Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: malla - 01.04.12 - klo:15:55
-
Edellinen käytkö kirossa-ketju on suljettu, joten voinemme jatkaa tässä.
-Kävin tänään. :)
-
Kiitos, Sarai ja Seppos! Minä olen siinä määrin ravinnontarpeinen että ehkä sitten voisin ajatella juuri h-y:n omakseni nyt. Olin Pihliksessä siis, seurat pidimme, ja se oli minulle erinomaisen tarpeellista. Hyvin valmistellun saarnan jälkeen oli seurat ja tällä kertaa puheet olivat kuin vastausta kysymyksiini --- Malmillakin olisi kuullut kalpo saarnan, mutta kun ei voi kahtaalla.
-
Olimme kotikirkossa eilen. Saarna oli lyhyt ja napakka. Virsissä myös yksi lemppareistani VK 318, Jeesus sä ainoa heikkojen auttaja... Sävel tosin hiukan imelä, mutta sanat hyvät.
Mukulakuoron pikkutytöistä on kasvanut viiden nuoren tytön Idut-kvintetti. Mikä laulun kaunes, puhtaus ja ilo. Pappi oli nimenvaihdon kannalla. He ovat jo versot-asteella.
-
Kävin iltakirkossa Pielisensuussa ja olikin normaalia omituisemmat meiningit. Tultaessa pappi kehoitti istumaan kirkon takaseinään päin, mutta mitenkäs istut kun on selkänojat penkeissä ja penkit etuosaan päin. No, sitten kaikki (n. 30 sielua, 1/3 nuoria) penkkien päihin, koska aloitusjutut tapahtuikin kirkon takaosassa. Nuoret komennettiin istumaan lattialle.
Okei, jossain vaiheessa koko jengin piti lähteä evakkoon, nyt kirkon etuosaan, johon oli laitettu penkit kaarien muotoon ja rakennettu krusifiksi punaisine ruusuineen. Siis loppu meni siellä. Ehtoollisvirren (222) aikana parin säkeistön aikana veisuuta ei kuulunut juuri ollenkaan, koska se säestettiin pianolla, bassolla, rummuilla ja jollakin marimban kuuloisella ja voluumi oli aika kovalla. En tiedä, mistä muut äänet tulivat kun paikalla ei ollut kuin pianisti. Ehtoollinen jaettiin silleen, että pappi kastoi öylätin viiniin; ei siis viiniä erikseen. Koko porukka mahtui kerralla ehtoollispöytään.
Välillä oli sanatonta rukousta ym. Oikeastaan aika jännää, ei koskaan tiennyt, mitä on tulossa. En ole ollut Tuomasmessussa, mutta voisin kuvitella siellä olevan jotain tuon tyylistä. Menin kyllä kirkkoon hiljentymään, koska kuvittelin siellä olevan perinteinen malkamaanantain iltakirkko, mutta onpahan tuokin nähty.
Saarnaa ei varsinaisesti ollut ollenkaan.
Jos menisi huomenna Joensuun kirkkoon, mitä ihmeellisyyksiä siellä on keksitty?
-
Niinä muutamana kertana kun olen ollut Tuomasmessussa, on ollut perinteisempää, vähän kuin luterilaisen ja helluntailaisen menon risteytys.
Itse kävin sunnuntai-iltana Taize-messussa, juuri siksi kun ei ole saarnaa vaan evankeliumin jälkeen vain ollaan kymmenen minuuttia hiljaa. Keneltäkään et kiellä rakkauttasi ja anteeksiantoasi, sanottiin rukouksessa, ja se tuntui hyvältä sen päälle kuin eräällä toisella foorumilla muuan ateisti-foorumituttu oli riekkunut, kuinka kristinuskon pelastuskäsityksen ytimessä olisi näkemys, että kastamaton tai "vääräuskoinen" lapsi joutuu kuollessaan helvettiin ikuisesti kidutettavaksi. Ei ole tuollaista väittävä kovin monipuolisesti erilaisiin kristinuskon suuntiin perehtyä?
-
Palmusunnuntaina tuli kirkossa käytyä, oli sanajumalanpalvelus.
-
Kävin iltakirkossa Pielisensuussa ja olikin normaalia omituisemmat meiningit. Tultaessa pappi kehoitti istumaan kirkon takaseinään päin, mutta mitenkäs istut kun on selkänojat penkeissä ja penkit etuosaan päin. No, sitten kaikki (n. 30 sielua, 1/3 nuoria) penkkien päihin, koska aloitusjutut tapahtuikin kirkon takaosassa. Nuoret komennettiin istumaan lattialle.
Okei, jossain vaiheessa koko jengin piti lähteä evakkoon, nyt kirkon etuosaan, johon oli laitettu penkit kaarien muotoon ja rakennettu krusifiksi punaisine ruusuineen. Siis loppu meni siellä. Ehtoollisvirren (222) aikana parin säkeistön aikana veisuuta ei kuulunut juuri ollenkaan, koska se säestettiin pianolla, bassolla, rummuilla ja jollakin marimban kuuloisella ja voluumi oli aika kovalla. En tiedä, mistä muut äänet tulivat kun paikalla ei ollut kuin pianisti. Ehtoollinen jaettiin silleen, että pappi kastoi öylätin viiniin; ei siis viiniä erikseen. Koko porukka mahtui kerralla ehtoollispöytään.
Välillä oli sanatonta rukousta ym. Oikeastaan aika jännää, ei koskaan tiennyt, mitä on tulossa. En ole ollut Tuomasmessussa, mutta voisin kuvitella siellä olevan jotain tuon tyylistä. Menin kyllä kirkkoon hiljentymään, koska kuvittelin siellä olevan perinteinen malkamaanantain iltakirkko, mutta onpahan tuokin nähty.
Saarnaa ei varsinaisesti ollut ollenkaan.
Jos menisi huomenna Joensuun kirkkoon, mitä ihmeellisyyksiä siellä on keksitty?
Sellaista tää on myyrä nykyään, ei aina tiedä mitä tapahtuu kun kirkkoon menee.
Körttiseuroissa yhteen aikaan kysyttiin, että onko jollain vielä jotain sanomista, mutta se taidettiin lopettaa, kun tuli kaikenlaista laihdutus neuvvoista myyntipuheisiin ja ties mitä.
Siis täälläpäin.
Jos outoja elämyksiä oikein etsii, niin Kallion kirkko taitanee olla siihen oikea paikka. Siellä voi tulla vastaan ihan mitä vaan.
Se vaan haittaa, että aina kun joku oikein sekoilee, niin kumma kyllä tapaus istuu joko mun vieressä, sivulla, eessä tai takana ja vaivaudun itse hirveästi tilanteesta.
-
Vietän ylityövapaapäivää ja ehdin jo käydä kirkossa, vaihteeksi Tampereen tuomiokirkossa, jossa en ole käynyt kuin vuosia sitten turistina. Seurakuntaani tuleva uusi pappi antoi saarnanäytteen, joka oli aika pitkä. Kirkonmenon jälkeen jäin tarkastelemaan niitä sata vuotta sitten ankaraa paheksuntaa herättäneitä freskoja, jotka eivät enää näyttäneet kirkkovieraita harmittavan, nythän meillä on jo uudet paheksunnan kohteet. Hellyttävän Kuoleman puutarhan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuoleman_puutarha) edessä meitä hymyili muutama muukin.
Viereeni, siis viereeni! istahti hieman myöhässä saapunut jakkupukuleidi, vaikka vapaata tilaa oli vaikka kuinka paljon. Piti oikein miettiä että miksi ja ajattelin että jos hän on tottunut käymään Tuomasmessussa ja siellä kättelemään vieruskaveria jolloin sellainen on syytä olla. Oltiin sitten ehtoollispöydässäkin vierekkäin.
-
Ihan perinteinen kiirastorstain iltakirkko. Aurinko paistaa sivu-ikkunasta alttarille, joten valojen sammutus ei auttanut mustien alttarivaatteiden tuonnin tunnelmaan pääsemistä...Siunattua pääsiäisaikaa jokaiselle tässäkin foorumissa.
-
Samoin Mukkulassa kirkko jäi melko valoisaksi vaikka kaikki valo sammutettiin.
Kannetaanko muiden kirkoissa kolehti Kiirastorstain ehtoolliskirkossa ?
En oikein pitänyt sitä sopivana, mutta aina kuulema kannetaan kun vain on tilaisuus. Meillä ei ollut rahaa mukana, mutta Matti sentään oli kantamassa.
-
Oli ilo olla jakamassa ehtoollista ja sen jälkeen vaihtamassa alttarivaatteet mustiksi. Se kyllä puhuttelee, kun luetaan psalmi 22 ja sitten virsi 77 veisataan säestyksettä. Tällä kertaa kirkkoa ei pimennetty.
-
Olin eilen kirkossa laulamassa Matteus-passiota. Se kai lasketaan kirkossakäynniksi, koska kuulemma rippikoulua käyvä saa siitä merkinnän.
-
Kannetaanko muiden kirkoissa kolehti Kiirastorstain ehtoolliskirkossa ?
Kävinpä sitten iltakirkossakin, jossa ei kannettu kolehtia.
-
Kävinpä sitten iltakirkossakin, jossa ei kannettu kolehtia.
Kyllä meillä kannettiin ja olin sitäkin tekemässä
-
Meidän iltakirkossa ei kannettu kolehtia. Pieniä äänentoisto-ongelmia ja muuta pientä sählää oli.
Tiiti tuli onnelliseksi. Meidän uudehko vs. kappalainen epäili Tiitiä alle rippikouluikäiseksi. Siitä riitti riemua kirkonmäellä.
-
Meillä ei kannettu kolehtia, ja kirkko hämärtyi oivasti virren 77 jälkeen, kun valoja himmennettiin. Oli kaikin puolin puhutteleva tilaisuus. Vastausmusiikit soitti saksofonisti urkujen säestämänä, ja se sopi todella hyvin tunnelmaan. Hienoa, että väki jaksoi alttarin mustiin pukemisen jälkeen istua pitkään hiljaa pimeässä.
-
Ei meilläkään kannettu kolehtia kiiratorstain ehtoolliskirkossa. Tänään olin pitkäperjantain sanajumalanpalveluksessa ja siellä oli kolehti (kirkkokuoron hyväksi).
-
Ei meilläkään kannettu kolehtia kiirastorstain ehtoolliskirkossa. Tänään olin pitkäperjantain sanajumalanpalveluksessa ja siellä oli kolehti (kirkkokuoron hyväksi).
Tuo on sääntöjen mukaan kiellettyä. Oman seurakunnan toimintaan ei saa kantaa kolehtia. Oma toiminta tulee rahoitta verovaroilla. Raja menee siinä, että diakonia avustuksiin saa kantaa, kun ne päätyvät lyhentämättöminä seurakunnan ulkopuolelle. Suurin osa papeista on autuaan tietämättömiä kirkkolain määräyksistä. Siis kirkkoherra vastaa siitä minne kolehdit kerätään.
-
Meidän seurakunnassa kerättiin kiirastorstaina yhteisvastuulle.
http://www.facebook.com/media/set/?set=a.361652560540024.85183.165104366861512&type=3
Mt
-
Televisiossa Karoliina Vidgren piti erinomaisen jumalanpalveluksen. http://areena.yle.fi/player/index.php?clip=1333701304794&language=fi
Katsoin sen areenalta ja kun pastori luki evankeliumissa kohtaa, jossa Jeesus kuoli ja esirippu repesi kuva muuttui mustavalkoiseksi ja Jeesuksen kynttilä sammutettiin.
Muuten pastorille oli harvinaisen selkeä artikulaatio ja oli ilo kuunnella selkeäpuheista pappia.
-
Meidän seurakunnassa kerättiin kiirastorstaina yhteisvastuulle.
http://www.facebook.com/media/set/?set=a.361652560540024.85183.165104366861512&type=3
Mt
Meillä kerättiin Kirkon ulkomaanavulle. Onneksi.
Kiitos vaikuttavista kuvista mt:lle.
Seppos tarkoittanee Vartiokylän kirkosta tullutta Pitkäperjantain hartautta. Se pappi oli todella selväkielinen.
Meillä eräät papit puhuvat valitettavasti esim.näin: Huamena hän kualee.
-
Tuo on sääntöjen mukaan kiellettyä. Oman seurakunnan toimintaan ei saa kantaa kolehtia. Oma toiminta tulee rahoitta verovaroilla. Raja menee siinä, että diakonia avustuksiin saa kantaa, kun ne päätyvät lyhentämättöminä seurakunnan ulkopuolelle. Suurin osa papeista on autuaan tietämättömiä kirkkolain määräyksistä. Siis kirkkoherra vastaa siitä minne kolehdit kerätään.
Katsos vaan, en ollut tuollaisesta säännöksestä kuullutkaan!
-
Onko oman seurakunnan nimikkolähetin toiminta oman seurakunnan toimintaa, johon ei saa kerätä kolehtia?
Muistelen, että joskus olisi meilläkin kerätty oman seurakunnan musiikkityöhön.
-
Onko oman seurakunnan nimikkolähetin toiminta oman seurakunnan toimintaa, johon ei saa kerätä kolehtia?
Muistelen, että joskus olisi meilläkin kerätty oman seurakunnan musiikkityöhön.
Nimikkolähettirahat menee ulos seurakunnasta eli se ei ole oman seurakunnan toimintaa. Musiikkityö noin sanottuna on jo viivan väärällä puolella.
-
Yritin hakea netistä kirkkolain ja -järjestyksen sääntöjä kolehdista. En löytänyt muuta kuin: "Jumalanpalveluksissa sekä muissa kirkollisissa ja seurakunnallisissa tilaisuuksissa voidaan kerätä kolehti kirkon ja seurakunnan toiminnan sekä niiden tehtävää vastaavien tarkoitusten tukemiseksi." ja "Kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto vahvistaa suunnitelman niistä päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista, joista ei ole määrätty kirkkolain 22 luvun 2 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaisesti."
-
Todellinen pääsiäissaarna http://www.kotimaa24.fi/blogit/article/?bid=400&id=34091
-
Oli hyvä pääsiäinen. Tapahtui paljon. Jollakin tapaa kuoleman kasvot todella muuttuivat; hautakaan ei ole pimeä, koska Kristus on kulkenut sen lävitse.
Dosentti totesi saman ja mainitsee kerran tuon Lontoon kauden saarnassaan jo sanoneensa lisäksi tyylikkäämmin, minä kuulemma taas vain imitoin.
Enpäs.
Mutta Dosentti on tyytyväinen sillä lupasin kirjoittaa Neiti Kesäheinälle isoslauluiksi "Dosentin viisi sanaa ekklesiologiasta" ripariviemisiksi.
Ei ihan Kristuksen seitsemän sanaa ristillä, mutta minä en olekaan säveltäjä...
-
Sitä minä vaan nyt ja tässä että ennen virsiä v e i s a t t i i n. Nyt pippi ja pappi - tänään pappi - siellä sun tuolla sanoo, että lauletaan virrestä se ja se...
Jumalanpalvelukseksi ennen sanottiin sitä sunnuntaiaamun kirkkohetkeä. Messu se näyttää olevan nimeltään nyt.
Kirkossa olin tänään, 2. pääsiäispäivänä, tuomiokirkossa ( Helsinki ). Kirkon - tai messun he sanovat - jälkeen oli kaffit ja veisuutuokio tuomiokirkon kryptassa. Veisuuhetken yhteydessä tulevana kesänä - siis melkein kohta - 100 vuotta täyttävä rovasti Päivö Parviainen piti jämerän puheen. Kristuksesta hän puhui, ja kutsusta ja Kiinasta.
-
Jumalanpalvelukseksi ennen sanottiin sitä sunnuntaiaamun kirkkohetkeä. Messu se näyttää olevan nimeltään nyt.
Minusta niillä on ero. Messut ovat jumalanpalvelusten osajoukko (peruskoulun käyneet ja/tai matematiikka opiskelleet tietävät). Jumalanpalveluksia ovat myös ns. sanajumalanpalvelukset jotka eivät ole messuja ja joita minusta ei saa messuksi kutsua koska se olisi disinformaatiota. Nykyinen kätevän lyhyt messu oli ennen salakielikoodinen jumalanpalvelus (HPE).
Tänään olikin noita sanajumalanpalveluksia aika monessa kirkossa. Meillähän on se Sana-Jumala, kuten Johanneksen evankeliumin alku todistaa.
-
Semmoinen tapahtuma kuin sanajumalanpalvelus lienee käsitteenä ja olemassaolevana tosiona aika uusi.
-
Meillä taasen tänään 2. pääsiäispäivänä oli nimenomaan messu ja pääsiäissunnuntaina sanajumalanpalvelus.
-
Sitä minä vaan nyt ja tässä että ennen virsiä v e i s a t t i i n. Nyt pippi ja pappi - tänään pappi - siellä sun tuolla sanoo, että lauletaan virrestä se ja se...
Jumalanpalvelukseksi ennen sanottiin sitä sunnuntaiaamun kirkkohetkeä. Messu se näyttää olevan nimeltään nyt
Minä olen niin vanhanaikainen, että minusta virsiä veisataan. "Lauletaan virrestä.." särähtää aina korvaan, siis herättää jollain tavalla.. Semmoinen mikä särähtää, samalla herättää miettimään.
Onko messu katolista perua? Ja piispojen hiipat sun muut sellaiset? Uutta vai vanhaa? Aitoa ja merkityksellistä vaiko jotain ihan muuta? (Sanajumalanpalvelus, kun ei ole ehtoollista, muuten messu.)
-
Onhan luterilaisuuskin katolista. Toisin sanoen katsomme kuuluvamme 'yhteen pyhään ja yhteiseen seurakuntaan'. Rooman kirkko on välittänyt jumalanpalveluksen aineksia varmaan jopa ajalta ennen kirkon jakaantumista. Miksi perinne pitäisi hylätä vanhojen opillisten riitojen vuoksi?
-
Messu on katolista perua ja olen kuullut selityksen, jonka mukaan piispojen hiipat ovat kuninkaan kruunun korvikkeita. Olen myös sitä mieltä, että virret veisataan eikä lauleta. Muut saavat olla mitä mieltä ovat. Kesällä luki seurakuntamme ilmoituksessa, että Histan veisaajat laulavat. Esittävät tai jotain muuta, mutta tässä laulaminen särähtää korvaan.
-
Onhan luterilaisuuskin katolista. Toisin sanoen katsomme kuuluvamme 'yhteen pyhään ja yhteiseen seurakuntaan'. Rooman kirkko on välittänyt jumalanpalveluksen aineksia varmaan jopa ajalta ennen kirkon jakaantumista. Miksi perinne pitäisi hylätä vanhojen opillisten riitojen vuoksi?
Ei perinteitä pidä hylätä (kuinka pitkä käytäntö on perinne, millainen tauko siihen on sovelias?), mutta koristuksien käyttöönotto - vaikkakin aikojen takaa - on minusta aina arveluttavaa. Yritetäänkö sellaisella paikata jotain puutteeksi koettua, tai haetaanko sellaisella jotain?
-
Olen miettinyt, otettiinko piispojen hiipat uudelleen käyttöön siksi, että hiippakunta-sana ei enää nykyihmiselle muuten avautunut. Nyt ehkä selvenee, että hiippapää johtaa omaa aluettaan. Pannumyssyiltähän ne kyllä näyttävät, siitä ei pääse mihinkään.
-
Tuo on sääntöjen mukaan kiellettyä. Oman seurakunnan toimintaan ei saa kantaa kolehtia. Oma toiminta tulee rahoitta verovaroilla. Raja menee siinä, että diakonia avustuksiin saa kantaa, kun ne päätyvät lyhentämättöminä seurakunnan ulkopuolelle. Suurin osa papeista on autuaan tietämättömiä kirkkolain määräyksistä. Siis kirkkoherra vastaa siitä minne kolehdit kerätään.
Meillä seurakuntakuoro on oma yhdistyksensä, jolla on oma hallitus ja kokoukset ja omat varat ja tilit, tilin pitäjät, toiminnantarkastajat. Siis käsittääkseni sille voitaisiin kerätä kolehtia.
-
Kävin sanajumalanpalveluksessa, jossa palvelin (molempien) tekstien lukijana, mutta kolehtia ei minun tarvinnut tällä kertaa kerätä. Ei ollut kovin paljon ihmisiä, kun kirkkokuorolaisetkin olivat reissussa Säkylässä. Lopuksi oli mukavat kirkkokahvit.
-
Kuuntelin radiojumalanpalveluksen Sotkamon kirkosta. Saarnan pitäjällä oli erityisen kaunis ääni. Hän olisi voinut lukea koko evankeliumitekstin yksin.
Se vanhemman miehen ääni Jeesuksen vuorosanoissa ei ollut onnistunut valinta. Harvemmin olen kuullut vuorolukuna evankeliumia, jos koskaan.
-
Tänään käytiin naapuripitäjän kirkossa Savitaipaleella (äännetään Saitaipaleella). Siellä oli maakunnallinen Hetättäjän kirkkopyhä. Simo Juntunen saarnasi ja Mikkelin virsikuoro Päivi Karjalaisen johdolla lauloi jumalanpalveluksessa. Liturgina oli kirkkoherra Ossi Hjerppe.
Soppalounaan jälkeen oli virsiseurat. Tupa oli täynnä. Savitaipaleen seurakuntakotiin mahtuu n. 70 henkeä pöytiin istumaan. Paikat eivät riittäneet, vaan lisätuoleja haettiin pöytien päihin. Osa väestä söi eteisaulassa jne. Ei haitannut, että samaan aikaan oli paikkakunnalla sydänyhdistyksen tilaisuus ja viikon päästä piispantarkastus, johon odotetaan paljon väkeä.
Kyllä jäi hyvä maku suuhun kun sai oikein veisata. Ja mikä parasta, sain oman kullan mukaan. Hän on pikkuhiljaa alkanut tulla mukaan. :023:
-
Tänään käytiin naapuripitäjän kirkossa Savitaipaleella (äännetään Saitaipaleella). Siellä oli maakunnallinen Herättäjän kirkkopyhä. Simo Juntunen saarnasi ja Mikkelin virsikuoro Päivi Karjalaisen johdolla lauloi jumalanpalveluksessa. Liturgina oli kirkkoherra Ossi Hjerppe.
Miten Hjerppe äännetään?
-
Ihan niin kuin kirjoitetaanki. :017: :017: Tai siis minä ainakin lausun sen juuri niin. :017: Mielestäni kaikki muutkin täälläpäin suloista Suomeamme tapaavat sen lausua ihan vain Hjerppe.
-
Ei siis Järppe?
-
Siis voipi olla, että se pitäisi lausua niin, mutta en ole kuullut niin kenenkään tekevän.
Näissä nimiasioissa taitaa olla, että asianomaiset voivat itse vaikutta, miten nimi äännetään tai taivutetaan. Tulee mieleeni hyvä koulukaverini, jonka sukunimi oli Lumme. Äidinkielen opettaja tähdensi, että Lumme pitää taivuttaa genetiivissä Lummeen. Mutta ystäväni oli sitä mieltä, että heidän nimensä taivutetaan Lumpeen ja sillä sipuli.
Täällä on Philhjärta nimisiä ihmisiä. Sitä nimeä on useana erilaisena kirjoitusasuna, vaikka lähtökohtaisesti kai on kysymys samasta nimestä. Joskus käy jopa niin, että saman suvun eri henkilöt käyttävät nimistään erilaista muotoa. Täällä on sekä Yläoutisia, että Ylä-Outisia. Samoin täällä on Suurinkeroisia, että Suur-Inkeroisia. Täällä on Inkeroisia, otka joskus 1800-luvun lopulla olivat vielä Inkeröisiä. Inkeröisiä on jossakin päin Kymeenlaaksoa ja epäilenkin heidän olevan tätä samaa sukua alunperin.
-
Sukunimi Dufva, joka on vanha muoto ruotsalaisesta kyyhkysestä - nykyisin 'duva' - ja vanha sotilasnimi (Sven Tuuva), lausutaan meillä päin yleensä duffa.
-
Kävin tänään Alppilan seurakunnan ilmaisella kuntosali-vuorolla, joka on tiistaisin kl. 9-15.
Puolen vuoden treenaus-maksu on 15 e, jolloin kuntosali on auki ma-pe.
Lentopallo-vuorolla käyntiä harkitsen, koska olen harrastanut lentistä teini-ikäisenä.
-
Tarkoitus ja toivomus oli sunnuntaina mennä kotikirkkoon. Lukuvuorokin olisi. Lääkitys jota nyt joudun vielä liki viikon käyttämään on niin voimallinen että tuntuu että jalat eivät kanna.
Matti saa hommata toisen lukijan. Itse hän aikoo jaksaa tervehtiä ja kantaa kolehtia. Heikkoa on hänelläkin, mutta ei mitään lääkitystä.
Tähän on nyt tyytymiseni.
-
Kuuntelin radiosta Jyväskylän kaupungin kirkosta tlleen messun.
Näin makulla ollen se tuntui hyvin henkilökohtaiselta, ei ollut sitä seurakunnan läsnäoloa mitä kokee omassa penkissä istuessaan.
Mutta kyllä se toimi! Etenkin papin sanoessa lopuksi: Ota SINÄ vastaan Herran siunaus, se tuntui vahvasti.
-
Kuuntelin myös Jyväskylän erinomaisen Jumalanpalveluksen. Meillä on kyläkirkko vasta klo 13.00, Siellä on taatusti erilainen saarna pitkällä saarnan lopulla nimessä ja veressä.
-
Perhejumalanpalveluksen toimitti seurakuntani 12 papista se ehdottomasti kuuluvaäänisin, mikä olikin varmaan hyvä ratkaisu kun kirkossa mekasti muutama kymmenen tenavaa.
Ehtoollisenjako kesti kun oli niitä siunattavia niin paljon. Vähän minä mieleni kyllä pahoitin, kun kohdalleni tarkoitetut "sinun edestäsi annettu" lausuttiinkin ei suinkaan minulle vaan kohti alttaria, papin jo pyyhältäessä uudelle kierrokselle (olin siinä alttarikaiteen vasemmassa laidassa). Vaikka toisaalta eihän niitä edes tarvita, ja olihan se pappikin saattanut pahoittaa mielensä kun sattuneista syistä olin saapunut myöhässä enkä näin kuullut hänen valmistamastaan saarnasta kuin osan.
"Pahaa", oli jonkun nuoren ehtoollisvieraan kommentti. Oikeastaan tykkäsin siitä kun lapset saivat olla aika vapaasti eikä pakotettu penkkiin hiljaa paikoilleen. Minun elämääni kun ei lapsia muuten kuulu niin mukava vaihteeksi saada heidänkin touhuaan seurata.
-
Raamattusunnuntain ja Hyvän Paimenen messussa olin. Ensi viikolla meillä onkin Herättäjän kirkkopyhä ja Siionin virsiseurat, jess!
-
Minäpä olin tänään Herättäjän kirkkopyhässä ja seuroissa. Kuulin vallan erinomaisen saarnan ja oivalluksia synnyttäneitä seurapuheita. Veisuuveljetkin olivat mukana ja lauloivat komeasti. Kun vielä oli kevään lämpimin päivä, niin kylläpä kelpasi sellaisella kirkkoreissulla olla!
Hiukan arvellen lähdin, kun huomasin, että on hyvän paimenen sunnuntai. Niin monta "pyhäkoulusaarnaa" on tästä aiheesta tullut kuultua. Mutta eikös mitä, voi siitä näköjään puhua tuoreesti ja puhuttelevastikin.
-
Meillä riitti runsaasti tilaa kaikille kirkkovieraille. Kirkkoomme mahtuu n. 900 henkeä. Seurakuntaan kuuluu n. 4500 jäsentä, joista 26 oli paikalla. Mahduttiin kaikki yhteen ehtoollispöytään.
Meillä oli taas vs. kappalaisen lähtökukitus. Olin siellä kanttorin kanssa kukittamassa. Tuli niin äkisti tämä hänen paikan vaihtonsa, ettei ehditty asiaan juurikaan valmistauta.
Meillä kappalainen on osa-aikaeläkkeellä. Sijaisia on jo ollut useita ja useita varmaan tulee vielä olemaan. Onhan se ymmärrettävää, että jos teet vain puolta työaikaa ja saa puolta palkkaa, niin mielummin sitä lähtee parempaan työhön heti kun se kohdalle osuu. Nyt vielä sattui, sijaisen neljän viikon sijaisuutensa päättyi tänän pyhään, niinpä hänen irtisanoutumisaikansa ehtii mennä kappalaisemme työvuoron aikana umpeen.
-
Meillä riitti runsaasti tilaa kaikille kirkkovieraille. Kirkkoomme mahtuu n. 900 henkeä. Seurakuntaan kuuluu n. 4500 jäsentä, joista 26 oli paikalla. Mahduttiin kaikki yhteen ehtoollispöytään.
Meillä oli taas vs. kappalaisen lähtökukitus. Olin siellä kanttorin kanssa kukittamassa. Tuli niin äkisti tämä hänen paikan vaihtonsa, ettei ehditty asiaan juurikaan valmistautua.
Meillä kappalainen on osa-aikaeläkkeellä. Sijaisia on jo ollut useita ja useita varmaan tulee vielä olemaan. Onhan se ymmärrettävää, että jos teet vain puolta työaikaa ja saa puolta palkkaa, niin mieluimmin sitä lähtee parempaan työhön heti kun se kohdalle osuu. Nyt vielä sattui, sijaisen neljän viikon sijaisuutensa päättyi tänän pyhään, niinpä hänen irtisanoutumisaikansa ehtii mennä kappalaisemme työvuoron aikana umpeen.
Eikö sijainen ole koeajalla, jolloin hänellä ei ole ollenkaan irtisanoutumisaikaa, vaan voi lähteä heti kävelemään. Käskyt tulee tuomiokapitulista eli kyllä ne ovat yleensä etukäteen tiedossa.
-
Lapsityön ja diakonian kirkko ja hernesopat, vohvelit, arvonnat ja poni-ajelut päivällä. Illalla kappeliseurakunnan omintakeinen messu.
Omat laulut taululla, phjalainen uskontunnustus.... ehtoollisen asetus ja isämeitä ja loppusiunaus olivat kai käsikirjasta... Seurakuntalaiset toteuttavat ja kirkkorouva ihmetteli, milloin olisi h'nen vuoronsa jotain sanoa... :icon_lol:
-
Minulle kävi niin etten töiden takia päässyt kirkkoon, enkä kotiintultua löytänyt minkäänlaista nettitallennetta päivän Jumalanpalveluksista. (paitsi yksi vapaakirkon tilaisuus areenasta) Joten menin evl.fi :n sivuille ja lukaisin nopeasti päivän tekstit, mutta jotain jäi puuttumaan... saarna. Joten googletin sanan postilla, toivoen löytäväni joitain vanhoja helmiä. Ensisilmäyksellä ei näyttänyt hakuni tärpänneen lainkaan joten menin rukoilevaisten sivuille koska muistin siellä nähneeni sanan postilla ja löysin vanhan version päivän aiheesta joka käsitteli lampaita ja Hyvää Paimenta. Siinäpä kirkkoni, virtuaaleista virtuaalein ja lyhyistä lyhyin.
Pitäisikin ostaa vastaisuuden varalle jostain joku hyvin valikoitu postilla joka ei petä; vaikkapa Luther tai Wegelius -josta en tiedä muuta kuin nimen ja hyvän maineen.
-
Pitäisikin ostaa vastaisuuden varalle jostain joku hyvin valikoitu postilla joka ei petä; vaikkapa Luther tai Wegelius -josta en tiedä muuta kuin nimen ja hyvän maineen.
Sitä saa mitä tilaa ja netistäkin löytää; Lutherin saarna tälle päivälle: http://www.angelfire.com/poetry/luther/Document24.html
-
Wegeliusta ei ole vielä netissä, mutta Anders Björkqvistin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Björkqvist) postilla on.
http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/bjorkqvist/bjorkqvist_coll_rdf.xml
Mt
-
Wegeliusta ei ole vielä netissä, mutta Anders Björkqvistin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Björkqvist) postilla on.
http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/bjorkqvist/bjorkqvist_coll_rdf.xml
Mt
Kiitos! Vaikuttaa mielenkiintoiselta.
-
Tuo on sääntöjen mukaan kiellettyä. Oman seurakunnan toimintaan ei saa kantaa kolehtia. Oma toiminta tulee rahoitta verovaroilla. Raja menee siinä, että diakonia avustuksiin saa kantaa, kun ne päätyvät lyhentämättöminä seurakunnan ulkopuolelle. Suurin osa papeista on autuaan tietämättömiä kirkkolain määräyksistä. Siis kirkkoherra vastaa siitä minne kolehdit kerätään.
Nyt en malta olla puuttumatta tähän kommenttiin. Tänään tulostaessani papille kolehtilistaa, huomasin lopussa olleet ohjeet. Siellä oli mm. lainattu kirkkolakia näin: Jumalanpalveluksissa sekä muissa seurakunnallisissa tilaisuuksissa voidaan kerätä kolehti kirkon ja seurakunnan toiminnan sekä niiden tehtävää vastaavien tarkoitusten tukemiseksi (KL 4:2, 2).
-
Nyt en malta olla puuttumatta tähän kommenttiin. Tänään tulostaessani papille kolehtilistaa, huomasin lopussa olleet ohjeet. Siellä oli mm. lainattu kirkkolakia näin: Jumalanpalveluksissa sekä muissa seurakunnallisissa tilaisuuksissa voidaan kerätä kolehti kirkon ja seurakunnan toiminnan sekä niiden tehtävää vastaavien tarkoitusten tukemiseksi (KL 4:2, 2).
Hyvä kun puutut, sillä siinä on väärinymmärrys. Kolehtia ei saa kerätä toimintaan kuten palkkamenot jne, mutta muihin aktiviteetteihin kyllä
-
Katsoin/katson Ruokolahden kirkon menoja virtuaalisesti, kiitos siitä tälle foorumille jonka kautta linkin löysin. Konfirmaatiomessu on menossa ja tuli mieleen miten olisi mukava jos pappi voisi vähän valaista rippikoulun merkitystä kirkosta vieraantuneille sukulaisille ja seurakuntalaisille -ja rippikoululaisille. Silleen vähän syvällisemmin, mikä r.koulun tarkoitus on alunperin ollut jne. (Ei mitään pitkää ja puuduttavaa historiikkiä) ja konfirmaation + ehtoollisen merkityksestä kuulee harvoin kerrottavan. Monelle nämä toimitukset näyttää varmasti ihan kummallisilta uskonnollisilta rituaaleilta. Nykyisin on tullut tuo kummien kätten päälle paneminen ja siunaaminen kasteessa ja ripissä, tietääköhän moni kummi mitä tekee?
-
Radiosta tuli Taize-laulua.
-
Kävin myös omassa lähikirkon messussa ja oli hyvä että menin. :) :)
:)
-
Herättäjän kirkkopyhä ja messu, sen jälkeen kirkkokahvit ja Siioninvirsiseurat. Hyvää ruumiin ja sielun ravintoa.
-
Kävin tänään kahdessa. Toisessa piipahdus, toisessa (lähes) koko toimitus.
-
Eilenä Myllypuron kirkossa.
Viikko sitten maailman kauneimmassa; Pyhän Cecilian kir´kossa Roomassa. Aamulla käytiin ensin katolisessa messussa Pietarinkirkossa, oli kivaa kun eräs matkueemme jäsen, isä Teemu Sippo pääsi avustamaan, ja sutten iltapäivällä vietettiin siellä St Ceciliassa luterilainen.
Siellä oli erityistä, jotenkin.
-
Kävin kotikirkossa messussa - oli jo kolmas messu peräkkäisinä viikkoina, ensi viikolla kaiketi on sanajumalanpalvelus.
-
Kävin taas Kymin kirkon messussa. Muutaman viikon tauko oli sattuneista syistä. Siellä se vakituiseksi paikaksi muodostunut penkki odotti inkeriläismummojen takana. Saarnan piti lupaavan tuntuinen kesäteologi. Kuuluva ääni ja selkeät lauseet. Nuorella naisella on ilmeiset taipumukset.
-
Kävin kotikirkossa ja saarna oli todella vaatimaton. Tuntui kuin pastori oli ollut kehässä ja pyörinyt sitä ympäri ja lopuksi pakollinen viiden minuutin finaali RY:n tapaan. Olin turhautunut.
-
En käynyt, mutta katsoin televisiosta Kuopion hiippakunnan uuden piispan, Jari Jolkkosen, piispaksi vihkimisen.
Hän piti hyvän saarnan: aluksi pieni huumoriosuus mansikoista, josta sujuva aasinsilta ihmisten auttamiseen. Ei mitään teologisia hienouksia ja koukeroita vaan suoraa puhetta. Hyvä piispa Kuopioon on valittu.
Alun mansikkaosuuteen pieni kritiikki. Vaikka Suonenjoen mansikat on kieltämättä ehkä jopa savolaisen vaatimattomaan tapaan sanottuna "mualiman parraita" niin kyllä Kesälahden mansikat on yhtä hyviä. Jopa parempia riippuen lajikkeesta.
Arkkipiispa Mäkinen mainitsi alussa myös Joensuun torin, josta olin hyvin otettu.
Kyllä piispat on huippua!
-
En käynyt, mutta katsoin televisiosta Kuopion hiippakunnan uuden piispan, Jari Jolkkosen, piispaksi vihkimisen.
Hän piti hyvän saarnan: aluksi pieni huumoriosuus mansikoista, josta sujuva aasinsilta ihmisten auttamiseen. Ei mitään teologisia hienouksia ja koukeroita vaan suoraa puhetta. Hyvä piispa Kuopioon on valittu.
Alun mansikkaosuuteen pieni kritiikki. Vaikka Suonenjoen mansikat on kieltämättä ehkä jopa savolaisen vaatimattomaan tapaan sanottuna "mualiman parraita" niin kyllä Kesälahden mansikat on yhtä hyviä. Jopa parempia riippuen lajikkeesta.
Arkkipiispa Mäkinen mainitsi alussa myös Joensuun torin, josta olin hyvin otettu.
Kyllä piispat on huippua!
Oli tosiaan hyvä saarna. Onneksi olkoon Kuopion hiippakunnan väelle!
-
Eriomainen saarna Jolkkosella Löytyy Ylen areenasta http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1509740
Sieltä löytyy myös vielä parin päivän ajan pääsiäismessu, jossa oli erinomainen saarna kokonaan ilman paperia.
-
Onneksi olkoon Kuopion hiippakunnan väelle!
2. lukukappaleen lukijalle annan kymmenen pistettä.
-
Ylen areenasta löytyy myös vielä parin päivän ajan pääsiäismessu, jossa oli erinomainen saarna kokonaan ilman paperia.
Millä haulla?
-
Millä haulla?
Jumalanpalvelus
http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1473417
-
Sitten Kiirastorstain en ole päässyt kotiseurakunnan messuun. Ensin oli emännyys pääsiäisvieraineen ja heti perään sairastuin. Sairastin yli kaksi viikkoa ja toivuin kolme ja puoli.
Sanan nälkä on kova. Tyhjää on helppo täyttää. Odotan hyvän kirkkoherramme kaunista messuääntä,hyvää saarnaa ja ennen kaikkea Herran pöytään pääsyä.
Radio ja Tv-hartaudet ovat olleet kainalosauvoina.
Toivottavasti voin olla yskimättä paljon. Tämä on sentään enää mitätöntä siitepölyn aiheuttamaa.
-
Avustan: teksti ja ehtoollinen.
-
Tänään mene taas kyläkirkkoon klo 13 alkavaan jumalanpalvelukseen.
-
Kello kymmenen todettu haasteelliseksi. Naapurikaupunginosaan kahdeksitoista tai Huopikseen hiljaisuuden messuun illalla.
-
Kello 11 tulee Radiodeistä Raamattuopiston perinteinen Jumalanpalvelus tunnin ajan. Oon tykänny.
-
Tyhjä astia tuli täyteen ja ylikin pursui. Jo aloitusvirsi oli kai minulle tarkoitettu. VK 124 Käy köyhään sydämeeni nyt, Henki totuuden.
3. säkeistö on erityinen:
En syntiturmelusta pois sielustani saa.
En tuskaa, ahdistusta voi itse karkoittaa.
Tyhjäksi merta luoda ja yöstä päivää tuoda
on yhtä vaikeaa.
Saarna oli aiheesta: Että he yhtä olisivat.
Kirkkoherra yhdisti sen kaatuneiden muistopäivään, sukujen hajoamiseen, evakkomatkoihin, karkoituksiin Siperiaan. Tietysti myös kirkon tänään todettavaan hajoamiseen. Saarna oli hyvä, ellei peräti loistava.
Ehtoollispöytä puhdisti, rohkaisi, antoi rauhan vajavaiselle.
Kirkkokahvit körttiystävien pöydässä oli piste I:n päälle.
Kaikkiaan totesin että vaikka meitä oli monista eri herätysliikkeistä ja ajatusmaailmoista, Kristus ei erottanut. Hän yhdistää.
-
Tänään, kaatuneiden muistopäivänä, tuli tv:stä klo 10 ensin puolituntinen hyvä ohjelma "Viekää minut kotiseudun multiin" ja sen perään uusintana "Juoksuhaudan seurakunta". Sen olin nähnyt aikaisemminkin. Nämä kaksi vastasivat minulle täysin jumalanpalvelusta.
Minulta ei lähiomaisista ole kaatunut kukaan, mutta tädin ensimmäinen mies kaatui talvisodassa. Isä oli sekä talvi- että jatkosodassa, samoin hänen veljensä eli vanhin setäni ja molemmat enot jatkosodassa, joista toinen haavoittui kahdesti.
Juoksuhaudan seurakunta.
http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/3050
-
Kävin ja kyllä kannatti käydä.
-
Sanon samoin.
Kävin ja kyllä kannatti käydä. :eusa_angel:
-
Käytiin kotikirkossa, jossa ripariryhmä oli avustamassa. Olivat rakentaneet synnintunnustuksen, jonka riparilainen luki. Isoset luki tekstit. Riparilaiset olivat toteuttamassa esirukousta. Isoset keräsivät kolehtia. Ja koko ripariryhmä oli tosi nätisti kirkossa, uskontunnustus ja Isä meidän kajahti ihan hyvin ääneen rippilasten penkkiriveistä.
On meillä kilttejä nuoria. :eusa_clap:
Mieskuoro lauloi jumalanpalveluksessa ja sankarihaudoilla seppelten laskun yhteydessä. Kunnallispoliitikko piti kauniin puheen. Yleisö vain pienenee vuosi vuodelta. Katselin, että sankarihaudoille oli tuotu vähemmän kukkia kuin ennen. Arviolta 85 % sankarihaudoista oli ilman kukkakimppua. Se on paljon täällä Etelä-Karjalassa, jossa raja on lähellä ja sankarivainajia on kaikkissa suvuissa.
-
Eräs itäisen Helsingin kirkko oli tänään täpötäynnä väkeä :icon_eek: Olen tottunut noin vartin mittaisiin saarnoihin, joissa on (kenties) Raamatun tekstistä jotain ynnä ajankohtaisuuteen liittyvää ja mitä siihen saarnan rakenteeseen noin niinkuin yleensä kuuluu. Mutta tämä kesti yli puoli tuntia :icon_eek: Saarnaaja lie varsin eläväinen ja palavasieluinen vaiko -mielinen tekemisessään :icon_eek: Ei hänellä ollut paperia, mutta Raamatusta välillä katsoi :icon_eek: Väki kyllä kiitteli.
-
Minul oli aika seikkailu. Halusin Pyhän Laurin kirkkoon koska jäin kaipaamaan kauneuksia, ja siellä on suuret määrät. Ei tietoa kuin sinne mennään tästä, joten aattelin kun ei fillaria ole, että okei viel kerran taksi ja patikoin takas kotio, matka ei ole mahdoton mutten halua olla siellä hikinen ja pölyinen ja myöhässä ja niinpoispäin.
Taksi on iloinen setä joka sanoo, juu sen hän tuntee. Oli minul osoitekin kun Vantaan Laurista tsekkasin.
Ihmettelen reittiä... mutta navigaattori on turvallinen ajattelen... kunnes olen lopulta aika lailla varma että jossakin hyvin kaukana toisaalla ollaan ja tuos meni junarata joten kyllä minä täältä kotio selviän. Löysinkin Espoon Tuomiokirkon jossa oli svenskatalandeille messu kello kaksitoista. Sanoin taksille että jätä ny minut tähän, kun minä tästä vielä osaan kotiin... Ihan ystävinä erottiin... :003: mutta siihen messuun johon olin matkalla en siis päässyt näillä konstein. Taksi totesi kyllä kun sanoin että ollaan jossakin aika muualla, että "eihän Espoossa muita kirkkoja ole!" :repee: :repee: :repee: :repee2: :repee2: :repee2:
Saarna oli nuoren kauniisti laulaneen pastorin - naispuolisen - joka puhui ilosta ja "Kristusglädjestä" jonka tulee meidän kauttamme valloittaa maailma. Ehkä jossain määrin epäajankohtainen juuri nyt, ja jätti ikävä kyllä tunteen että Hyvingeä ei ole koko maailmankartalla, sädehtivästä hymystä huolimatta.
Läsnä kuusi vapaaehtoista ja luulin että seitsemän rippikoululaista mutta ne tulevat harvoin ehtoolliselle. Olisiko svenskatalandeilla jokin käynti, jolloin täytyy osallistua siihenkin? Muutoin ne olivat kyllä niin nuoria ja käytös tyypillistä kesän leirille menijöitten, kuten äänekäs kuulumisten vaihto kesken kaiken, siis kaiken - vaikka monestiko Kotkan seurakunnan nuoret olikaan saada porttarin jumalanpalveluksiin?
Osasin hyvin kotiin kun kuuntelin junan kolinaa. Sillai...
-
Meilläkin oli tänään melko pitkä saarna. Sen piti nimikkolähettimme, joka ei ole pappi. Siinä puhuttiin muunmuassa euroviisuista, enemmän kyllä päivän aiheesta. Euroviisutkin sitten saivat lopussa sen kiinnekohdan kristityn elämään. Saarnaaja totesi, että udmurtti mummot saivat euroviisulaulullaan kirkon rakennushankkeen alkuun kylälleen.
Porukkaa oli aika mukavasti kirkossa. Lähetin tulojuhlaankin riitti porukkaa niin, ettei meinattu mahtua srk-taloon istumaan. Rippikouluryhmä oli osanaan lisäämässä väkimäärää. Heillä oli ennakkoviikonloppu. Saivat lähetysoppitunnin siinä sivussa.
-
Kävin tänään. :eusa_angel:
-
Katsoin sunnuntaina mökkisohvalta Ylen nojatuolikirkon Seutulan kappelista (löytyy vielä Areenalta). Liturgi Leena Huovinen, saarna Petri Merenlahti. Saarna oli oikein hyvä, suosittelen.
-
Saarnanainen oli körttipötky.
-
Katsoin pari minuuttia telkkarista Kampin kappelin juttua ja pistin tv:n kiinni. Yag. Sitten siirryin pahoin aavistuksin radion koululaisjumalanpalvelukseen Pornaisiin. Olikin ihan miellyttävä yllätys; papilla oli soinnukas ääni ja lasten rukoukset oli mukavia: esim. tyyliin " anna joskus jäätelöä jälkiruuaksi" ja kiitosaiheet myös esim. "kiitos hyppimisestä" :) Lopuksi oli vakavampiakin aiheita, joihin olisin mieluusti lisännyt mm. "vapauta meidät suuressa hyvyydessäsi porvarihallituksesta" ;)
-
Tulimme kotikirkosta. Pidin saarnasta. Pappi kertoi lähetysmatkasta omaan itseen. Sen matkan jälkeen ei voi enää käännyttää ketään, ei sanoa:Näin tämä asia on ! Salattu Jumala on jokaiselle matkalaiselle erilainen ja siksi on turha Jumalan olemuksesta riidellä.
Virret oli valittu Luojan, Lunastajan ja Lohduttajan rakennustarpeista. Oli kaksi Siionin vittä: Sinuhun turvaan Jumala ja Maat metsät hiljenneinä. Lisäksi mm. VK 600, Hyvyyden voiman ja muuta sopivaa.
Pianosäestyksistä en kovin pitänyt(Niitä oli yhteen virteen ja kanttorin laulu-esityksiin), mutta tämähän on v a i n minun makuni. Ne saattoivat olla monelle kuulijalle sitä parasta antia.
-
Kävin tänään. :eusa_angel:
-
Oli kaksi Siionin vittä: Sinuhun turvaan Jumala ja Maat metsät hiljenneinä.
Edellinen on v.1701 virsikirjasta, sävelmä vanha ranskalainen kapakkalaulu. Jälkimmäisen alkuperää aikoinaan metsästin netistä, mutta en ole varma, onko sekin tuosta Vanhasta virsikirjasta. Ihan kuin olisin kuullut sen kerran radiosta vanhassa asussaan, mutta saattoi olla sama sävel eri sanoin.
-
Maat metsät hiljenneinä --- eikö se ole Bachin koraalitoisinto tuo sävel, Matteus-passiosta, ja sanat on jossakin väärin toisella tekijällä en muista kenellä, ne on kirjoittanut 1600-luvulla tuo... tuo... hetki, Paul Gerhardt, Dosetti tietää kun vankilassa veisaili juuri Gerhardtin virsiä. En tiedä onko tälle eri melodioita.
Italianikävässäni kävin kauniissa kirkossa. Minun on siellä helpompaa keskittyä, niin vain on ja otan nyt tavaksikin, olen saanut noista piruntorjuntabunkkereista tarpeekseni... jotain modernia suttua ja muuten mitä sattuu, vaikkei Malmin ole pahimmasta päästä ollenkaan. Tuntemani pappi saarnasi uskontunnustuksesta aika odotetusti... olen toista mieltä siitä asiasta, mutta muuten oli hyvä reissu.
-
Maat metsät hiljenneinä --- eikö se ole Bachin koraalitoisinto tuo sävel, Matteus-passiosta, ja sanat on jossakin väärin toisella tekijällä en muista kenellä, ne on kirjoittanut 1600-luvulla tuo... tuo... hetki, Paul Gerhardt, Dosetti tietää kun vankilassa veisaili juuri Gerhardtin virsiä. En tiedä onko tälle eri melodioita.
Johan Kahlin virsi on kai itsenäinen muuten, mutta samalla sävelmällä kuin Gerhardtin eri virsi. Netissä luki, että G maaseudun kasvattina kuvasi vain maaseutua, mutta K:lla oli meri mukana. Bach on käyttänyt melodiaa Matteus-passiossaan.
Tiijä heistä...
-
Tosi kiinnostavaa! Milloin Kahl eli, siitähän tuohon saisi lisäviitettä. Pitää penkoa ne kaikki Gerhardtin virret, niissä on hienoja pätkiä, niinkuin jokin joka on suomennettu vain siten että sanat on käännetty, ne on muokattavissa veisuukuntoon tai käännettävissä kokonaan.
-
Tosi kiinnostavaa! Milloin Kahl eli, siitähän tuohon saisi lisäviitettä. Pitää penkoa ne kaikki Gerhardtin virret, niissä on hienoja pätkiä, niinkuin jokin joka un suomebnnettu vain siten että sanat on käännetty, ne on muokattavissa veisuukuntoon tai käännettävissä kokonaan.
Kahl eli 1721-1746, eli ei ollut iällä pilattu kuollessaan.
-
Kahl eli 1721-1746, eli ei ollut iällä pilattu kuollessaan.
Kahl kuoli myrskyssä hukkumalla matkalla kotisaarelleen Gotlantiin. Purret olivat silloin pieniä ja monesti avoimia.
-
Siinä jälleen henkilö josta haluaisin tietää enemmän.
-
Kävin... vaikka meinasin kääntyä takaisin, kun tieni tukki alikulkutunnelin vallannut lätäkkö, jota en voinut kiertää mitään kautta. Sen siitä sain kun menin vasta iltakirkkoon, vettän nimittäin tuli vasta iltapäivällä. Kunnon karismaatikko olisi varmaan tuossa tilanteessa kevyesti kävellyt vetten päällä, minut nöyryytettiin kahlaamaan nilkkoja myöten. Mutta ajattelin että kyllä kesä kuivaa minkä kastelee ja kirkonmeno viimeistään, eikä minua ole sokerista tehty.
-
Oli ihan hyvä käydä jälleen kotikirkossa pienen tauon jälkeen.
-
Pitkästä aikaa oman srk:n jumalanpalveluksessa tänään. Kannatti mennä. (Niin kai aina...)
Saarnamies ilmoitti pitävänsä pappisuransa pisimmän saarnan ja avustavan papin ottavan aikaa. No, 25 min se kesti - ei tuntunut pitkältä. Ehkä hän yleensä puhuu lyhyesti. Asiallinen puhe, jonka otin kotiin mukaan painettuna, kun ei muuten jää mieleen mitään. Samalla otin parin edellisenkin pyhän saarnat, kun en ole ennättänyt lähikirkkoon pitkään aikaan. Jp kesti 11.30:een, joka edellisessä kotisrk:ssani oli tavallinen normiaika.
Päivö Parviainen oli Kotimaan mukaan saarnannut viime pyhänä lähetysjuhlilla lähes tunnin. Kunnioitettava saavutus ikämieheltä, joka täyttää ylihuomenna 100 v. Ehkä hän kokee, että paljon on vielä sanomatta ja aikaa voi olla vähän. Onnea ja siunausta hänelle, jos sattuu vapaahetkinään Körttifoorumilla surffailemaan - ja vaikkei surffailisikaan! :)
-
Kävin ja tulin siunatuksi. :eusa_angel:
-
Kymin kirkossa tuli siunatuksi myös katras rippilapsia.
-
Eilen minä olin töissä... syntisenä. Kävin viemässä seuraohjelmia moniin paikkoihin. Kahdessa paikassa veisasin ylistysvirren ja toisessa paikassa kerkesin avustaa ehtoollisessa. Takatukka putkella tein hommia.
-
Oliko se Itkumuuri siellä Jukolassa kappeli vai muuhun huojentumiseen ? :017:
-
Itkumuuri Jukolassa ei ollut kappeli, eikä hiljentymispaikka. Ne lienevät olleet toisaalla.
Epäselvyyksien selvittämispaikka olisi kai oikeammin kuvaava nimi. Kaikenlaista virhettä ja vajavaisuutta voi nyky-aikaisessa suunnistuksessa kin sattua. Elektroninien leimauslaite voi osua huonosti leimasimeen.
Aikanaan käsinkirjoitusaikaan kirjoitusvirhe tunnusnumeroissa tai kortin ruudukon ulkopuolelle osunut leimauspiikin jälki saattoi johtaa kilpailun uusimiseen... vähimmässä tapauksessa kilpailijan hylkäämiseen....Kastumaan päässeet kartat ja kilpailukortit olivat viheliäisiä tarkastettavia...
-
Tehtävät kotikirkossa odottavat tänään ja huomena. Lähtö on kymmenen minuutin päästä. Tienraivaajan muistojuhla odottaa, ehtoollista ei vietetä tänään. Huomena on messu.
-
Olimme kaunistamassa tilasoja tänään. Väki alkaa huveta jumalanpalveluksista. Johtuikohan väen vähyys sanajumalanpalveluksesta. Huomenna varmaan enemmän kun on messu.
-
Olimme kaunistamassa tilasoja tänään. Väki alkaa huveta jumalanpalveluksista. Johtuikohan väen vähyys sanajumalanpalveluksesta. Huomenna varmaan enemmän kun on messu.
Valvottuaan myöhään yöhön ei väki jaksa nousta kirkkoon. Joillakin voi olla vielä eilistä veressään sen verran eilis iltaista, että on parempi ettei mene rattiin.
Meillä jouluaamun kirkon väki vähenee ja jouluyön kirkon väki enenee. On kyse rytminvaihdoksesta, johon kirkon pakko reagoida. Kukaan ei enää herää lypsylle varsinkaan kaupungeissa. Sama koskee normaalia pyhää. Monessa seurakunnassa on myöhennetty jumalanpalvelu alkavaksi klo 11 kun kansa valvoo lauantaisin myöhempään. Samoin iltapäivän messut kasvattavat suosiotaan jatkuvasti. Meillä on kohtaamispaikkamessu klo 16 ja siellä on bändi eikä urkuja.
-
Meillä oli sanankuulijoita lähes vakimäärä. Se jopa hiukan yllätti sillä arvelimme käyvän kuten seppos kirjoitti. Ihan mukava oli lukea tekstit ja huomasin että kirkkokansa kuunteli mitä luettiin.
Saarnan alku epäilytti kun pappi alkoi muistella kahden vuoden takaista Namibian matkaansa mutta vertauksin valoisista juhannusöistämme ja Namibian nopeasti putoavasta pimeydestä hän pääsi valon ja pimeyden avulla hyvin päivän tekstiin.
Huomena saarnaa oma körttipappimme ja häntä tullaan kuulemaan yleensä runsain joukoin.
-
Kävin kirkossa, kuten viime, sitä edellisenä, sitä edellisenä, j.n.e. juhannuspäivänä.
-
Kävin perinteisessä juhannuksen ulkoilmakirkossa kotiseutumuseon pihamaalla. Ihmisiä oli n. 80 (välillä kirkossa täällä pikkuisella mökkipaikkakunnalla on vain 20 henkeä). Vieressäni lankkupenkillä istui isä n. 12-vuotiaan pojan kanssa huitomassa koivun oksalla hyttysiä. Poika lauloi virret monisteesta reippaasti ja osasi uskontunnustuksenkin ulkoa. Annoin siitä hänelle kehut. :icon_biggrin:
-
Kävin kello 12 alkaneessa Jumalanpalveluksessa sivukylällä. Väkeä ihan mukavasti, nuori perhe istui
edessäni, pienet pojat jaksoivat olla hyvin mukana.
-
Olin aamulla messussa kotikirkossani. Sitten mentiin mielenterveysyhdistyksen 4 hengen porukan kanssa Pyhärantaan meren äärelle Santtioon, jossa pidettiin ulkoilmajumalanpalvelus, jonka toimitti pastori Vesti Turusta. Lopuksi kirkkokahvit.
-
Olimme Mukkulan kirkossa. Tehtävät kutsuivat, mutta emme vain siksi. Väkeä oli eilistä vähemmän, vakiporukka puuttui lähes täysin.
Luin tekstit. Kanttori, hyvin taiteellinen ihminen, ehdotti että Hoosean tekstin alun jälkeen pidän tauon jolloin hän aloittaa hiljaisen urkukappaleen. Hetken kuluttua jatkoin lukemista musiikin päälle. Olisimpa ollut kuulemassa miltä se vaikutti. En ole tällaista ennen kuullut. Melodraaman tuntua.
Matti sanoi että teksti kyllä kuului. Urkuja ei sen hiljaisemmin saanut soimaan.
En ole varma pidänkö tällaisesta tavasta, en kuitenkaan halunnut kieltäytyä kun pyydettiin. :017:
-
Nostan käteni ylös ja tunnustan nöyrästi uupuneeni tuolta Mukkulan kirkon penkistä. Niin on tapahtunut luvattoman monta kertaa ja tulee vielä tapahtumaan, ennenkuin saan elämän rauhoittumaan. Riitta- mummi varmaan rauhoitat huolestuneita seurakuntalaisia, kun meitä ei näy. Emme ole lähteneet maailmalle tai keksineet muuta ihmeelistä; ja palaamme tuttuun penkkiin kun aika antaa myöten. :eusa_pray:
-
Hei meme!
En tarkoittanut ketään nimetä. Itse emme ole koskaan ennen olleet juhannuksen aikaan kaupungissa ja kirkossa. Yleensäkään kesäaikaan emme aiemmin käyneet kuin ani harvoin kirkossa. Sillä kaikkiin kirkkoihin on mökiltä n. 30 km.
Se vain että meillähän on viitisenkymmentä vakituista kävijää pani huomaamaan että muutkin kuin me ovat maalla tai muuten keskikesän juhlaa viettämässä.
Ei ole kai mitään syytä ketään rauhoitella . Oli kuitenkin ihanaa että Olavi ja Taimi olivat penkissä kun Taimi on ollut kovin huonona. Veikko avusti ehtoollisella. Muuta "väärtiväkeä" ei ollut. Hymyä huuleen vaan!
-
Kävin aamulla Nilsiän kirkossa Juuson, Juuson vanhempien ja isovanhempien kanssa :052:
Ens viikolla pitää kuunnella Nivalan jumalanpalvelus netistä :icon_wink:
-
Kävin aamulla Nilsiän kirkossa Juuson, Juuson vanhempien ja isovanhempien kanssa :052:
Ens viikolla pitää kuunnella Nivalan jumalanpalvelus netistä :icon_wink:
Mahtoiko kirkollisissa ilmoituksissa ollut jotakin erityisen kiinnostavaa ? :052:
-
Tulimme Paavalin kirkosta Helsingistä nuorimmaisen lapsenlapsenlapsen kastejuhlasta. Juhlittava pikku Leon karjui koko toimituksen ajan. Syy tiedettiin. Äidin antibioottikuurit.
Juttelin muutaman minuutin kastepappi Arja Kortelaisen kanssa. Paavalin seurakuntaan kuuluu vain 28 % alueen asukkaista. Hän pitää hyvänä haasteena kun kirkkoon kuulumattoman vanhemman kanssa käydään esim. kastekeskuste. Mielenkiintoista.
Kirkko on hieno ja käytännöllinen juhlien pitopaikkana. Ikää kirkolla on jo yli 80 vuotta.
-
Korvat on nyt suviseuroissa Lopella (ja keho lopen uupuneena kotona) ja siellä lauletaan virsiä ja siionin lauluja. Kuulostaa hyvältä.
-
En mennyt kirkkoon, mutta Ylen ykköseltä tuli hyvät meiningit.
-
Kävimme kesä Kuhmoislaisten kirkkopyhässä. Väkeä oli ihan kohtuullisesti. Emme ole kovin usein ollut kun on jäänyt Herättäjäjuhlien alle. Nyt oli siihen hyvä tilaisuus.
-
Tuli aamumessussa käytyä. Oli 50 vuotta sitten ripille päässeiden kirkkopyhä ja kirkko oli lähes täysi.
-
10 päivän putki hengellisiä tilaisuuksia tai niiden talkoilua... Tiistai oli vapaapäivä.. Armo oli alhalla, eikä vaatimuksia esitetty.... :eusa_clap:
-
10 päivän putki hengellisiä tilaisuuksia tai niiden talkoilua... Tiistai oli vapaapäivä.. Armo oli alhalla, eikä vaatimuksia esitetty.... :eusa_clap:
Putkea on hyvä jatkaa Isossakyrössä ja siitä sitten rukoilevaisten juhlille seuraavana pyhänä taisi olla Nakkilaan. Tällaista et voi tehdä missään muualla maailamassa.
-
Tänään oltiin erikoisessa paikassa jumalanpalveluksessa, Lusikkovuoren luolassa, Suoanttilan kylässä, Luumäellä. Siellä pidetään joka kesä maakirkko.
Luolaa alettiin kaivaa 1941 miehiestön majoitusta ja sotasairaalaa varten. Se liittyy Salpalinjaan. Luolaa ei ehditty tehdä valiiksi, eikä sitä kostkaan käytetty sotatarkoituksiin. Tässä on kylän sivuilta löytyvä juttu luolasta: http://kylat.ekarjala.fi/suoanttila/kylan-historia/lusikkovuoren-luola/
Se on sen verran ihmisiä kiinnostava paikka, että tänäänkin maakirkkoon tuli yli 80 henkeä. Mukana oli useita mökkiläisiä ja pikkubussilla Sippolan martat.
Täällä pidetään toistakymmentä maakirkkoa kesän aikana. Kinkereillä kysytään haluaako kylä kesällä maakirkon. Se järjestetään yleensä jonkun talon pihassa, mikäli suinkin sää sallii. Jollain kylällä käytetään vanhaa koulua tai seurantaloa. Valtaosin kuitenkin ulkotilaisuuksina. Ajatuksena on se, että seurakunta vie jumalanpalvelukseen kylälle ihmisten luo. Se kokoaa kylältä sellaistakin väkeä, jotka ei juurikaan kirkkoon tule, lisäksi mökkiläisiä. Se on kylälle tärkeä juttu. Varsinkin kun kaukaisimmilta kyliltä on n. 40 km matkaa kirkkoon.
-
Minulla on nolo tunnelma, sillä ikävöin kyllä kirkkoon. Mietin että sinne omaan nyt, ja parannuksentekoa, kun talvesta saakka olen miettinyt. Sitä on vaikea auttaa, että kaipaan aina sinne missä on Herättäjän kirkkoåpyhä; valmistettu saarna, sanottavaa ja aina seurat.
Noh, kuin minun käykään: Sitä juhlapukuista kansaa ja autojono pienelle kirkolle... ja taas sama fiilis, että' olen arkisesti puettuna änkeämässä toisten perhejuhlaan. Minä en tälle mitään mahda, kirkko on toivottoman ahdas, levoton kuin mikä... tein oharit ja palasin kotiin. Kyllä'kyllä, olisi pitänyt jäädä juhlimaan nuorten "kirkollista täysi-ikäistymistä" mutta juuri nyt en jaksanut.
Minulla on ollut vähä'n vaikeaa tuon ekumeenisen matkan kiirastuliopin jälkeen. Kai se minun nyt on mietittävä, mietittävä ennenm muuta miksi mietin. Sanovat että sehän on hyvin pikkujuttu. Ei se ole. Ensinnä, se ei tunnusta ruumiin ylösnousemusta, vaan edustaa platonilaista dualismia, jossa sielu on kuin ruumiin vanki ja joka on puhdistettava pelastetuilta kuoleman jälkeen -- ellei se pyhity jo täällä, eikähän minun ainakaan niin käy. Raamatusta se tekee "vain osan traditiota" jos kysyn että kuin tämäkin Jeesus kuoli syntiemme tähden ja herätettiin kuolleista vanhurskauttamisemme tähden--- oliko se niin --- koko pyhitysasia on minulle sekava. Jättäisin sen mieluummin Jumalan käsiin. Jos joku osaa niin saa opettaa!
Ehkä minun kilvoitteluani onkin, jotta sittenkin tällaisena rauniokasana kamppailen luottamaan ja turvaamaan yhteen ainoaan, ei mihinkään että meidän on ensisijaisesti rukoiltava Jumalaa... vaan huutamaan avuksi tai ruikuttamaan vain Herraani ja Vapahtajaani. Minä olen niin köyhä, ei mitään omaa, ja se on surkeran totta. Kiirastulessa minun pitäisi olla loputon aika jos minustas itsestäni pitäisi tehdä pyhä. Vain kokonaan ulkopuolelta annettu armo kuin uusi puku joka minut kätkee, minua auttaa. Paljon riistetään, jos en voikaan iltaisin kiittää siitä että olen päivän matkan lä'hempänä sitä kun kohdataan... kun tämä nahka on yltäni raastettu, saan nähdä Jumalan.
Mutta oli perinteiset lähtöseurat Tähtitorninmäellä, niistä iloitsin. Samuli ja mt puhuivat ja naisimmeinen jonka nimeä en ikinä opi. Tartu ytimeen, ja turvaa siihen. Kaikki oli hyvin lohduttavaa. Toivon ettei mikään estä Herättäjäjuhlille matkaamista!
-
Tämä ei ole opetusta.
Mitään omaa ei meillä pidä ollakaan. Jeesus antaa sen mitä tarvitaan. Kasteessa saamme Pyhän Hengen. Kun olet alasti ja syntinen, Jeesus pukee sinut verellään puhdistettuun uuteen pukuun. Ajallisella matkalla sen vielä ryvetämme monesti. Sitten ajan rajan ylitettyämme saamme (?) uuden valkean puvun. Sielläkään ei meillä ole mitään omaa. Kristus on aurinkomme.
tällaisia ajatuksia äskeisen kastejuhlan tiimoilta.
-
Putkea on hyvä jatkaa Isossakyrössä ja siitä sitten rukoilevaisten juhlille seuraavana pyhänä taisi olla Nakkilaan. Tällaista et voi tehdä missään muualla maailamassa.
Tasloudelliset rajoitteet jo estävät kaikkiin juhliin osallistumisen, vaikka pohjanmaalle olisi kiva tullakin tuttuja tapaamaan...
Viime viikonloppuna etelässä olisi voinut tehdä käynnin kolmella juhlapaikalla, kuuntelemassa erilaisia painotuksia...ja syntien anteeksi julistamistapoja.
-
Kävimme tänään ohi ajaessamme Lahden torilla lähtöveisuissa. Kiitos Lahtelaisille veisuista. Tutuista ei ollut pulaa.
-
Eilen kävin... sattumalta. Olin kyllä katsonut Tampereen seurakuntien verkkosivuilta, että mitään tilaisuutta ei ole, mutta torstain ehtoollishartaus oli kai (taas) vain unohtunut ilmoittaa sinne. Saavuin vähän kesken kaiken paikalle, sen kerran kun puheessa oli jotain niin osuvaa että jäin hölmistyneenä suu auki kuuntelemaan. Mitään en kyllä enää tänään muista :102:, ts. sitä mikä siinä oli niin tärkeää. Että olemme kaikki apostolien seuraajia tjsp. ja yleisestä pappeudesta jotain.
Hartauden jälkeen jäin penkkiin istuskelemaan, kuten oli ollut tarkoitukseni. Muutama muukin jäi, ja sitten toisensa jo tuntevat (ml. pappi) rupattelemaan keskenään. (Tuolla on joka päivä neljästä kuuteen pappi paikalla keskustelua varten.) Yksi vähän reppanamman oloinen (anteeksi jos tämä ilmaisu loukkaa) ja monen mielestä varmaan kirkkoon liian paljastavasti pukeutunut henkilö hivuttautui etupenkkiin, minusta näytti kuin sitä keskusteluvuoroa odottamaan, mutta jonkin ajan päästä lähti pois. Kun vuorostani lähdin, näin hänet bussipysäkillä odottamassa ja mietin mennäkö kysymään, olisiko hän jotakin vielä halunnut, mutta en sitten uskaltanut. Jäi vaivaamaan.
-
Katsoin televisiosta herättäjäjuhlien jumalanpalveluksen. Mukavaa oli päästä edes näin jälkikäteen osallistumaan niihin. Jotenkin tuo lakeus (savoksi kaaheen laakee aakee) tekee vaikutuksen. Juntusen Simo kun pitää saarnan, niin se on alusta loppuun täyttä asiaa. Sää näytti suosivan tilaisuutta. Alttarin kukkakimppu oli kaunis.
Jäin miettimään stoolaa, kun muistan kuulleeni, että papilla stoola on edestä ristissä ja piispalla suorassa. Nyt näytti papillakin olevan stoola suorassa. No eipä tuo minua haittaa, kiinnittyi vain huomio siihen.
Kuoro oli hyvä, mutta esilaulajat lauloivat valitettavan alavireisesti.
-
Minäkin nautin vielä Herättäjäjuhlista TV.n ääressä. Kuuntelin radiosta puheet, mutta nyt sain myös elävää kuvaa. Kuin olisin ollut siellä paikalla.
Jaakko Ripatti vaimoineen istui penkissä ja Ann-.Mari Kopo käveli alun pappiskulkueessa toisena oikeanpuoleisessa rivissä. Muita tuttuja en nähnyt.
Olen samaa mieltä Simo Juntusen puheista vaikka en vielä ole kovin montaa kuullutkaan. Hänen intoilematon, rauhallinen ja selkeä ulosantinsa on kuulemiseen otollinen tyyli. Puhe oli nytkin hyvä, päivän tekstistä saarnasi. Rauman talviveisuissa hänen saarnansa oli suorastaan loistava. Muuta en siitä enää muistakaan.
Artturi KIvineva on hyvä liturgi. Hän on saarnannut myös Kortesjärven kirkossa aiemmin. tätini kertoi.
Ikääntuneille, väsyneille ja huonokuntoisille median palvelut ovat hyvä keino olla mukana. Kiitos niille joille kiitos kuuluu !
-
Kuuntelin nettiradiosta Herättäjäjuhlia ja tänään olin messussa.
-
Katsoin tv:stä Herättäjäjuhlien messun.
Kati Nissi pappiskulkueessa vatsa pyöreänä hymyilevänä, lyhyt punertavatukkainen.
Iltapäivällä olin heinämessussa pihamaalla kotinurkilla, sade alkoi vaihteeksi samaan aikaan
kuin messukin, pressukatoksella oli varauduttu.
-
Jäin miettimään stoolaa, kun muistan kuulleeni, että papilla stoola on edestä ristissä ja piispalla suorassa. Nyt näytti papillakin olevan stoola suorassa. No eipä tuo minua haittaa, kiinnittyi vain huomio siihen.
Mie olen käynyt n. 40 vuotta aktiivisesti kirkossa, enkä ole koskaan nähnyt livenä papin stoolaa ristissä. Ainoastaan joskus kun tulee katsottua telkkarista ruotsinkielistä joulujumalanpalvelusta, niin siellä olen nähnyt stoolan ristissä papilla. Olen siihen kiinnittänyt huomiota ja ajatellut ihan kysyä joltain, että onko se suomenruotsalainen tapa, vai misä se juontaa?
-
En todellakaan tiedä, mutta diakoneilla/nissoilla on stoola vinosti ristissä. Minulle matalakirkollisena se on yksi ja sama miten stoolasta tehdään arvonmerkki.
-
Mie olen käynyt n. 40 vuotta aktiivisesti kirkossa, enkä ole koskaan nähnyt livenä papin stoolaa ristissä. Ainoastaan joskus kun tulee katsottua telkkarista ruotsinkielistä joulujumalanpalvelusta, niin siellä olen nähnyt stoolan ristissä papilla. Olen siihen kiinnittänyt huomiota ja ajatellut ihan kysyä joltain, että onko se suomenruotsalainen tapa, vai misä se juontaa?
" Paikallisesti joissakin hiippakunnissa tehdään lisäksi ero papin ja piispan välillä siten, että piispa kantaa stolaa päät pystysuorassa asennossa ja pappi asettaa stolan ristiin rintansa kohdalla. Yleensä papit kantavat stolaa pystysuorassa asennossa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stola (http://fi.wikipedia.org/wiki/Stola)
-
Huomena menen johkin. Minä paha ihminen kierrän konfirmaatiomessut kaukaa. Ei voi mitään.
Toisinaan toivoisin että ne pidettäis erikseen omina juhlinaan vaiks lauantaina jo - tai usein toivon. Sen tietty pitäis oleman seurakunnan juhla, joukkue seurakuntalaisia tulee kirkollisesti täysi-ikäiseksi ja uudistaa kasteenliiton, mutta kun kirkossa on ylitäyttä, kuuma, kauhean meluisaa ja levotonta ja salamavalot räiskyy ja kännykät soi ja niihin vastataan vaik kuin sanottais että "Toivomme että". , saarna suunnataan konfirmoitaville ("Rakkaat murut!) --- eikä siinä pitäisi olla nmitään vikaa...
Ne tuntuvat vieraitten ihmisten perhejuhlalta, ja väki on niin kauniisti puettua, ruusukimput mukanansa, ettei sinne koe olevansa sen enempää tervetullut arkisissa vetimissään kuin heidän ristiäisiinsä, vihkiäisiinsä tai hautajaisiinsakaan. Olo on päinvastoin juuri, kuin olisi työntymässä vieraitten näihin muihin ihan kirkollisiin juhliin.
Pitäis pitäis niin, ja menen jos jaksan, nyt en taida. Tiksissä konfirmaatiot pidetään Pyhän Laurin kirkossa, hän kun on kaunis. Se tarkoittaa sitä että Tikkurilan kirkko on käytettävissä.
-
Huomena menen johkin. Minä paha ihminen kierrän konfirmaatiomessut kaukaa. Ei voi mitään.
Toisinaan toivoisin että ne pidettäis erikseen omina juhlinaan vaiks lauan taina jo - tai usein toivon. Sen tietty pitäis oleman seurakunnan juhla, joukkue seurakuntalaisia tulee kirkollisesti täysi-ikäiseksi ja uudistaa kasteenliiton, mutta kun kirkossa on ylitäyttä, kuuma, kauhean meluisaa ja levotonta ja salamavalot räiskyy ja kännykät soi ja niihin vastataan vaik kuin sanottais että "Toivomme että". , saarna suunnataan konfirmoitaville ("Rakkaat murut!) --- eikä siinä pitäisi olla nmitään vikaa...
Ne tuntuvat vieraitten ihmisten perhejuhlalta, ja väki on niin kauniisti puettua, ruusukimput mukanansa, ettei sinne koe olevansa sen enempää tervetullut arkisissa vetimissään kuin heidän ristiäisiinsä, vihkiäisiinsä tai hautajaisiinsakaan. Olo on päinvastoin juuri, kuin olisi työntymässä vieraitten näihin muihin ihan kirkollisiin juhliin.
Pitäis pitäis niin, ja menen jos jaksan, nyt en taida. Tiksissä konfirmaatiot pidetään Pyhän Laurin kirkossa, hän kun on kaunis. Se tarkoittaa sitä että Tikkurilan kirkko on käytettävissä.
Samaa mieltä. Meillä oli aiemmin joka kesäpyhä konfirmaatio (25rippikoulua/vuosi), koska se on seurakunnan yhteinen juhla. Nyt ne on saatu siirrettyä pois aamujumalanpalveluksista, mutta kyllä siinä sai tehdä töitä. Teoriassa se on ihan oikeasti seurakunnan yhteinen juhla, mutta käytännössä se on täysin sisäinen hetki, jossa muut kuin omaiset ovat vieraalla maalla.
-
No hyvä, että koet samoin, olen tästä itseäni syytellyt, mutta kun juttu näin on. En minä heidän hautajaisiinsakaan mene, vaikka kuin olisivat kirkon jäseniä olleet. Eli teoria ja käytäntö tässä on aikapäivää ajautuneet erilleen . Perheen juhla mikä perheen juhla.
-
Olen kokenut tehtäväkseni konfirmaatiomessussa veisata virsiä kanttorin seurana. Rippilasten perheväki ei yleensä osaa tai rohkene.
-
Konfirmaatiomessun suhteen vähän sama juttu.
En käy läheskään joka pyhä kirkossa, enemmän haluan käydä.
Jotenkin myös koen että konfirmaatiomessua vältän, vaikka esim.
tuo Penan tapa olisi kyllä ihan hyvä.
-
Jatkamme osassa 9