelpaisikohan hamppu, kuten nimen perusteella sopisi olettaa?
Juu minä järjestän tarjoilun, kieltäköön isännöitsijä, hän kieltää kaiken muun ja järkevän eikä häntä siis enää kukaan tottele. Ennen muuta pihapiiri kukoistaa.
Asetan sille jyviä. On mahdollista että valtaosa ennen matkaa kylvetyistä siemenistä päätyi suihin sillä itämistä ei juuri voi havaita. Ne nimittäin itivät moitteettomasti lähellä ikkunaa ja mahdollista riskirajaa. Sen sijaan etäämmällä puulaatikoissa ei näy kuin muutama punapellavan heiverö.
Hyvä hempolle. Tarpeet tehdään siististi yhteen ja samaan nurkkaukseen mitä jaksan ihmetellä. Kelpuuttaisikohan tuo kaurahiutaleita, niitä olisi jo nyt tarjota?
Mustarastas poikkeilee myös.
-
^En tiedä tarkemmin mitä ravintoa se kelpuuttaa, mutta nimi (carduelis cannabina) viittaisi hamppuun, ja sen siemenet ovat aika pieniä. Saathan sinä varmaan pihallesi kylvää kaikenlaista ruohonsiementä sun muuta, isännöitsijän kieltämättä? Eihän se ole sinun vikasi, jos niistä iso osa päätyykin hempon suuhun? Ruohonjuuresta ainakin on hamppua (ruoka-sellaista) saanut. Kelpaisiko sitten myös apilansiemen, tai jonkin nurmikkosekoitus?
-
^En tiedä tarkemmin mitä ravintoa se kelpuuttaa, mutta nimi (carduelis cannabina) viittaisi hamppuun, ja sen siemenet ovat aika pieniä. Saathan sinä varmaan pihallesi kylvää kaikenlaista ruohonsiementä sun muuta, isännöitsijän kieltämättä? Eihän se ole sinun vikasi, jos niistä iso osa päätyykin hempon suuhun? Ruohonjuuresta ainakin on hamppua (ruoka-sellaista) saanut. Kelpaisiko sitten myös apilansiemen, tai jonkin nurmikkosekoitus?
Ainakin se söi nuo kevyellä kädellä sirotellut punapellavat, siitä olen melko varma. Kiitos paljon vinkistä, täytyy poiketa Ruohonjuureen. Kyllä varminta on tarjota mieliruokaa.
-
Voi hurja hurja hurja. Minun hempponi majailevat hyvin mahdollisesti etäisemmän tuijan tyvessä. Onni etten penkonut sitä ruukkua mitenkään!
Olin nimittäin vähän vilkuilemassa ja tuli ukkonen päälle. Ykskaks huomasin minua tarkasteltavan kiinteästi. Sen suurruukun reunallahan hemppo minua seuraili muttei häipynyt mihinkään. Ilmeisesti nuo miellyttävät sitä tai pariskuntaa, nuo ritiläiköt joilla voi istuskella.
Sitten tupsahti kuvioon toinen, eli vielä tai siihen ne eivät ole laittaneet jälkikasvua.
Minulla ei ollut nyt vielä muuta tarjottavaa kuin kukansiemeniä, kylvämättä jääneitä samettiruusun, ne kiidätin lähimaille. Oli se elämys, meillä oli väliä kai parikymmentä senttiä. Lintu ei edes piiloutunut, se katseli vain. Ukonilma saattoi merkitä vaarallisempaa vihollista kuin minä. Olin kyllä otettu.
-
Viherpeipoille kelpaa talvella ruusunmarja hyvin, mutta tavoittelevatkohan ne siemeniä vai hedelmälihaa vai käykö kumpikin? Pihlajasta tilhi kai haluaa hedelmälihan ja taviokuurna siemenen. Mutta siis en pitäisi lainkaan mahdottomana, että ruusunsiemen on oikeinkin maukasta muonaa.
Ihmeellista on kyllä saada lintujen elämää pihallaan seurata ja jopa siihen osallistua. Vieläköhän minäkin joskus?
-
Kotikadun puistikossa piipittää taas lintu tauotta. Sitä jatkunee viikon verran kuten viime keväänäkin.
-
Pikkuvarpusuroksen päälaki on ruskea. En oikein tajua, että vasta tälle keväälle sen ymmärsin kirjasta katsoa. Olen huomannut varpusten meillä lisääntyneen ja sehän sopii.
-
^Pikkuvarpunen valloittaa maata vähitellen, kaakosta pitäen kai. Muistan kun joskus reilut 20 vuotta sitten sitä Hirvensalmella suurena ihmeenä katselin. Sitten alkoi näkyä Helsingissä Vallilan siirtolapuutarhassa (jossa minulla ei ollut mökkiä, mutta jossa toisinaan kävin kävelemässä kun vieressä asuin).
-
Hemppo on läsnä, pelästyin kyllä että se mahdollisesti hylkäsi pesäteelmänsä tai missä vaiheessa nyt onkin. Se sukelsi juuri tuijan juurelle. Eilen se istui samalla kohtaa ja kanniskeli jotakin vihreää nokassaan. Oli niin hirmuinen sade ja ukkonen, että hamppu hempolle jäi hakematta. Minua tirskutti itseäni Prisman kassajonossa kun ajattelin että kuinka jos tästä ponkaisisi kyselemään hamppua, kun hempponi tarvitsee.
Lisäsin tarjontaan auringonkukkaa, siis siemenenä.
Pitäisi päästä puutarhatöihin, mutta voi. Jos hempot hermostuvat, mitä tehdä.
Toisen tuijan juurta tähystin varovaisesti. Siellä näyttäisi olevan harmahtava tollo jota en uskaltanut lähestyä, kun en tiennyt kuinka herkkä on kotirauhan häirinnälle. Sen verran tiedän ettei ole minun tekosiani eikä ampiaispesä.
-
Sikäli nuo vaikuttavat urbaaneilta ettei niitä vaivaa valaistus. Niillä kohdin on sijoitettuna aurinkokennolamppuja. Vähän siirsin varoen yhtä kauemmas.
Tuo on niille kyllä mainio residenssi, siihen ei yllä hallin hammas eikä metsämiehen ansa, ei kissa eikä kettu. Kun ne vain saisi luottamaan vuokraemäntäänsä lujasti.
Sisar julisti että terassi on nyt ihmisvapaa vyöhyke kunnes ovat saaneet pesinnän hoidettua. Pitäisi vain muutama kasvi istuttaa ja olisi siinä tointa ja askarta, mutta sekundaaristahan se tavallaan tietysti on.
-
Meillä on konehallin seinällä vanha hooverin imuri, sellainen pitkänomainen. On ollut siinä kun isäntä on sillä ennen imuroinut autoa yms. Nyt se on unohtunut vain roikkumaan naulakkoon ja siinä on muuta rojua samassa.
:107: Tänään huomattiin, että talitintti on tehnyt sen siään pesän. Se nousi sieltä pölypussista, kun letku ei ole paikoillaan. Heti kun se lähti, alkoi poikaset kovan mekastuksen imurin sisällä. :107:
-
Hei mutta siinäpä mainio uusiokäyttö hajonneille imureille! Olisinpa omanikin jättänyt vain pihalle roikkumaan, ties ketä olisin saanut houkuteltua vuokralaisiksi!
-
Pölypussi on helppo puhdistaa, sellaiseksihan se on suunniteltu :003:. Meillä ex-navetassa asuva haarapääskyspari rustaa pesäänsä sähkölampun päälle. Onneksi on lähes yötöntä yötä, että valoja ei tarvita. Voihan valot päälle lyhyeksi aikaa napsauttaa, ei pesän asukit siitä huonoa tykkää. Tämäkin on koettu. Pesän alla pitää olla iso, avoin pahvilaatikko. Asukit ovat suttuisia!
-
Muutamaan kertaan harmaasieppo on pesinyt ihan lähes sisällä, ensi kertaa näin kun pesä oli pykätty kesätyöpaikkani tarjoaman asunnon ikkunanpuitteelle, ihmeen hyvin se siinä pysyi myös. Oli vanha talo eli leveä räystäs.
Mökillä majaili sisaren aitassa jossakin naulaan unohtuneessa kukka-astiassa. Ne suhtautuvat ihmiseen levollisesti. Lapsi 1. oli silloin vuoden vanha ja innoissaan titeistä.
Sehän oli huvittava juhannus kun puupinolta löytyi pesä, jonka sisar tulkitsi hylätyksi. Siinä oli siis jo poikaset. Hänen komennostaan juoksimme sitten pyydystämässä hyttysiä jotka hän syötti poikasille kun tunnisti hyönteissyöjäksi. Seuraavana aamuna vääntäydyin talkoisiin noin kuudelta, emolintu ja isäntä olivat paikalla ja nostivat aika rähäkän. Peräännyin suosiolla. Sisar oli todennut saman jo neljältä istuskellut katselemassa aamua laiturilla ja kömpinyt takaisin vuoteeseensa.
Härnättiin kyllä sisarta; jos siis poikkeaa baanalla jussina, tarviiko sossun heti puuttua asiaan.
-
Hän on siitä erikoinen, että saa linnut yms hoidettua terveiksi. Tavallisestihan ne ihmisten hoidossa kuolevat. Meillä on valokuvia jossa jokin siipensä nyrjäyttänyt varpunen istuu toivuttuaan olkapäällään. Muistan sen linnun koska se omaksui emännän elintavat, nukkui puoleen päivään. Tietty ei tarvinnut silloin huolehtia ravinnosta.
Se toipui mutta poikkeili ja istahti sisaren olkapäälle.
-
Hempot arveluni mukaan kokevat viihtyisinä nuo ritilät joita on. Niillä on nyt hamppua. Tulee erikoinen olo kun yhtäkkiä toteaa linnun siinä tyynesti silmäilevän itseään.
Se tuli taas ja sukelsi tuijan alle. Sinne on siroteltu nyt mieliruokaa. Tuossa se keikkuu päivät päästään.
-
Alan oppia hempon ääntelyn. Se tsrirrittää melko vähän nyt, ja sen varoitusääni on rätisevä säksätys. Niitä näyttäisi olevan kyllä useampia, minun pitänee perehtyä lajiin. Yksi niistä, lihavin ja tyynimielisin nimittäin päästää muutaman sentin päähän. Harmittaa etten vain pitänyt siemeniä kämmenellä ja katsonut tulisiko tuo ottamaan, mutta nokka on terävä. Pienikin ranneliike lähistöllä ja se saa kyllä siivet alleen. Aika äkkiä palaa takaisin tosin.
Sitten tuossa poikkeilee hento yksilö, jonka väritys kuitenkin on samanlainen. Se roteva on koiras päätellen punertavan määrästä. Mahdollista on että noita nuorempia olisi useampi. Pidän niitä hemppoina värin ja nokan perusteella.
-
Osataan sitä Turussakin ihmisten lähettyvillä pesiä:
http://yle.fi/uutiset/kukkapurkkiin_kuoriutui_kymmenen_sorsanpoikasta__video_muuttomatkasta_aurajokeen/8063526
:icon_eek:
-
Siistiä.
En ole aikaisemmin nähnyt talitiaiselta tällaista tointa. kuivitteliko ja lämmittelikö se vain vai oliko hommassa jokin informaatioarvo? Ei ole satanut mutta kai tiainen saattaa ottaa aurinkoa...
Se oli tuossa ritilän ylimmällä tikkaalla jossa painautui kylki seinään ja levitti kaikki pyrstösulkansa niin levälleen kuin voi kuvitella. Siinä se sitten aikansa leventeli, ja joku lintu kävi noutamassa / hätistämässä sen pois, en nähnyt mikä tai kuka koska tapahtuma eteni liian nopeasti.
Tintti palasi ja uusi temppunsa, levitti pyrstösulat jos mahdollista vieläkin laajemmalle. Johan nyt :icon_eek: en ole ennen nähnyt mokomaa. Nyt se sai oman aikansa siinä esittää pyrstöään, käännähti, pudisteli untuviaan ja lähti omille teilleen. Tarpeilleen se ei tullut, tai, on tarpeita ja tarpeita tietenkin.
-
Linnutkin ovat talvella auringonpalvojia. Ne asettuvat aurinkoisille paikoille, pörhentävät höyhenensä ja antavat säteilyn vaikuttaa. Välillä linnut kääntävät kylkeä tai antavat auringon paistaa selkään. Auringonotto on tyypillistä muun muassa varislinnuille. Talvisin myös räkättirastaat ja tilhet ottavat auringon säteistä kaiken irti: ne lentävät ennen auringonlaskua korkeille paikoille ja suorastaan imevät laskevan auringon viimeisiä säteitä.
Aurinko lämmittää kevättalven pakkasessa, mutta auringonpalvonta ei ilmeisesti ole pelkkää lämmöstä nauttimista. Auringonpaisteessa on lämpösäteilyn ja näkyvän valon lisäksi myös lyhytaaltoista UV-säteilyä, jota tarvitaan esimerkiksi hormonien ja D-vitamiinin tuottamiseen. Ehkä höyhenten pörhentämisen perimmäinen tarkoitus on altistaa iho UV-säteilylle? Auringonvalo saattaa myös torjua loisia ja ehkäistä tulehduksia.
Lähde: Iides-uutiset (http://www.iides.fi/uutiset/iides-uutiset.htm)
Tässä puhutaan talvipaistattelusta kai siksi, että uutinen on ilmestynyt helmikuussa, mutta eiköhän tuo päde muulloinkin. Tiaiset ovat likeisempää sukua variksille kuin muille pikkulinnuille.
-
Voi vautsi. Kiitos todella. Tämä kesä on herättänut lintuinnostukseni aivan uudella tavalla. Se siis vain otti sonee. Siltä se näyttikin. Toivottavasti ottavat tavaksi.
Tuo kasveille kehitelty ritiläkkö näyttää miellyttävän monenlaista pienempää lintua.
Nyt arvioisin hempon jo ruokkivan jälkikasvua. Tuijan juurelta kuuluu vinkunaa ja sinne kiidätetään pieniä matoja. Oli kriittinen tilanne kun hemppo havaitsi minut, olin jähmettyneenä suolapatsaaksi kunnes se livahti matonen nokassa ruukkuun.
-
Miten lintu ratkaisee hautovan emon ruokahuollon? Toimittaako uros sille ravintoa? Vai pitääkö se paaston? Miten pitkästi kestää munien kuoriutua?
-
^Jos niitä hemppoja meinaat, niin Wikipedian mukaan
Tiivis korsipesä katajassa, tiheässä pensaassa tai puupinossa. Munii IV-VIII 2 pesyettä, joissa 4–6 sinertävää munaa. Naaras hautoo 12–14 vrk, ja poikaset lähtevät pesästä pariviikkoisina.
Roomalaiset numero viittaavat munintakuukausiin. Suomen lintuatlas varoittaa, että pesivät mielellään muutaman parin ryhminä, eli yhden pesivän parin lähettyville voi kohta ilmaantua toinenkin.
Eri linnut ratkaisevat tuon hautomisenaikaisen ruokinnan eri tavoin, mutta mitään hemppospesifiä en äkkiä löytänyt.
-
Kävimme Oulussa tänään puistossa leikkimässä. Rastaan poikasia oli paljon maassakin räpeltämässä. Tuntui äkkiseltään oudolta se, sillä Kankaalassa rastaat eivät nyt pesi. Saunassa on käyty ja yökyläläiset hiljalleen rauhoittuvat yön lepoon. Meluinenhan minä lapsille esimerkkinä olen, mutta jospa sitten omien vanhempien esimerkki taas rauhoittaa. Kuluu aika, kun jotenkin yritämme toisiamme jekuttaa.
-
^Jos niitä hemppoja meinaat, niin Wikipedian mukaan
Roomalaiset numero viittaavat munintakuukausiin. Suomen lintuatlas varoittaa, että pesivät mielellään muutaman parin ryhminä, eli yhden pesivän parin lähettyville voi kohta ilmaantua toinenkin.
Eri linnut ratkaisevat tuon hautomisenaikaisen ruokinnan eri tavoin, mutta mitään hemppospesifiä en äkkiä löytänyt.
Tosi suuri kiitos, jotenkin en omaksu wikipedia. Tuo pesimisen malli soveltuu aivan täsmälleen. Tuija muistuttaa katajaa ja sen alle löytyi kortta kerättäväksi, terassihan oli pitkään talviteloilla. Jonkin lintuparinhan havaitsin hakevan siitä kuormaa kerrakseen. Jäi siivoamatta kanervat sun muut risut, viimevuotisten köynnösten varret sun muut.
Saattaa hyvin olla että niitä on parikin porukkaa. Vähän ne saavat minut varomaan liikkumisiani enkä viitsi kuunnella musiikkia siellä nyt. Mutta juupelin hauska niitä on seurailla. Paraikaa kiidätetään pesälle syötävää. Hemppo pysähtyy hetkeksi ritilälle, ja jos olen paikalla se odottaa. Kun häivyn, se painuu pesälle. Tuo ritilän kautta lentely saattaa edustaa harhautusta. Katson yleensä onko sillä mitä nokassaan, jos on, menen pois. Ellei ole, oleskelen.
-
Minulla on nyt sellainen havainto, että kirjosieppo ei kykene häätämään pikkuvarpusta pesimästään pöntöstä. Ennen tali- ja sinitiaiset menettivät "kriminsä" tappelun jälkeen kirjosiepolle. Sellainen otti päähän, koska se tuntuu epäreilulta.
-
Eilen hain ystäväni mukaan matkalle aamuvarhain autolla, ja siinä lähtiessämme katselimme pihakoivun pöntössä pesivää kirjosieppoa, jota ystäväni ei ollut ennen nähnytkään. Vaikuttaa varmaan se, että tavallisesti hän liikkuu pihassa koiran kanssa, ja nyt katselimme auton ikkunasta.
-
Ruisrääkän ääntelyä kuulin eilen ehkä ensimmäisen kerran. Tunnistin äänen koska olin sattunut kuulemaan netistä ääninäytteen vasta joku aika sitten. Myös ison ukkoteerin näin pyrähtävän karkuun häkellyttävän läheltä. Niitä kuulee useammin kuin näkee. Pihani pääskypesässä ei näy vielä liikettä.
-
Lähdin eilen illalla kävelylenkille ja ulkona oli hirveä mekastus. Äänenmurrostaan potevat teini-ikäiset korpit riekkuivat lähimetsässä. :icon_confused:
-
Sisar kertoi että räkättirastas palasi pesälleen, hän oli olettanut niitä kertakäyttöisiksi. Sillä on poikaset ja koko suku paapomassa. Isäntä ja emäntä hautovat vuoroon. Hän juoksi meteliä kuullessaan pihalle hätistämään pois oletettua oravaa linnunpojan kimpusta, mutta tilanne olikin toinen eli räkättiparvi oravan kimpussa.
Täällä on toden totta tai luulen ainakin uusia hemppoja, ne eivät tunne nimittäin minua. Vingahtelua ja säksätystä. Lauantaina se tyynimielinen koiras suvaitsi laulahtaa minulle, kun makasin hyvin hiljaa ja vain seurasin, kumpi neistä ensin häipyy. Katsoimme niinikään yhdessä kuninkaalliset häät. Ipadissa on tämä hyöty. Liikuteltava kevyttelevisio.
Yhtä ruusunoksaa olisin siirtänyt. Siinä istuokin hempponaaras. Anteeksi kauheasti en yhtään huomannut minulta lipsahti. Äkkiä ne humanisoi mielessään. Tai sitten se ymmärsi sillä siirtyi vain kymmenen sentin päähän. Ehkä äänensävyjen ja liikkeiden kieli on universaalimpaa kuin luulin.
-
Näin käen :107: Kotisohvalta. Tuohon se istahti aitatolpalle hetkeksi möllöttelemään. Ei kukahtanut.
-
Minulla on nyt sellainen havainto, että kirjosieppo ei kykene häätämään pikkuvarpusta pesimästään pöntöstä. Ennen tali- ja sinitiaiset menettivät "kriminsä" tappelun jälkeen kirjosiepolle. Sellainen otti päähän, koska se tuntuu epäreilulta.
Korjatkaapa nuoremmuuttanne: pitääkö ollakin ...pikkuvarpusta sen pesimästä pöntöstä... Minulle ei haittaa.
Vajaata 10 vuotta sitten täälläkin pesi ruisrääkkä. En ensin uskonut, koska tämä paikkani on kuitenkin aika ylhäällä. Kävin ohjeen mukaan paikalla ja ääntelyn mukaan lintupariskunnan reviiri löytyi. Pesintä sitten loppui, kun ko joenranta-alue otettiin tehollisempaan maanviljelykseen kuin mitä oli ollut.
-
Lisään päivän havaintoihin neljä laulujoutsenta, kaksi aikuista ja kaksi poikasta. Ihan täällä kaupungissa.
-
Lisään päivän havaintoihin neljä laulujoutsenta, kaksi aikuista ja kaksi poikasta. Ihan täällä kaupungissa.
Se onkin havainto. Kyhmyjoutsenpariskunta majaili mökkirannassa joskus silloin joskus useampana kesänä. Oli äksy tapaus. Siinä mietittiin kahdesti uintikäyttö. En tainnut uida yksinäni. Siinä ei ollut hanhilla juuri mahkuja, ajoivat pois.
-
Kotikadun puistikossa piipittää taas lintu tauotta. Sitä jatkunee viikon verran kuten viime keväänäkin.
Se on tikka. Nyt sillä on äänenmurros.
-
Pelkäsin hemmojen häipyneen mutta kai ne vain pitelivät sadetta. Tuonne se taas paineli.
Minulla on itsesyntyinen korvamato eli joku juttu soi korvissa
Syö hamppusi hemppo
vedä joka jyvä huiviin
Niin jaksat lentää ja laulaa
täyttä päätä täyttä kaulaa
sillälailla hemppo laulaa
kokolailla täyttä nokkaa
täyttä päätä täyttä kaulaa
Sillälailla hemppo laaaaa auu laaaa
Tämä on viimeinen säkeistö, niin että alkaahan tuo puuduttaa :003:
-
Tämä on hemppopitoista, olisiko tullut avata laajempi hemppokertomus, mene tiedä. Tiainen poikkesi joka tapauksessa jälleen ottamassa aurinkoa. Mietimme sisaren kanssa olisiko sillä flunssa.
Pesässä on poikaset eli hoida siinä puutarhaa. Koetan katsella sitä matoa nokassa. Ei tuo mene jos olen läsnä. Siirsin joitakin ruuukkuja ja siis, penkkejä mutta ne näyttävät mieltyneen uuteen systeemiin. Tuli ehkä useampia reunustoja joilla istuskella.
-
Tämä kesä näyttää olevan kurki- ja närhipitoisempi kuin kesät tähän asti. Naapurin pihalla tiputtelee tiltaltti.
-
Ystäväni ajeli eilen Ylämaalla. Hän soitti ja kertoi, että oli hupaisan näköistä, kun samalla laitumella oli sekä lehmät että joutsenet.
Onkohan nuo pelloilla vieläkin viihtyvät joutsenet sellaisia, jotka eivät tänä kesänä pesineet. :017:
-
Taidat olla oikeassa. Nuoret yksilöt ovat vielä vapaita.
Meillä on kuitenkin yksi punakylkirastas saunan takana pesäpoikasiensa kanssa. Pitää pitää pihan ruoho lyhyenä, että rastas saa helpommin matoja vedetyksi maasta. On se taitavaa hommaa. Löytänevätkö rastaat madon hajun, kuulon vai näkönsä perusteella?
-
Joutsenpari lipui eilen kuusine poikasineen iltaruskon kultaamassa rantavedessä ohitsemme.
-
Tässä väitetään, että ainakin räkätti saalistaa sekä näön että kuulon perusteella: http://www.kysy.fi/kysymys/heipihanurmikollamme-tepastelee-paivittain-rakattirastas-joka-tuntuu-olevan
Itsekin olen usein havainnut tuon kuinka räkätti kallistelee päätään kuin kuulostellakseen, rapiseeko nurmikolla sopivaa saalista. Hauskan näköistä.
-
Joutsenia perheineen, pari kurkea ja tänään kaksi leopardikuvioista lokinpoikasta keskellä kaupunkia. :) Lähelle ne päästivät, yrittivät kyllä laiskasti pakoon kun ihminen tuli kohdalle. Tiedä hänestä ehtivätkö taivaltaa pitkänkin matkan. (Kuva jonkun muun ottama)
(http://www.ita-savo.fi/sites/default/files/styles/flexslider_full/public/images/news_item/14524449.jpg?itok=fTdAu-Sr)
-
Pitäisi joskus yrittää opiskella tuollainen tekniikka kuin Mansipaani osaat. Yritän tässä samalla kaupitella Spriteäni vuokralle Vaasaan, mutta kaveri kysyy liikanaisia suorituksia minulta.
-
Ihan läheltä oven lasin lävitse katselin punatulkkuparin ruokailua. Tällä kertaa ateriaan kuului voikukan keväinen siemen. Niin nätisti poljetaan varsi maata kohden ja siitä sitten siemeniä nokkaan. Kosteudestako johtui, että nokassa oli pienen pallon tapainen möykky vai kerätäänkö annos poikasille vietäväksi. Kiikarista ei ollut apua, sillä lasin läpi katselu jotenkin vääristää kuvaa. Eikähän silmälasien vuoksikaan ole kiikaria kiva käyttää.
-
Oivoivoi! Hempponi ovat häipyneet. Olisiko, että ne saivat jälkeläiset lentokuntoon? Jos ne vain muuttivat pienempään kun tilantarve väheni? Nehän niin viihtyivät minun seurassani! Toivon niin että pesä olisi tyhjä luonnollisista syistä. Mutta poissa ne ovat.
Pihalta kylläkin kuuluu mielestäni hemppomainen seurustelulaulu, se jota kuuli hieman ennen kuin ne ilmestyivät. Järjestelin tarjoilua. Ainakin näkyi niille jyväset maistuneen. Kun vaikutti niin tyhjältä rohkenin joka tapauksessa kurkistaa varovaisesti tuijaruukkuun.
Onko tämä mahdollista vai onko jokin suuri ilkeä lintu saattanut ne syödä? Variksen ajoin kertaalleen pois mutta siitä on mahdottomasti aikaa.
Sen sijaan tuota kosiovirttä en ole kuullut viritettävän sen koommin kuin ne asettuivat ruukkuun.
Onkohan tässä toiveita saada ne takaisin tai lisää hemppoja? Muistan kyllä että missä hemppo, siellä pian toinenkin.
-
^Haudonta pari viikkoa ja poikasten pesäaika toisen pari viikkoa, joten ovat hyvin voineet "aikuistua".
Eläinten kanssa on kyllä vähän aina luopumisen opettelua. Paitsi ehkä kilpikonnien ja isojen papukaijojen.
Mökkireissulla vastaanottokomiteana rantasipi (jota en kaupunkirannoilla tänä kesänä ole kuullutkaan). Sitten oli peipposia, pajulintuja, sirittäjiä, punarintoja, punakylkirastaita, räkättirastaita, mustarastas, laulurastaita, kirjosieppoja, talitintti ja keltasirkku ja käki. Punatulkkumaista ääntä. Tiiroja ja lokkeja, naakkoja ja variksia. Illalla kurnutti lehtokurppa ja mäkätti taivaanvuohi. Kuovia piti soutaa kuuntelemaan. Kyyhkyt karjuivat toisilleen rannalla ja vastarannalla. Kuikat olivat paikalla kuten pitää, ja joutsenilla pesä järvenperän ruovikossa, jossa ennenkin. Puolenyön aikaan toinen aina lensi äänekästä matalalentoa järven puoliväliin, ja palasi tunnin päästä. Telkkiä paljon ja niillä jotain ihan omanlaistaan hauskanpitoa ja pulikointia: jäimme ensin huolestuneena seuraamaan, onko joku juuttunut kalanpyydykseen, ja joutsenetkin nostivat päänsä mekkalan havahduttamina. Totesimme kuitenkin (sekä ihmiset että joutsenet), että ei hätää. Olikohan tässä jo kaikki, mitä tunnistin?
Mutta sitä siis ihmettelen, miksi joutsenen pitää pitää isoa ääntä lentäessään (sanooko se "pois tieltä!"), ja miksi pitää lentää niin matalalla kuin mikäkin ohjus. Ja voiko lintu lentäessään törmätä puuhun, ihan kuten ihminenkin voi kävellessään törmäillä (minä ainakin).
-
Joutsen menehtyy usein lentäessään sähköjohtoon, koska lentää niin matalalla. Viime syksynä oli sellainen tapaus taas. Aikuinen joutsen, kaikin puolin ehyen oloinen, mutta sähkölinjan alla kuolleena. Lintu on niin iso, että mädäntymisaika on pitkä ja kamalan hajuinen, että yleensä kaivan viereen montun ja siten menehtyneen hautaan.
Tälle aamulle en päässyt näkemään syytä sille, miksi harakat olivat ihan raivoissaan tällä kankaalla. Ehkä haukka yritti napata saalista. Tämän päättelen siitä, kun linnut pysyttelivät kuusen oksistoissa, mutta huusivat ja räkättivät ihan kunnolla. Minulle sellainen on vain mielenkintoista seurattavaa.
Öppiäisellä on vankka kokemus seurata linnustoa, kun muistat havainnoimasi lajit :039:
-
Juuh, niin se on mennyt, kun pesä on pystytetty kiireesti tyyliin joku korsi ristiin toinen rastiin olisiko tyylinä muuttaa muualle siis vaeltavaa sorttia koko henppo. Oli unohtumatonta kun lauloi minulle. Oli siis mainiota. Lintuinnostus virisi aivan todella.
Aion rikkoa julmasti sääntöä ei saa ruokkia ja asettaa tuijan alle myöhemmin talipalloa yms. Mitä se kenellekään kuuluu millaista lannoitetta ninä käytän tuijaan :003: . Niin toimivat kyllä hyvin useat. Eräällä on lintujen uima-allas yms. Linnut peseytyvät siinä aktiivisesti.
Sisar textasi ehdottaen pesäruukkua asetettavaksi kun kysyin mikä niitä vetäisi lisää maisemiin, täytyy mennäkin Prismaan kyselemään :repee2:
Öppiäinen tuntee hyvin paljon lintuja!
-
Ei ole näkynyt sitä tiaistakaan joka otti aurinkoa mutta syy saattaa olla siinä ettei aurinkoakaan ole näkynyt suuremmin.
-
Älä murehdi linnuista nyt. Syksyn tullen me olemme taas tärkeät.
-
Älä murehdi linnuista nyt. Syksyn tullen me olemme taas tärkeät.
Juuh. Tämä riippuvuus tärskähti äkillisesti. Kuulostelen ja kyllä jossakin kuuluu hempon laulua. Täytynee kehitellä vaikka puupino, se vetoaa niihin useasti.
Laulun hemppo kun kuuli
Vislasi lounatuuli
Sitä hempoksi luuli, eikä väärin luullutkaan
Sillä hemppo oli se
Joka sanoi: tehkäämme pesä
Jossa lusia kesä.
Hemppo hamppua haukkaa
Sitten täyttä laukkaa
oksankappaleen löytää
pikapuoliin toisenkin
Ristiin rastiin asettaa
Toteaa, tuli tyylikäs pesä
Kelpaa lusia kesä
Syö hamppusi, hemppo,
vedä joka jyvä huiviin
Niin jaksat lentää ja laulaa
täyttä päätä täyttä kaulaa
Sillälailla heppo laulaa
Täyttä päätä täyttä kaulaa.
-
Ei ole näkynyt sitä tiaistakaan joka otti aurinkoa mutta syy saattaa olla siinä ettei aurinkoakaan ole näkynyt suuremmin.
Jospa se tiainen juuri on ottanut koko auringon :107:
-
Jospa se tiainen juuri on ottanut koko auringon :107:
Paha kyllä näkyy näin tapahtuneen :003:
Viisas lintu.
-
Tämän päivän linnut: palokärki ja nelihenkinen kurkiperhe.
-
Tämän päivän linnut: palokärki ja nelihenkinen kurkiperhe.
Nuorehko tiaispariskunta hypähteli pitkään ja sitkeästi lähikirsikassa. Kai ne siitä jotakin syömisen puolta löysivät.
Keräilin tukikepin kappaleita ja laudanpaloja. Kyseessä on vuokralle tarjotaan -ilmoitus ja itse majoitus rakenneltu etupuutarhan pöydännurkkaan, jossa on niukasti ihmisliikennettä. Saatan järjestellä muutakin mitä nyt myyvät.
Rastas kuuluu palaavan etevästi rakennettuun pesään takaisin, sitä emme tienneet. Oletimme kertakäyttöisiksi. Olen hyvin kiinnostunut nyt kaikesta lintuisasta, niiden laulutavoista, pesimätavoista, parisuhteista kuten syrjähyppy- ja leskeysratkaisuista.
Sisar joka osaa puhua myös linnuille ravitsee niitä talvisin. Kun talipallo syödään loppuun, erityyppiset talvehtijat seisovat keittiön ikkunalaudalla ja takovat ruutua. Ymmärrän heidän kissojensa kiinnostusta ikkunalautoja kohtaan nyt.
-
Suuri mustarastas löysi jotakin joka tuskin mahtui nokkaan ja eteni sulavin loikin vasemmalle pitkin käytävää. Sieltä kuuluu rastaanääniä, eilen varovasti haeskelin pesää muttei ole tällä tontilla tai on hyvin kätketty. Räkättirastas pitää meteliä, niitä on ilmeisesti paikalla tosiaan koko suku. Varpusella on jo jälkikasvu joka etsii itse ravintoa tai nokkii muuten.
Hempot muuttivat muualle, arvelen. Pesimisoikeusharakkaa ei liioin näy, ne liikehtivät Teerenpelinpolun puolella.
-
Eilen iltapäivällä kiersimme kolmisin Pikku-Veskun tarkoituksena nähdä sielä nyt ensimmäistä kertaa pesineen kyhmyjoutsenparin seitsämine poikasineen.
Ja näimmekin, mutta poikasia oli enää viisi. Vielä tiistaina niitä oli ollut seitsemän. Matti näki ne silloin. Siinä katsellessamme erän nainen pitkäputkisen kameransa kanssa kertoi niitä olleen kuusi perjantaina.
Varsinainen rari oli tundrahanhi joka oleili valkoposkihanhien parvessa järven toisella laidalla. Sielläkin eräs ' pitkäputkinen ' sen meille esitteli. Emme olisi sitä niin harvinaisuudeksi tienneetkään.
Sorsia ei ollut enää yhtä paljon kuin aiemmin. Kuitenkin niitä mutatioitakin yhä oli. Olin varannut muutaman leipäpalan taskuun, mutta kalalokit olivat ahneina ja nopeina niiden perään ja veivät suurimman osan.
Kirjosiepoilla on menossa toinen pesintä. Nyt taitaa tulla enemmän poikasia. Ensimmäisestä jäi eloon vain yksi.
Tali- ja sinitiaiset ovat poissa pihamaisemista. Saavat ruokansa nyt metsässäkin.
Västäräkki ei enää tule pihaan. Se pitää kaiketi avarammista maisemista, sorateiden päällä ja rannoilla ne ovat mielellään. Tässä alkavat kaikki pihat olla tuuheasti kasvavia puista ja pensaista. Ja on koiriakin tullut lisää. Pesitärauha on epävarma.
-
Rakensin itse syöttölän, jos en saa omistaa lintulautaa. Saa nähdä, josko koristeeksi kuitenkin. :003:
Syöttölä on yksinkertainen tumma istutusruukku jossa on suuremnankin linnun mentävä aukko, siinä nokkapalaa lautasella. En tiedä onko vaaraa linnulle joutua siinä nalkkiin että pyörähtää eikä pääsekään ulos. Se sijoitettiin etupuutarhaan mutta onhan epävarmaa saanko kävijöitä, juuri nyt on kai linnun markkinat.
On miellyttävää lautaa kaupan,maisemaansulautuvaa amppelityyliä. Saatan sittenkin uhmata lavantautia ka lintuinfluenssaa ja mikä se perustelu oli ja kuurata roiskeet suopealla mielellä. Niitä nyt kukaan tottele.
-
En oikein osannut koota sitä vihreää muovilautaa, mutta sai jonkinlaisen kiikkerän asennuksen puutarhan ulkorajan ja portin välille. Kyllä siitä näkyy jyvääsyävälle linnulle kelpaavan. Se kookas tiainen kävi ja söi oikein kunnolla.
Seikka jota en osannut huomioida oli orava. Mahdollisesti pihalintu tottuisi minuun mutta oravasta saattaa olla niille suurempi haitta. Pelkään pöyhiä hempon pesäjäämiä, jään toivoon, että ne muuttivat muualle, hempon ääntelyä kuulee kyllä. En sitä oravaakaan olisi säikytellyt mutta totesin liian myöhään että joku tuijottaa minua. Priorisoisin nyt nuo linnut en oikein tiedä kuinka asettaa oravalauta erikseen ja mitä sille tarjottavaa.
-
Oravalle kelpaavat lintujenkin eväät. Jyvät ja auringonkukan siemenet, erityisesti se pitää pähkinöistä. Ja sitä pystyt kesyttämään.
-
Ihmiseen tottunut orava voi olla kiusallisen röyhkeä naapuri. Kaupunkien puisto-oravat voivat kehittyä jopa taskuvarkaiksi. Lokit ja varislinnut saattavat oppia samanlaisia kataluuksia.
-
Oravalle kelpaavat lintujenkin eväät. Jyvät ja auringonkukan siemenet, erityisesti se pitää pähkinöistä. Ja sitä pystyt kesyttämään.
Konsultoin sitä eläimille puhuvaa sisarta todettuani että siinähän tämä orava, vaikuttaa nuorelta persoonalta, minua seuraa. Sanoin että ole ihan rauhassa kyllä täällä saa olla mutta en osaa puhua eläimille kuten hän ja orava otti hatkat.
Sisar veikkasi vahvasti sen palaavan. Munarosvohan se on ja cityoravistaa kuulee juuri mitä Pena kertoi paitsi ei ole mainittu taskuvarasoravaa. Sisar hyväksyy kaikki eläimet eikä voi lähteä kävelylle sateen jälkeen koska joutuu noukkimaan kastemadot jottei kukaan astu päälle :repee: minä keräisin onkimista varten tai juuri ajankohtaisesti tarjoaisin linnuille liha-aterioita.
Linnut omaksuvat kuulemma nopeasti tarjoilupaikan. Huomenna hommasn punnitsejasäästästä vähän pähkinää. Ne ovat vetonaula kuulin.
Tiainen dallaili ymmällään pitkin lautaa, söi sitten sen kerrotun runsaan aterian. Lauta tuli täyttää oitis jälleen. Samalla ymmärsin sen kokoamisen. Edustanee tuttua ketjua.
-
Oravalle kelpaavat lintujenkin eväät. Jyvät ja auringonkukan siemenet, erityisesti se pitää pähkinöistä. Ja sitä pystyt kesyttämään.
Kesytän, ja annan sille hyvän kasvatuksen :109: . Opetan sisäsiistiksi ja pyytämään pähkinää nälissään ollen ja noin.
-
Näin maalaisoloissa oravista ei ole ollut haittaa. Voin kyllä kuvitella, että kaupungin muureissa kesyyntynyttä oravaa voidaan pitää liikanaisena opportunistina.
-
Orava on rotta tavoiltaan.
-
Niin tai näin lauta ei kerää lintuja mutta orava palasi. Se ei vaikuta kesyyntyvän ainakaan näillä puheilla. Siis, sanoin että ai sinä olet siinä, kyllä täällä saa olla. Se oli jyväsien perään. Kun lähdin eilen kaupoille oli punnitsejasäästä jo kiinni.
Olen hieman pettynyt sillä oletin lautaa lintuvetonaulaksi muttei kävijöitä näy vaikka järjestelin viereen raikasta vettä jossa mahtuu kylpemäänkin. Misä ne kaikki on. :icon_eek:
-
Tänään lähti kirjosiepon pojat ensilennolle. Oli aikamoista räpinää ja tirinää omenapuussa. :039:
-
Onnea sieppojen johdosta. Isäsieppo lähtee ajankohtaisesti perustamaan toista pesuetta.
Ei ne tule syömään edes pähkinää, suolaamatonta maapähkinää ohjeen mukaan hommasin. Mietin miten menetellä laudan kanssa nyt kun olen tuokion matkoilla ja se tyhjenee. Järjestin sitten maaperälle muutamia kourallisia iloiseksi yllätykseksi.
Tiainen on käynyt paistattamassa päivää, untuvaa näkyy karisseen kukkapenkkiin. Siis tuoretta untuvaa. Hyvä kun johonkin kelpaa jokin.
-
Kesälinnuilla on helppoa, toista on sitten talven hyytävien pakkaskelien aikaan. Tärkeätä on halu ruokkia luonnon pienimpiä. Meille on selvästi kehittymässä harakoiden runsastumisesta johtuen kaikenlaista lintujen riitaisuutta, kopistelevat peltikatolla heti aamuvarhaisella ja rähisevät.
-
Pääskyset ovat nyt todella aggressiivisia, ja syy löytyy siitä että poikaset ovat kuoriutuneet. Pesässä näkyy liikettä. Joka kerta kun ovesta menee sisälle tai ulos, saa yläpuolellensa kieppuvat raivokkaasti kirskuvat ja syöksylentävät pääskyvanhemmat. Mitä energianhukkaa.. vaiston sanelema hyökkäys-puolustusreaktio.
-
Eikös niiden ruokakin ole vapaassa ilmatilassa, hyttyset ja muut hyönteiset. Meillä kävi sillä lailla, että pesän rakensivat valmiiksi, mutta silleen jättivät. Onkohan niin kolea ja ruoasta köyhä kesä?
-
Laudalta syödään pähkinät nyt kun hommasin juuri linnuille tarkoitettua erikoislaatua. Maistelin niitä verratakseni ihmispähkinään. Tämä on pehmeämpi ja hieman kuin karvas maultaan. Ihmiselle myytävä on makeahko ja kova.
En sanoisi oravan syövän kaikkea, se todella paremmin kiipeilee. Sitä paitsi yöllä yskitti niin riivatusti etten saanut nukuttua niin nousin jalkeille. Ampaisi matkaan lintu, sellainen varpusta muistuttava, vähän suurempi ja ruskeapäinen.
Olisiko niin että nuo nokkapalat kostuivat. Toisaalta märkiä ne maassakin ovat. Sisar mainitsi pähkinän olevan linnulle suuri herkku. On käsitettävää että ne ensin syödään. Kun kylmenee järjestän talipalloja.
-
En malta olla kirjoittamatta tästä lintujen kesäisestä ruokinnasta vaikka Leenalle tämä tuottaakin surua että lintuja ei pitäisi ruokkia kesällä. Mm. poikasten täytyy saada valkuaista kehitysvaurioiden estämiseksi ja sitähän saa parhaiten hyönteisistä. http://yle.fi/uutiset/lintujen_talviruokinta_ei_saa_kestaa_kesaan_saakka/5339382. Lokakuun alku on yleensä ollut "virallinen" aloitus esim. Eläinmuseon jokavuotisessa linturuokintaseurannassa. Olin siinä mukana 13 vuotta.
Muuten oli kiva lueskella hempoista, joka on täällä harvalukuinen pesijä.
-
No mutta, surullinen olen mutta en tahdo linnuille pahaa tapahtuvaksi joten kiitoksia tästä selvityksestä. Ei kai voi tarjota pähkinääkään, siinä on valkuaista kyllä. Hemppoja en onneksi ruokkinut, lauta hommattiin vasta niiden mentyä teilleen.
Täytyy tyytyä opettamaan käytöstapoja Olaville. Jos se oppisi nimensä, ja yksinkertaisen käsitteen Hyvä Orava, pääsisi pitkälle. Hyvä Orava ei... Ja niin edespäin, ja "Olavi on hyvä orava. Hyvä Orava Ei hyppää lastenvaunuille yms mitä olen havainnut cityoravista.
Kohta sitäpaitsi on talvi. :109:
-
Hetkinen, tuli kyllä mieleeni että entä jos ne eivät syökään nokkapalaa eli jyväsiä? Ne tietävät mitä on tarkoitus syödä. Vain tuo tiainen joka käy lämmittelemässä söi. Sitähän me epäilimme sairaaksi linnuksi.
-
Toinen hetkinen. Tarjoilinhan hempoille hamppua, kotiinkuljetuksella, mutta ainakaan niitä ei tarjoiltu jälkikasvulle! Kun ihmettelin, kuin ne noin suotta humppaavat koko ajan edestakaisin jotakin nokassa vaikka pizzataksi on toimittanut syötävät ruukunreunalle.
Ne vähenivät ihmeen hitaasti. Kenties Olavi sai niistä sytykkeen sillä ei ennen ole orava tullut puutarhaani. :icon_eek:
-
Seurailin ilmiötä kun taukosi satamasta tuossa mistä voi oikaista on suuri parkkialue joka jotenkin kuin kuuluu lokeille. Jäin tsiidaamaan siinä tepastelevaa sepelkyyhkykolmikkoa. Yksi niistä veti päätä hartioihin ja kiljui kimeästi. Lokkipuolelta vastattiin. Ne siis huutelivat vuorotellen ja kauan.
Yksi kyyhky kun löysi suuren matosen, nythän sade toi ne pintaan, tulla tömähti lokki melkein päälle. Se oli tipalla. Mutta samassa olivat toiset kaksi siinä ympärillä ja lokki väistyi. Rumia siinä huudeltiin arvelen. Katselin kunnes kyyhkyt kävelivät tiehensä. Kenttä oli jälleen lokkien ja minulle mielenkiinnoton. Ei saaressa kasvanut syty lokista.
Tuo kriisi kiinnosti. Aion opiskella erilaiset äännähdykset. Jos kurkku ei olisi käheä olisin saanut aikaan vastavinkaisun. Kuinkahan se olisi käsitetty :icon_eek:
-
Linturuokinnasta vielä. Jäin miettiväiseksi sillä ainoa lintu jolle nokkapala ylipäänsä kelpaa on se tiainen jonka käytös on muutenkin erikoista, kookas koiraslintu. Se ensinnäkin hakeutuu toistuvasti auringonottoon milloin ikinä seinä on ehtinyt lämmetä ja se syö runsaasti.
Mietin kovasti onko mahdollista että tämä lintu ei olisi aivan terve. On ikävää ajatella että laudalta leviäisi jokin lintumaailman musta surma. Pesin sen huolellisesti, muttamutta.
Se linkki koski kesää 2011 jonka muistan lämpimäksi. Nyt on lintumaailnassa nälänhätä, luin myös ja kokonaiset pesäkunnat kuolleet koska hyönteisiä ei saa mistään. Hemppo nauttii osin viherravintoa.
Jäin tuota miettimään voisiko olla niin että jokin sääntö on yleensä voimassa mutta tulee vuosia kuten tämä jona kesää ei erota talvesta täällä etelässä jossa terminen talvi jäi tulematta kokonaan. Hyttysiä ei todella ole vaikka kyllä yleensä on meilläkin. Muodostavatko nämä hyönteiskatovuodet poikkeuksen?
-
Meillä on poikasia ainakin varpusilla, västäräkeillä, kirjosiepoilla ja rastailla. On varmaan muitakin, mutta nämä saavat eväänsä meidän pihamaalta. Aamulla kahvia keitellessä saan seurata rastaiden matojen löytämistä, se on tarkkaa puuhaa, mutta toisaalta helpon näköistä. Rastas etenee, joku varoen, toinen reilusti hyppien ja sitten sieltä ruohon sisästä mato löytyy. Päätä pitää kallistella ja mato vedetään reippaalla liikkeellä ylös. Joskus se menee poikki, niin on kiire napata se maahan jäänytkin osa. Rastas ei minusta piittaa kurkistelijana, mutta harakka ottaa heti siivet alleen minusta havainnon saadessaan.
-
Meillä on poikasia ainakin varpusilla, västäräkeillä, kirjosiepoilla ja rastailla. On varmaan muitakin, mutta nämä saavat eväänsä meidän pihamaalta. Aamulla kahvia keitellessä saan seurata rastaiden matojen löytämistä, se on tarkkaa puuhaa, mutta toisaalta helpon näköistä. Rastas etenee, joku varoen, toinen reilusti hyppien ja sitten sieltä ruohon sisästä mato löytyy. Päätä pitää kallistella ja mato vedetään reippaalla liikkeellä ylös. Joskus se menee poikki, niin on kiire napata se maahan jäänytkin osa. Rastas ei minusta piittaa kurkistelijana, mutta harakka ottaa heti siivet alleen minusta havainnon saadessaan.
Mutta nämä ovat kai madonsyöjälintuja. Myös täällä on sekä musta- että räkättirastailla jälkikasvu ja pomppivat tuossa nurtsilla. Sitähän ihmettelin kuinka ostomullasta saattoi löytää madon mutta löysi lintu vaan ja tarina on täyttä totta. Katselin hämmästyksissäni kuinka rastas seisoo puuruukun reunalla, vetää vetää ja saa ulos madon. Sitä hommaa kesti sen verran että ehdin kyllä todeta.
Toisaalta miksi ei? Ei sunkaan se mitään tehdasvalmistetta ole. Tuli vaan niin odottamatta.
-
Postimatkalla sain seurata fasaaniemon kulkua poikastensa kanssa. Lukumäärää en ehtinyt laskea ja halusin kävellä katajapensaikon ohitse nopeasti, kun kaverinani oli talon lepsu koira. Varmuuden vuoksi.
Körttien jälkeen maanantaina näin samanlaisen tilanteen Muhoksella, seitsemän poikasta jonossa emonsa perässä. Nämä olivat vielä aika pieniä. Näköjään fasaani pärjää jo itsenäisenä Suomen luonnossa tietyillä alueilla. Jos olisimme voineet jäädä pysyvästi asumaan Veneheittoon, olisi ottanut fasaaneja asukeiksi.
-
En ole vieläkään saanut tunnistetuksi kuikkien, uikkujen ja koskeloiden lisäksi järvellä sukeltelevaa lintua. Härkälintu ja naarasuivelo ovat ehdokkaitani, mutta kimaltavaa vedenpintaa vasten on vaikea nähdä tarkasti väritystä ja yksityiskohtia.
-
Onnea puuhassasi. Härkälintu on runsaslukuisempi kuin uivelo ja eteläsuomalainen laji selkeästi. Uivelo, Yrjö Kokon herna, pesii kuitenkin eteläisessä Suomessakin.
-
Pihaltamme on bongattu oliko se haarahaukka vai mikä muu tolkuttoman suuri, haukka kuitenkin. Kolmosterassin naapurit kertoivat todenneensa. Se oli hyökännyt pesimisoikeusharakan kimppuun ja seurauksena oli sitten tuommoinen luonnonnäytelmä joka tuntuu puistattavalta.
Kertoi, että se mitä harakasta jäi jäljelle oli niukkaa mutta kertoi myös seuraavana aamuna heidön todenneen suuren harakkajoukon sen ympärillä ringissä käymässä kiivasta puintia. Sekin yllätti heidät.
Ihmettelin sillä kauppareissulla havaitsin hyvinsyödyn harakanjämän kansalaisopiston edustalla ja kovasti kuinka se oli saatu niin surkeaan kuntoon.
He olivat ihan varmoja siitä että kyseessä todella oli ollut suuri haukka. Ei täällä ole suurta petolintua ennen nähty.
-
Sellaistahan se harakoidenkin elämä on, jäävät muualla jalkoihin. Meillä ne ovat vielä aatelistoa. Naapurin Antti kertoi, että jänön poikanen on syöty, vain turkki ja luut ovat jälellä. Epäili pikku haukkaa tempun tekijäksi.
-
En ole vieläkään saanut tunnistetuksi kuikkien, uikkujen ja koskeloiden lisäksi järvellä sukeltelevaa lintua. Härkälintu ja naarasuivelo ovat ehdokkaitani, mutta kimaltavaa vedenpintaa vasten on vaikea nähdä tarkasti väritystä ja yksityiskohtia.
Härkälintu ääntelee niin voimakkaasti että jo äänen kuulet niin osaat sen kyllä yhdistää lintuun.
Mökillä seurailin tukkakoskeloiden puuhailua rantavesissä, kun kaalastelivat. Keskittyivät touhuun niin etteivät huomanneet kun istuin rannalla liikkumatta. Kyllä luonto on mielenkiintoinen.
-
Klassinen ym. musiikkipuolella Riitta-mummi kirjoitti Viron mustahaikarakamerasta, mutta tässä kotimaista kattohaikarakameraa Varsinais-Suomen Koskelta. Kolme poikasta saivat ja pesintähän on Suomen eka.
http://tl-turvatekniikka.fi/haikarakamera.html
-
Klassinen ym. musiikkipuolella Riitta-mummi kirjoitti Viron mustahaikarakamerasta, mutta tässä kotimaista kattohaikarakameraa Varsinais-Suomen Koskelta. Kolme poikasta saivat ja pesintähän on Suomen eka.
http://tl-turvatekniikka.fi/haikarakamera.html
Höh...minusta niitä piti olla kolme...?
-
Tässä latvialaiset haikaraserkut:
https://www.eenet.ee/EENet/melnais-starkis
kuva alkaa näkyä kun napsauttaa mustan ruudun kolmiota.
Lintuperheissä tapahtuu usein poikaskuolemia. Meidän pihalinnuista kirjosiepon 1. poikaset eivät onnistuneet, mutta toinen pesintä tuotti poikasia.
Pikkuvarpusilla on runsaat poikueet. Tiaistilanne näkyy syksytalvesta. Ne vievät lentopoikaset heti metsiin .
Lemmikkivarikseni vastaavat jo ruoka-kutsuuni. Kvaak kvaak.
-
Pihapiirissämme tali/sinitiaiset ja pikkuvarpunen ovat virkeimmät pesijät tänä kesänä. Västeillä on myös poikaset, mutta ne muutti jonnekin. Rastaiden ja harakoiden pesintä onnistui. Molemmat lajit joutuvat olemaan ihan "suijaa", koska tässä pyörii ainakin kolmenlaista haukkaa. Varpushaukka lienee paras saalistaja, harakan höyheniä on tonttimme kuusiosalla maassa.
-
Viime päivinä on nähty kovaa arktisten kahlaajien muuttoa suurten vesistöjen äärellä. Isoja lukemia on ilmoitettu ainakin Kontiolahdelta Höytiäisen eteläpäästä ja Kuhmoisten Päijänteen Tehiltä, missä paljon isosirrejä ja parina aamuna lähes kolmesataa punakuiria molempina aamuina. Lisäksi eilen 80 tundrakurmitsaa Kangasniemellä. Myös suosirrejä on paljon liikkeellä ja muita sirrejä vähemmän. Kontiolahden uudella Linnunsuon kosteikolla lepäilee päivittäin kahlaajia; mm. pari pulmussirriä ja pikkusirriä on nähty. Siellä myös pesii runsaasti sorsalintuja. Arktisista vesilinnuista vanhoilla mustalinnuilla on muuttoa sekä pilkkasiivillä.
Aikaiset aamut on parhaita nähdä muuttoa ja sää mielellään etelätuulinen, sateinen ja ukkostava. Kirkkaalla ilmalla kahlaajat lentävät liian korkealla jos muuttavat ollenkaan. Olen informoinut lintukaveria, että menisi staijaamaan, mutta perhoset ovat hänelle nyt tärkeämpiä. Hän kuvaa niitä. Kohta vanhat kahlaajat ovat menneet.
-
Kävimme vasiten katsomassa taas Pikku-Vesijärven lintukantaa. Siellä pesivillä kyhmyjoutsenilla on edelleen viisi poikasta tallessa. Nyt ne ovat jo kanan kokoisia vaalean-beigejä untuvapalleroita. Emot ovat kesyjä ottamaan leipää kädestä. Koiralle ja vähän minullekin ne tulivat rannalle sähisemään.
Satapäiven hanhilauma ei enää sähise, sillä poikaset ovat myös niillä kasvaneet lähes emojen mittoihin. Päät ovat vielä hauskan ' vauvamaiset'.
Niiden porukassa on edelleen se tundrahanhi jonka paikallinen lintumies meille aikaisemmalla käynnillämme osoitti.
Sorsia oli monin värimuunnelmin. Osa oli mutatioita, osalla uroksista oli vielä värin vaiho meneillään. Eräällä emolla oli seitsemän poikasta vierellään. Yksi niistä oli joko albino tai ankanpoikanen. Se on vitivalkoinen ja nokka kirkkaan keltainen. Täällähän on oleillut aikuinen albiinokin. Voisiko se olla tämän yhden isä ?
Tässä kesäkuinen havainto samantapaisesta poikasesta. Ei voi olla sama, sillä tämä on nyt jo iso.
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/06/03/miksi-yksi-sorsanpoikanen-on-keltainen---ja-kiusataanko-sita
-
Ikkunasta huomasin jotakin oranssinpunaista heiluvan läheiseesä pihlajassa.
Se on pikkutikka, yhäkin se sielä noukkii kehrääjäkoin toukkia pihlajanlehden ympärille kääriytyneestä verkosta.
Hieno näky. En ole ' sukulaislintua' nähnyt kuin n. 4 vuotta sitten kevättalvella Kilpiäisten rannan tervalepässä.
-
Tietääkö kukaan onko kaupan lintuopasvideota tai dvd:ta tai jotain jossa olisi neuvottu lintu ja laulua riittävä pätkä. Tiedän sen kirjan jota myytiin siihen liittyi laululevy, ostin sen sisarelle kun valmistui kakkosammattiin.
Tuo tsirlips on jo hauska joskin hieman nuoremmille suunnattu, siinä on aivan oikeaa tietoa mutta vain tutuimmista.
-
Tietääkö kukaan onko kaupan lintuopasvideota tai dvd:ta tai jotain jossa olisi neuvottu lintu ja laulua riittävä pätkä. Tiedän sen kirjan jota myytiin siihen liittyi laululevy, ostin sen sisarelle kun valmistui kakkosammattiin.
Tuo tsirlips on jo hauska joskin hieman nuoremmille suunnattu, siinä on aivan oikeaa tietoa mutta vain tutuimmista.
Sellaista, jossa olisi neuvottu lintu laulun perusteella? Niinkö se meni? Sellaisen olen nähnyt netissä. Lintuverkossa sitä esiteltiin. Taisi olla vielä kehitysasteella. En itse kokeillut, mutta ne jotka kokeilivat laittaa siihen jotain lajeja, havaitsivat pian, että laite vastaa mitä sattuu eli päin honkia meni vastaukset.
Itselläni on tällainen kuin Suomen linnut CD-facta (WSOY Multimedia). Tekijät Juhani Lokki, Hannu Hautala, Pertti Koskimies, Veikko Neuvonen, Pekka J.Nikander, Jörgen Palmgren, Antti Tanskanen, Juha Caven, Jarmo Ojanen ja Petri Seppä. Tässä on huonona puolena se, ettei ole muita ääniä kuin laulut (eikä niitäkään kaikilta pikkuharvinaisuuksilta). Mutta onhan tässä muuta esittelytekstin mukaan kuten:
1. Lintuopas
2. Elinympäristöt
3. Kartat
4. Tunnistaminen
Hyvät ja monipuoliset hakutoiminnot, korkeatasoinen graafinen esitys ja käyttöjärjestelmä, toteutuksessa otettu huomioon käyttäjän erilaiset vaatimukset, ainutlaatuinen tiedosto lintujen pesinnästä ja esiintymisestä, parhaiden luontokuvaajien valokuvia, 426 lajia, noin 250 ääninäytettä, kustakin linnusta 1-4 kuvaa, kuvina ja ääninä 17 elinympäristöä, paljon pesintä- ja esiintymiskarttoja, vastaa laajuudeltaan jopa viittä perinteistä lintukirjaa.
Sain tämän aikoinaan joululahjaksi ja alussa oli kovalla käytöllä, mutta nyttemmin käyttö on hiipunut. Muistaakseni tästä on tehty toinenkin osa.
-
Satapäiven hanhilauma ei enää sähise, sillä poikaset ovat myös niillä kasvaneet lähes emojen mittoihin. Päät ovat vielä hauskan ' vauvamaiset'.
Niiden porukassa on edelleen se tundrahanhi jonka paikallinen lintumies meille aikaisemmalla käynnillämme osoitti.
...on kiljuhanhi. En ihmettele, että paikallinen lintumies sen aluksi sotki tundrahanheen, koska nehän on aika paljon saman näköiset. Lahden kiljukas ei muistaakseni ole pinnakelpoinen, koska se on tarhakarkulainen. Kiljuhanhi on maailmanlaajuisesti uhanalainen ja siis erittäin harvinainen.
-
Kiitos, myyrä, tuota voisi kysellä alkuun kirjastosta :109: ja säästää vähin erin itsellekin ja sisarelle kimppakirjaksi. Riittäisi takuulla sillä hempot kyllä jättivät kiinnostuksen joka vaikuttaa pysyväislaatuiselta.
-
Pihassamme on varpusilla ja tinteillä poikasia, siis näitä kotoperäisiä lintuja. Pääskyt eivät aloittaneetkaan pesintää. Pikkuvarpusen olemassaolo on minulle ilon aihe. Se pystyi estämään kirjosiepon pesärosvoukset keväällä ts oli ainakin tasavertainen tappelija.
-
Se viluinen tiaisherra jota jopa epäilin töyhtötiaiseksi päässään olleen töyhdön perusteella (oliko se töyhtö vai höyhenet pöllyssä?). jätti kiitokseksi käynnistään kukkasen siis jokseenkin sillä kohdin on juurtunut hyvin kaunis uusi kärhö valkein kukin. Sen muistan maininneeni mutta täytyy muistaa kiittäen tiaista näin vielä erikseen. :kahvi:
-
Mikä oli sillä pörröisellä tiaisella? Se piti sen päiväistä mekkalaa ja tritritritti ja syöksähteli terassipuutarhani yllä muttei huolinut pähkinää ei paistattanut päivää. Oravanpoikaset ovat pysytelleet poissa paitsi rohkeinta joka hiippaili aivan reunuslistaa pitkin ja oli tulossa sisälle mutta kaatoi jotain harjaa ja roipetta ja säikähti.
Päivä on mennyt ilman oravatöminää kokonaan,voiko tiainen ajaa ne pois?
-
Meillä oli alkukesästä talitintin pesä vanhassa pölyimurissa konehallilla. Nyt vuorostaan talitintti tehnyt pesän autotallin seinällä roikkuvaan vanhaan, tuohiseen kalakonttiin. Outolintu. :107: Kai se se sama on, kun rustaa tuommoisiin paikkoihi pesänsä. :017:
Tänä aamuna kuului suon suunnalta kurkien kailotus. Jokos ne alkaa suunnitella paluumuuttoa etelään. :icon_sad:
-
Sain vahvistuksen Wikipediasta käsitykselleni, että töyhtötiainen on havumetsien lintu. "Talvella laji vierailee myös lintulaudoilla, mutta eksyy harvoin keskikaupungille." Kaikki on toki mahdollista.
-
Sain vahvistuksen Wikipediasta käsitykselleni, että töyhtötiainen on havumetsien lintu. "Talvella laji vierailee myös lintulaudoilla, mutta eksyy harvoin keskikaupungille." Kaikki on toki mahdollista.
Koetin todella tarkoin katsoa onko sillä töyhtö koska ihmettelin, en ole ennen nähnyt, tosin täällä näkee hyvin paljon kaikkea. En vieläkään osaa sanoa, sillä se ei saisi majailla aivan täällä olkoonkin keskuspuisto lähimailla.
Se on omituisen pörhöllään koko tiainen eli yleistöyhtöinen, ja kaikkiaan kampaamattoman näköinen sanoisin. En oikein tiedä onko töyhtöä vai vain höyhentä pystyssä. Eräänlainen otsatukka sillä on.
Tietty tämä seutu on varsin etäällä keskikaupungista. Kotkassa en ikinä nähnyt tämmöistä määrää erilaista elukkaa kuin näen täällä provinssissa koska siellä oli oikea keskikaupunki. Täällä on tiettty myös downtown ja laajahko on, mutta en asu siellä.
-
Jos olisin kurki saattaisin suunnitella muuttoa etelään. :-\. Tosin täällä on lämmennyt ja mietinkin onko tiaisellamme pesä jossakin lähimailla.
-
Jos olisin kurki saattaisin suunnitella muuttoa etelään. :-\. Tosin täällä on lämmennyt ja mietinkin onko tiaisellamme pesä jossakin lähimailla.
Oliko se varmasti tiainen? Länsikurkien muutto alkanee kuukauden sisällä ja itäisten myöhemmin eikä ole niin näyttävää seurattavaa kuin läntistä reittiä menevien. Täällä niitä näkyy muutolla tipottain. Oma myöhäisyysennätykseni on lokakuun lopulta.
Mainitaan nyt vielä, että Liperissä olisi ollut hyvin bongattavissa punapäälepinkäinen, mutta kaveri oli käynyt samalla bongausreissulla yhdellä tornilla, joka reissu olisi ollut minulle liian rankka. Särkijärven tornille mennessä kumpparit on melkein välttämättömät. Samalla siellä pitää olla valppaana karhujen varalta kun ne vaanii rantatiheiköissä :eusa_angel:
-
Kyllä se mielestäni oli, joskin lintuinnostukseni on nuorta. Se on tiaisen näköinen mutta totta kyllä vähän suurempi jonka ajattelin johtuvan sen kampaamattomasta kuosista. Mielestäni sama lintu joka kävi ottamassa aurinkoa.
Sen ääni oudoksuttaa. Hyvin voimakas vähän räksyttävä yhdellä tasolla pysyttelevä tri stristristri suunnilleen. Ajaa nähdäkseni oravat pois ja tuntuu riitelevän toisen linnun kanssa.
-
Tiaisemme ovat koon mukaan järjestyksessä:
Talitiainen 13,5-15 cm
Lapintiainen 12,5-14 cm
Hömötiainen 12-13 cm
Viitatiainen 12-13 cm
Sinitiainen 10,5-12 cm
Töyhtötiainen 10,5-12 cm
Kuusitiainen 10-11,5 cm
Kiinnostukseni vain kasvaa.
-
Lisäisin tuohon listaan pyrstötiaisen. Sen pesiä olen löytänyt vuosikymmenien saatossa jopa tällä korkeudella, se on siis etelän lintu. Pesä on kaunis pallomainen luomus jäkälästä.
-
Olemme mökillä ja metsä vilisee hiljaisia lintuja. Ääni on poissa mutta lintuja on todella paljon.
-
Tiaisemme ovat koon mukaan järjestyksessä:
Talitiainen 13,5-15 cm
Lapintiainen 12,5-14 cm
Hömötiainen 12-13 cm
Viitatiainen 12-13 cm
Sinitiainen 10,5-12 cm
Töyhtötiainen 10,5-12 cm
Kuusitiainen 10-11,5 cm
Kiinnostukseni vain kasvaa.
Samoin. Näistä oli tsirlipsvideossa ohjelmaa ja koon perusteella tuo kävijä on tali tai hömö. Viitatiaisesta on ottaminen selvää. Mutta siinä ei ole sinistä. Ihmetyttää se höyhenten pörhistely.
-
Ihmetyttää se höyhenten pörhistely.
Oliko silloin satanut? Itsensä kuivaksi ravistanut lintu voinee olla aika 'räjähtäneen' näköinen. Pörhistely voi olla äkäisyyden ilmauskin.
-
Lintuja ne on kanatkin :117: . Huomenna porukalla kylään kaverille, joka muutti maalle ja hankki kissan ja pari kanaa. Kanoille nyt ruokatuliaista mietitään. Taitavat olla jokseenkin kaikkiruokaisia? Emäntä ehkä ei tykkäisi, jos keräisin viemisiksi ämpärillisen lehtokotiloita :003:.
-
Lisäisin tuohon listaan pyrstötiaisen. Sen pesiä olen löytänyt vuosikymmenien saatossa jopa tällä korkeudella, se on siis etelän lintu. Pesä on kaunis pallomainen luomus jäkälästä.
Myös lintu itse on kaunis pallomainen luomus. Muutaman kerran vain tullut metsässä pikku parvi kohdattua.
-
Oliko silloin satanut? Itsensä kuivaksi ravistanut lintu voinee olla aika 'räjähtäneen' näköinen. Pörhistely voi olla äkäisyyden ilmauskin.
Satanut ei ole mutta jotakin vihaisuutta minun korvani erottaa sen äänekkäässä räksytyksessä. Herään varhain siihen että se istuu ristikolla ja pörhöilee ja käy dialogia toisen linnun kanssa, vuototellen huutelevat.
Mikä lintupari mahtaa tämä olla. Istuivat pitkään ottamassa aurinkoa. Varpusenvärisiä mutta ruskea päälaki ja hyvin huomattavasti kookkaampia, siinä rastaan kokoisia. Vähän varpusta heleämmän väristä yleisvaikutelmalta.
-
Satanut ei ole mutta jotakin vihaisuutta minun korvani erottaa sen äänekkäässä räksytyksessä. Herään varhain siihen että se istuu ristikolla ja pörhöilee ja käy dialogia toisen linnun kanssa, vuototellen huutelevat.
Mikä lintupari mahtaa tämä olla. Istuivat pitkään ottamassa aurinkoa. Varpusenvärisiä mutta ruskea päälaki ja hyvin huomattavasti kookkaampia, siinä rastaan kokoisia. Vähän varpusta heleämmän väristä yleisvaikutelmalta.
Saatko otettua niistä kuvia? Jos, niin näytä niitä jollekin. Kyllä sinun kannattaa liittyä lintuyhdistykseen niin kuin kaikkien oikeasti linnuista kiinnostuneiden. Siellä on vireästi toimiva Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry, joka järjestää paljon retkiä mm. aloittelijoille. Hommaa lintukirja (jo alussa kannattaa ostaa hyvä) ja kiikarithan ne olisivat myös välttämättömät, mutta kyllä alussa pärjää (huonosti :-\) ilman niitäkin. Retkeillä kannattaa kokeneempien kanssa aina kun on mahdollista. Kaikissa biotoopeissa, kaikkina vuorokaudenaikoina ja kaikkina vuodenaikoina. Jatkuva retkeily (eikä yksin) on kaiken lintutuntemuksen perusta. Tiedän tämän kokemuksesta. Muut aktiviteetit Sinun pitää unohtaman.
Helsingin lähellä on muutamia mainioita retkikohteita kuten Nuuksio, Sipoon uusi kansallispuisto, Viikki, Laajalahti ym. Lisäksi ainakin ennen oli Kallvik ja Mustavuori. Monissa paikoissa olen siellä käynyt. Nuuksion kansallispuisto Espoossa on upea paikka.
Tässä pari s-postiosoitetta. Birdlifen ja Tringan.
http://www.birdlife.fi
http://www.tringa.fi
-
Tässä pari s-postiosoitetta. Birdlifen ja Tringan.
http://www.birdlife.fi
http://www.tringa.fi
Sähköposti on pikkuisen eri asia eli sinne lähettelet sähköposteja ja saat sieltä. Nämä ovat verkko-osoitteita, joiden takaa yleensä löytyy kyllä sähköpostiosoitteita jopa useita.
Jatketaan osassa 26