Murrevisailu

[Riitta-mummi]

Vasiten tulin kassomaan ketä tääl on paikal. Kettu, elläimenä viisas ja kaunis on miun ja Tiitiäisen lempi-nisäkkäitä. Myö muisteltii Kotkas, aiemmin kesäl Nastolas seurois käyves tienvieres näkemäämme nuorta komiaa kettua.

Kettuihin miul on myös silviisi yhtäläisyyttä, jot meijän tytöt sannoit ain lapsena ollessa minnuu ketun näköseks ko mie hymyilin.

Onk siul ketunhäntä kainalossais ko kirjotat, vai ootko iha tovella haastamassa? ( Tää leikipäite murteella, ystävyyvel!)

[Mauno]

Eipä tarttunut kukaan minun tuolla jossakin aikaisemmin tarjoamaan nivalalaisten "pepuun"! Sievissäkin on samaa mutta siellä tekopitäjässäni se onkin muttia ja joka kesä Sievissäon sen kunniaksi heinäkuussa "Muttimarkkinat". Mutta kukaan körttifoorumissa ei tiijjä, mistä puhun! Vai tietääkö? Jyväskylän sukulaismies tietää, muttei kero tietoaan!

[Riitta-mummi]

Tuttu ruokahan se minullekin on, mutta vain ohrajauhopuuron nimellä. Matin kotona sitä sai anopin aikana usein. Voisilmä ja maitua lautaselle.
Yksinkertaista ja hyvää, niinkuin puurot yleensä. Tattar-puurosta en lapsena pitänyt, enkä kaurakiisselistä.

p.s. käytin wikiä apuna.

[pikkumummu]

 Ei mutti oo ohrajauhopuuroa. Se on oikeaa muttia eli sellaista kuivaa pöperöä jota syödään voissa paistettuna ja kylmän maidon kera ja on TOSI HYVÄÄ

[Mauno]

Pikkumummulle pisteet oikeasta vastauksesta ja Riitta-mummille toinen palkintosija, joka oikeuttaa käymään Oulun herättäjäjuhlamatkan yhteydessä Sievissä Muttimarkkinoilla. Siellä saa muttia maistaakseen ja syödä. Voi vertailla puuroon ja todeta mutin hyväksi!

[Riitta-mummi]

Muistelen karjalaisilla olleen -niekka loppuisia sanoja. Lapsena ne oli minusta eri hauskoja.

Mitä ovat:

niipotniekka  ja   puusniekka?

riialauta on pärekaton teossa tarvittava ohjainlauta jotta rivistä tulee suora.

[PekkaV]

praasniekka

[Sanneli]

Eipä tarttunut kukaan minun tuolla jossakin aikaisemmin tarjoamaan nivalalaisten "pepuun"! Sievissäkin on samaa mutta siellä tekopitäjässäni se onkin muttia ja joka kesä Sievissäon sen kunniaksi heinäkuussa "Muttimarkkinat". Mutta kukaan körttifoorumissa ei tiijjä, mistä puhun! Vai tietääkö? Jyväskylän sukulaismies tietää, muttei kero tietoaan!

Nivalaisen ylpeydellä mutti on pilalle mennyttä pepua. Kuulemma erona on se että mutissa veden ja ohrajauhon suhde on 1:1, pepuun vettä laitetaan 1:2. Näin ainakin mun pepuohjeessani, johon tulee 8 dl ohrajauhoja ja 4 dl vettä ja jonku verran suolaa. Parhaan rakenteen saa kun kaataa jauhot kiehuvan veden päälle ja tökkii puuhaarukalla pintaa rikki.

[Pena]

Muistelen karjalaisilla olleen -niekka loppuisia sanoja. Lapsena ne oli minusta eri hauskoja.

Mitä ovat:

niipotniekka  ja   puusniekka?

riialauta on pärekaton teossa tarvittava ohjainlauta jotta rivistä tulee suora.

Olen arvaillut -niekkojen olevan venäläisyyksiä. Eiköhän siellä käytetä tekijännimissä nik-päätettä? Rabotnik on työmies ja khudozhnik taiteilija tai sinne päin.

[Riitta-mummi]

Muistelen -niekkaa käytetyn vain ihmisistä puhuttaessa. Esim. hameniekka, turkkiniekka, hattuniekka.

Wikistä nämä löytyvät:

niipotniekka= vähästä suuttuva
puusniekka= leskinaisen uusi puoliso.

Puusniekka on myös sukunimi

[Pyryharakka]

Täälä Etelä-Karjalassa tai sitten vain täällä meidän pitäjässä on leskinaisen uutta puolisoa tavattu sanoa puuskaksi.

Niekat on tuttun kuuloisia. Mikäs se on se parisniekka?

Lapsuudesta muistan parrakasta miestä sanotun partaniekaksi.

[seppos]

Täälä Etelä-Karjalassa tai sitten vain täällä meidän pitäjässä on leskinaisen uutta puolisoa tavattu sanoa puuskaksi.

Niekat on tuttun kuuloisia. Mikäs se on se parisniekka?

Lapsuudesta muistan parrakasta miestä sanotun partaniekaksi.

Praasniekka Praasniekka
Wikipedia


Praasniekka (ven. престольный, праздник) viittaa ortodoksisessa Karjalassa vietettyihin paikallisten suojeluspyhimysten muistopäiviin.[1] Temppelijuhlan lisäksi nimitystä voidaan käyttää myös yleisnimityksenä kirkollisesta juhlapäivästä. Nimen tausta on täysin slaavilainen.[2]

Juhlaa vietetään yleensä sen ortodoksisen pyhän kunniaksi ja muistoksi, jolle kyseinen kirkkorakennus on pyhitetty. Praasniekkapäivä on kyseisen pyhän muistopäivä ja se selviää parhaiten ortodoksisesta kalenterista. Yksi tunnetuimmista suomalaisista praasniekoista on Ilomantsin Eliaan (Iljan) kirkon temppelijuhla, Iljan praasniekka, 20. heinäkuuta.

Praasniekka-juhlien jumalanpalvelukset ovat yleensä vigilia ja liturgia, jonka yhteydessä toimitetaan myös pieni vedenpyhitys. Lisäksi praasniekkojen yhteydessä järjestetään usein erilaisia päiväjuhlia ja muita tapahtumia.

Katkeamaan päässyt suomalainen praasniekkaperinne elvytettiin ensimmäisenä Ilomantsin Hattuvaarassa. Ensimmäiset sotien jälkeiset praasniekat vietettiin siellä vuonna 1957.[3]

[Preba]

Pohjalaasta osaasin parahaateen puhhuu mukko siit pystyy nii heleposti arvaamahha mitä siin sanotaha nii täytyy koittaa näit muita. Tietääkö joku tämmöisiä:

Pruukata
Förskotti
Mihnä

[seppos]

Pohjalaasta osaasin parahaateen puhhuu mukko siit pystyy nii heleposti arvaamahha mitä siin sanotaha nii täytyy koittaa näit muita. Tietääkö joku tämmöisiä:

Pruukata
Förskotti
Mihnä

Epäpohjalaisena voinen vastata
Bruka eli pruukata olla tapana
Kotti eli förskotti antaa etukäteen
Mihnä missä


Nuo kaksi ensimmäistä on aivan yleiskielen sanoja ja siksi helppoja. Ensimmäinen on stadin slangissa bruukata. Moni pyytää förskottia/kottia ennen tilipäivää.

[Antti Juhani]

Oikkeessa patteessa
Hörymätä
He
Riättää
Saverikko
Verestä pulloo
Lenttää kaakana
Pottaattiloota