Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Jampe - 18.11.10 - klo:16:39
-
Kun täällä on kerran porukkaa monelta suunnalta, niin pistetääs pieni murrevisailu-ketju pystyyn.
Alootan kysymällä jotta tiärättäkös mikon ANKKASTUKKI ja mihinkä KROPSUA pannahan?
Ja jos tuan tiärätte niin tätette ainakaan tiärä: mikkä ihimeet on KALUUMET?
-
Syödäänpä pullapitkoa ja kastetaan kropsua kahviin.
Kaluumet on joko kalsarit tai jalkineet. Muistelisin Orvokki Aution kirjoista jäkimmäisiä. :017:
-
Karjalaisten :riehtilä, pitskat ja paatakka. Mitä ne ovat?
-
Syödäänpä pullapitkoa ja kastetaan kropsua kahviin.
Kaluumet on joko kalsarit tai jalkineet. Muistelisin Orvokki Aution kirjoista jäkimmäisiä. :017:
Muttemmeni oikeen, mutta kaluumet ei oo kalsarit. Taino, emmä tiärä kastaako joku kropsua kahvihin, voi sitä kai kastaa. Itte pistän päälle mansikkahillua...
Viiren pisteen vihije:
Kaluumet on
a) Housunpultut
b) silimälasit
c)rantehet
-
Karjalaisten :riehtilä, pitskat ja paatakka. Mitä ne ovat?
Paatakka = päätakka. (savolaisittain jätetään ä-pilkut pois) :017:
Riehtilä on ilman epäilystä vanha muori jolla jäänyt tukka kampaamatta!
-
Voi siu kansais´. Riehtiläs paistetaa läskii tai vaik lettuluit = paistinpannu
Lettuin pääl voit panna vaik paatakkaa= siirappia
Pitskoil raapastaa tuli uunii= tulitikut.
Ne kaluumeet on sittekkii ranteet.
Sit virolahtelaisii sannoi:
otra, kopra, lalva ja tätsy ?
Hauskuuveks: Tupakkaa, tupakkaa huutaat kymiläiset joulukirkos ! (tupatkaa ) :002:
-
Otra lienee ohra ja kopra koura. Olisiko lalva latva? Tätsy kuulostaa stadilaiseen kielikorvaan pimulta eli sutturalta.
-
Pena asuu oikealla murre-alueella. Tätsy jäi arvaukseksi.Muut oikein. Miul oli viis tätsyy Virolahel. Siis tätiä.
-
Mitä on töyttyyttee ja koppeutua?
-
Mitä on töyttyyttee ja koppeutua?
Edellinen ei sano mitään. Jälkimmäistä olen kuullut vähän eri muodossa: "Sieltä se koppeutti sen miehensä." Oletan sen tarkoittavan, että tarkoittaa löytymistä.
Mitäpä tarkoittavat kortteli, kahveli, vastuuki ja hantuuki?
-
Liittyvät keittiöön.
kortteli=vanha vetomitta
kahveli=haarukka
vastuuki=vahakankainen pöytäliina
hantuuki=käsipyyhe
-
Sit miu kielikorvaa nuo kainuulaiset sanat tuntuut:
töyssyttää ja tulla kopeaksi , ylpistyä :039:
-
Ja karjalaa piisaa:
mitä on : ahashenkinen
hersryyni
teiskata ???
-
Töyttyyttee = tuoda/viedä ripeästi ("Mitä sinä sitä tänne töyttyytät!")
Koppeutua = saada aikaiseksi, tulla lähdetyksi ("Pitäsi koppeutua ruoanlaittoon.")
-
Ja karjalaa piisaa:
mitä on : ahashenkinen
hersryyni
teiskata ???
Mie oon sitä mieltä, jott ahashenkistä kovast puhuttaa. Hersryyniä en oo keittänt, vaan toiset tuntenee sen hirssinä. Ja vasikat meill kovast ennen teiskas.
Niin olkos se puhuttaminen tuttua ja suittattekos työ tätä foorumia ain lukia ja onkos teill juskat kii ja konkurssiharava katoll?
Toiselta puolelta Suomea kysyisin siskoni kanssa mikä on tuhero?
-
Huomenta Pyrtsi!
Siekii asut oikial murre-alueel.
Hauska tuo ahashenkinen= huonosti henkeä saava=puhuttaa( ei kova puhumaan) vaan hengästyttää. Siis mie oon ahashenkinen sen monissa merkityksissä.
hirssi= ryyni. Puurona parempaa minusta kuin tattari. Keltainen puuro, cuscusmainen
teiskata= kovaa menoa. Lapset ja vasikat ne teiskaat riemussaan.
Länsirannikon murre on miulle vaikia. Mie sanosin et miul on nyt tukka tuherollaa. Pesin illalla ja nukuin sen takkuun.
-
Liittyvät keittiöön.
kortteli=vanha vetomitta
kahveli=haarukka
vastuuki=vahakankainen pöytäliina
hantuuki=käsipyyhe
Hyvä Riitta, kaikki oikein. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!
-
Toiselta puolelta Suomea kysyisin siskoni kanssa mikä on tuhero?
Tiedän mutten viitsi sanoa... :003:
-
Hei
Riitta-mummi ja Pirska, hyvin tiedetty. Viime viikonvaihteessa oli hyvin tuhero sää. Piirrustuskin voi olla tuhero. Siis suttuinen.
Mutta kukaan ei vielä vastannut sanaan: suittaa.
-
Suka on harja, jolla suitaan. Jos haluaa sukimista, silloin suittaa.
-
Arvasin, että tämä on vaikea, sillä tämä suittaminen on ihan paikallista, vajaan 5000 asukkaan murretta.
Minulla on ollut niin mahdottomasti kaikkea hommaa, etten ole suittanut käydä foorumilla. Suittaminen ei ole pelkästään, sitä ettei ehdi vaan myös sitä ettei pysty tekemmään jotain.
-
Mei karjalaiset esi-vanhemmat kyssyit: Suitat sie saaha tään valmiiks? Jos siul on rahhaa, suitat sie ostaa ryynilöit?
Siis: saattaa, voida, kyetä.
Missä oli kysymys?
-
Mie oon sitä mieltä, jott ahashenkistä kovast puhuttaa. Hersryyniä en oo keittänt, vaan toiset tuntenee sen hirssinä. Ja vasikat meill kovast ennen teiskas.
Niin olkos se puhuttaminen tuttua ja suittattekos työ tätä foorumia ain lukia ja onkos teill juskat kii ja konkurssiharava katoll?
Toiselta puolelta Suomea kysyisin siskoni kanssa mikä on tuhero?
Tässä mie kysyin, että suitattekos työ tätä foorumia ain lukia? Aattelin, että sen oudon sanan sieltä moni bongaa. Mutta kun se oli sinulle, Riitta-mummi ihan tuttu, niin et edes huomannut että siinä rivienvälistä yritin sitä arvuuttaa.
-
Nivalaisia sanoja joskus kyselttiin Nivala-lehessä. Määpä kysyn nyttep pari teiltäki.
Amma =
Vörssi =
Äppi =
Hurvatoon =
Apeloova =
-
Oisit, Sanneli vielä voinu lisätä luetteloosi pepun!
-
Nivalaisia sanoja joskus kyselttiin Nivala-lehessä. Määpä kysyn nyttep pari teiltäki.
Amma =
Vörssi =
Äppi =
Hurvatoon =
Apeloova =
Kuulinpa yhdeltä nivalalaiselta kauan sitten, että amma on lapsenvahti. Hurvaton on vähän semmoinen räntäpää, joka tekee ensin ja ajattelee sitten. Apeloovan olen kuullut, mutta en oikein muista, liittyykö se ruokaan vai autoihin.
-
Amma = hönni
Minne mennään, jos mennään oljamiin?
Mitäs ovat räätikkä, röpsä, pihkamaitoa, munavoi uunissa ja rössöputtu. Nämä kun syöt, niin voi käydä körmilleen.
-
Apeloova voisi olla seimi, siis loova apetta varten? Voihan se olla partisiipin muotoinen adjektiivikin: ... apeloovampi, apeloovin. Mitä siis olisi apelointi?
-
Kannaksel morsjamet männiit oljamii anoppillaa enne avioitumistaan. Katsomaan keträpuun paikkaa. Jotkut alueet kai käyttävät sitä myös pidempiaikaista sukuloimista ilmaisemaan.
Räätikkä on nauris tai lanttu, röpsä on sitä siun hyvvää mustikkakukkoo, pihkamaito on lehmän anti vasikoinnin jälkeen l. ternimaito. Onko munamaito sitten paistettua pihkamaitoa? Rössöpottu on semmoinen verikeitto sianlihasta ja jauhoista jota en ole maistanut. Voi olla että jäisi maistamattakin. Oletan et sit käyvään pötöselleen.
Länsirannikon sanat on miule ihka outoja, paitsi amma, imettäjä vanhoissa romaaneissa.
-
Apeloova voisi olla seimi, siis loova apetta varten?
:eusa_clap:
-
Kannaksel morsjamet männiit oljamii anoppillaa enne avioitumistaan. Katsomaan keträpuun paikkaa. Jotkut alueet kai käyttävät sitä myös pidempiaikaista sukuloimista ilmaisemaan.
Räätikkä on nauris tai lanttu, röpsä on sitä siun hyvvää mustikkakukkoo, pihkamaito on lehmän anti vasikoinnin jälkeen l. ternimaito. Onko munamaito sitten paistettua pihkamaitoa? Rössöpottu on semmoinen verikeitto sianlihasta ja jauhoista jota en ole maistanut. Voi olla että jäisi maistamattakin. Oletan et sit käyvään pötöselleen.
Länsirannikon sanat on miule ihka outoja, paitsi amma, imettäjä vanhoissa romaaneissa.
Kyllä se tuo Riitta-mummi on hyvä tietämään näitä asioita. Täällä taas miniät men entiseen kottiinsa oljamiin vaik sit syksymmäl ku tupatyöt alko.
Munavoi uunissa on Luumäen perinneruoka niinkuin myös kovaohranen. Munavoi uunissa on munamaito. Sitä syötiin lauantaiehtoolla saunan jälkeen tuoreen rieskan kanssa (käsittääkesni). Kovaohranen on kermaan tehtyä ohraleipää. Hurjan hyvää ja murakkaa.
Punsaa unohin kysyä. Tykkäättekö punsasta? Toinen nimi sille on tytyinä.
-
Punsasta en ole kuullut. Oliko tarkoitus olla tytyinä vai tytinä. Olen nimittäin kuullut, että tytinä tarkoittaisi alatoopia eli lihahyytelöä eli lummuusia eli siankorvasylttyä.
-
Pyrtsi!
Riitta-mummi on jo niin vanha että perinnetietoa on evakkosuvulta 1940-luvun lopulta asti. Arkistonhoitaja aivoissa toimii ahkerasti juuri näissä historiallisissa ja perinnejutuissa, mutta enimmäkseen karjalaisperinteessä.
Tein jo 14-15-vuotiaana esitelmän kannakselaisista hääperinteistä. Sieltä muistui nuo oljamet ja keträpuut.
Luen mielelläni historiallista, hömppääkin. Esim. kaukainen sukulaiseni Kaari Utrio kertoo monien kulttuureiden tavoista ja tavaroista.
Muisti huononee, ainakin nimien osalta. Siihen on tyytyminen.
Kaikki nämä visailut niin täällä foorumilla kuin lehtien kysymysjutut ovat muistijumppaa.
Muisti-asioista on puhuttu viime aikoina radiossa paljon. Sieltä kuulin tästä aiojen arkistonhoitajasta.
Muistatko ensimmäisen puhelimesi numeron?
-
Aladoopi
-
Stadin slangin muutoksista ajan myötä puhuttaessa käytän usein esimerkkinä sanaa 'levari'. Minulle se tarkoittaa elokuvia, vähän nuoremmille se on levysoitin, sitten se alkoi merkitä tietokoneen levyasemaa. Mahtaako nyt tarkoittaa yhtään mitään? Levysoitin on muuten minulle 'grammari' tai 'skraitta'.
Mitä ovat fatsin bulit pläägät?
-
Isän kuluneet kengät.
riialauta? tämä on Matin murretta.
-
Taas on päässyt lipsahtamaan kirotusvirhe. Punsa on tytinää eli aladoopia, siis lihahyytelöä.
Minullekin grammari on levysoitin, mutta mieheni sanoo radiota rammariksi. :102:
Penan slangisanoista tuli mieleeni entinen alkoholistien kuoro Pulisong.
-
Annan vihjeen riialaudasta. Arvailen että mörtti ja vasara ovat tätä käyttäneet. Ehkä sepposkin. :039:
-
Buli on suuri. Muuten oli oikein. Mitä on skitareiden metskaaminen?
-
Buli on suuri. Muuten oli oikein. Mitä on skitareiden metskaaminen?
Kolmipiikkien ongella pyydystäminen rantavedestä tarkkaan sanottuna. Tuli joskus varhais teininä tehtyä kun asui saaressa (Larussa). Joka ikinen aamu saaren läpi ulottui landelta alkava ja stadiin päättyvä autojono, joka lauloi karaokena Mauno Kuusiston kappaletta "Olen kuullut on kaupunki tuolla" Koska jono seisoi, niin sen läpi vain käveltiin koulutiellä. Jonon syy oli Ruoholahdessa olevassa tasoristeyksessä vaunuja lajittelava veturi. Puomit olivat alhaalla, punaiset valot vilkkuivat ja kellot kilkatti
Minusta Penalla oli hyvä tämä levari sanan evoluutio. Jokainen sana täytyy nähdä aika taustanaan. Kieli on elävää todellisuutta.
Tuo Riitan eli ei istunut minun murteeseen, vaan kielikorva huutaa tai tai....
-
Tulin tänne piätä kauten, mutta miksi?
-
Tulit sie Kettu piä ieltä?
-
Enpä tullut. Monet meistä menevät usein jonnekin piätä kauten. Seuroihin moni menee siten. =)
-
Oli miule outoa murre-aluetta, mutta googlasin Kontiolahden. Tietokoneen avulla se on varta vasten. Eipä ollut arvattavissa. Hienoa, uusia kivoja sanontoja! :023:
-
Hyvin löydetty! Piätä kauten tulin tänne katsomaan, josko olisi jo tiedetty ja löydetty oli!
-
Vasiten tulin kassomaan ketä tääl on paikal. Kettu, elläimenä viisas ja kaunis on miun ja Tiitiäisen lempi-nisäkkäitä. Myö muisteltii Kotkas, aiemmin kesäl Nastolas seurois käyves tienvieres näkemäämme nuorta komiaa kettua.
Kettuihin miul on myös silviisi yhtäläisyyttä, jot meijän tytöt sannoit ain lapsena ollessa minnuu ketun näköseks ko mie hymyilin.
Onk siul ketunhäntä kainalossais ko kirjotat, vai ootko iha tovella haastamassa? ( Tää leikipäite murteella, ystävyyvel!) :icon_razz:
-
Eipä tarttunut kukaan minun tuolla jossakin aikaisemmin tarjoamaan nivalalaisten "pepuun"! Sievissäkin on samaa mutta siellä tekopitäjässäni se onkin muttia ja joka kesä Sievissäon sen kunniaksi heinäkuussa "Muttimarkkinat". Mutta kukaan körttifoorumissa ei tiijjä, mistä puhun! Vai tietääkö? Jyväskylän sukulaismies tietää, muttei kero tietoaan!
-
Tuttu ruokahan se minullekin on, mutta vain ohrajauhopuuron nimellä. Matin kotona sitä sai anopin aikana usein. Voisilmä ja maitua lautaselle.
Yksinkertaista ja hyvää, niinkuin puurot yleensä. Tattar-puurosta en lapsena pitänyt, enkä kaurakiisselistä.
p.s. käytin wikiä apuna.
-
Ei mutti oo ohrajauhopuuroa. Se on oikeaa muttia eli sellaista kuivaa pöperöä jota syödään voissa paistettuna ja kylmän maidon kera ja on TOSI HYVÄÄ
-
Pikkumummulle pisteet oikeasta vastauksesta ja Riitta-mummille toinen palkintosija, joka oikeuttaa käymään Oulun herättäjäjuhlamatkan yhteydessä Sievissä Muttimarkkinoilla. Siellä saa muttia maistaakseen ja syödä. Voi vertailla puuroon ja todeta mutin hyväksi!
-
Muistelen karjalaisilla olleen -niekka loppuisia sanoja. Lapsena ne oli minusta eri hauskoja.
Mitä ovat:
niipotniekka ja puusniekka?
riialauta on pärekaton teossa tarvittava ohjainlauta jotta rivistä tulee suora.
-
praasniekka
-
Eipä tarttunut kukaan minun tuolla jossakin aikaisemmin tarjoamaan nivalalaisten "pepuun"! Sievissäkin on samaa mutta siellä tekopitäjässäni se onkin muttia ja joka kesä Sievissäon sen kunniaksi heinäkuussa "Muttimarkkinat". Mutta kukaan körttifoorumissa ei tiijjä, mistä puhun! Vai tietääkö? Jyväskylän sukulaismies tietää, muttei kero tietoaan!
Nivalaisen ylpeydellä mutti on pilalle mennyttä pepua. Kuulemma erona on se että mutissa veden ja ohrajauhon suhde on 1:1, pepuun vettä laitetaan 1:2. Näin ainakin mun pepuohjeessani, johon tulee 8 dl ohrajauhoja ja 4 dl vettä ja jonku verran suolaa. Parhaan rakenteen saa kun kaataa jauhot kiehuvan veden päälle ja tökkii puuhaarukalla pintaa rikki.
-
Muistelen karjalaisilla olleen -niekka loppuisia sanoja. Lapsena ne oli minusta eri hauskoja.
Mitä ovat:
niipotniekka ja puusniekka?
riialauta on pärekaton teossa tarvittava ohjainlauta jotta rivistä tulee suora.
Olen arvaillut -niekkojen olevan venäläisyyksiä. Eiköhän siellä käytetä tekijännimissä nik-päätettä? Rabotnik on työmies ja khudozhnik taiteilija tai sinne päin.
-
Muistelen -niekkaa käytetyn vain ihmisistä puhuttaessa. Esim. hameniekka, turkkiniekka, hattuniekka.
Wikistä nämä löytyvät:
niipotniekka= vähästä suuttuva
puusniekka= leskinaisen uusi puoliso.
Puusniekka on myös sukunimi
-
Täälä Etelä-Karjalassa tai sitten vain täällä meidän pitäjässä on leskinaisen uutta puolisoa tavattu sanoa puuskaksi.
Niekat on tuttun kuuloisia. Mikäs se on se parisniekka?
Lapsuudesta muistan parrakasta miestä sanotun partaniekaksi.
-
Täälä Etelä-Karjalassa tai sitten vain täällä meidän pitäjässä on leskinaisen uutta puolisoa tavattu sanoa puuskaksi.
Niekat on tuttun kuuloisia. Mikäs se on se parisniekka?
Lapsuudesta muistan parrakasta miestä sanotun partaniekaksi.
Praasniekka Praasniekka
Wikipedia
Praasniekka (ven. престольный, праздник) viittaa ortodoksisessa Karjalassa vietettyihin paikallisten suojeluspyhimysten muistopäiviin.[1] Temppelijuhlan lisäksi nimitystä voidaan käyttää myös yleisnimityksenä kirkollisesta juhlapäivästä. Nimen tausta on täysin slaavilainen.[2]
Juhlaa vietetään yleensä sen ortodoksisen pyhän kunniaksi ja muistoksi, jolle kyseinen kirkkorakennus on pyhitetty. Praasniekkapäivä on kyseisen pyhän muistopäivä ja se selviää parhaiten ortodoksisesta kalenterista. Yksi tunnetuimmista suomalaisista praasniekoista on Ilomantsin Eliaan (Iljan) kirkon temppelijuhla, Iljan praasniekka, 20. heinäkuuta.
Praasniekka-juhlien jumalanpalvelukset ovat yleensä vigilia ja liturgia, jonka yhteydessä toimitetaan myös pieni vedenpyhitys. Lisäksi praasniekkojen yhteydessä järjestetään usein erilaisia päiväjuhlia ja muita tapahtumia.
Katkeamaan päässyt suomalainen praasniekkaperinne elvytettiin ensimmäisenä Ilomantsin Hattuvaarassa. Ensimmäiset sotien jälkeiset praasniekat vietettiin siellä vuonna 1957.[3]
-
Pohjalaasta osaasin parahaateen puhhuu mukko siit pystyy nii heleposti arvaamahha mitä siin sanotaha nii täytyy koittaa näit muita. Tietääkö joku tämmöisiä:
Pruukata
Förskotti
Mihnä
-
Pohjalaasta osaasin parahaateen puhhuu mukko siit pystyy nii heleposti arvaamahha mitä siin sanotaha nii täytyy koittaa näit muita. Tietääkö joku tämmöisiä:
Pruukata
Förskotti
Mihnä
Epäpohjalaisena voinen vastata
Bruka eli pruukata olla tapana
Kotti eli förskotti antaa etukäteen
Mihnä missä
Nuo kaksi ensimmäistä on aivan yleiskielen sanoja ja siksi helppoja. Ensimmäinen on stadin slangissa bruukata. Moni pyytää förskottia/kottia ennen tilipäivää.
-
Oikkeessa patteessa
Hörymätä
He
Riättää
Saverikko
Verestä pulloo
Lenttää kaakana
Pottaattiloota
-
Oikkeessa patteessa
Hörymätä
He
Riättää
Saverikko
Verestä pulloo
Lenttää kaakana
Pottaattiloota
Joitakin noista voisin arvata. Olen ollut ihan murrekoulutuksessa, missä opetettiin, että vieraille pitää sanoa: He, kun tarkoittaa, että olkaa hyvä käykää pöytään, tai ottakaa olkaa hyvä.
Riättää kuulostaa hyvin samalta kuin rättää. Se sopisi lauseeseen: Eihän tuota rättää tehä. Luulisin, että kyse on viitsimisestä, kehtaamisesta, suittamisesta tai ehtimisestä.
Verestä pulloo = tuoretta pullaa.
Lentää kaakana = lentää kaukana
Pottaattiloota = perunalaatikko.
Vaan mitäpä on räätikkäloota, entä kimrööki, mitkä on juskat tai rukavitsit?
-
Kimröökki on yleiskielen sana eli noki. Muut ovat outoja.
-
Räätikkäloota on lanttulaatikko.
-
Riehtilä= paistinpannu
-
Hörymätä = hörymätä siinä = oo riehumatta = topsahu tykkänään = Lopeta!
-
Murresanoja Luumäki-Virolahti alueelta:
- laki
-sutti
-messä
-metla
????
-
Mie voisin messästä hakia männyn tai katajan havuja. Laittaa niistä sutin korennon päähän ja sillä metlalla pyyhkisin kinot laesta.
-
En ossaa oikein mittään murretta kunnolla kun isä oli pohjoisesta ja äiti etelästä ja päättivät muuttaa keskelle- molempien kotiseutujen puoleenväliin. Kotona kai vallitsi jonkinlainen Baabelin kieltensekoitus. Oma murre on jotakuinkin neutraalihko versio paikallismurteesta.
Tässä ketjussa on tosi outoja sanoja.
-
Mie voisin messästä hakia männyn tai katajan havuja. Laittaa niistä sutin korennon päähän ja sillä metlalla pyyhkisin kinot laesta.
Pyrtsi on omalla alueellaan ja alallaan! :eusa_clap:
Hän hakee metsästä tarpeet siivousharjaan (sutti, joka voi olla myös rätti) tekee niistä varsiluudan ja pyyhkii kinot katosta.
Laki ei ole sama kuin Raamatun laki, mutta sieltä ylhäältä sekin "painaa päälle".
Messä=metsä
sutti=siivousvälinen, harja, riepu. sotti on kangaskaistale siteeksi esim. haavaan.
metla=varellinen luuta, harja
laki=katto, sisäkatto
-
Tässä olisi tilaisuus briljeerata oshihongilla, lähetyssaarnaajaslangilla: "Punguloin okanimat taten oshinyangaan jo naale." Osaisiko memekään tätä?
-
Tässä olisi tilaisuus briljeerata oshihongilla, lähetyssaarnaajaslangilla: "Punguloin okanimat taten oshinyangaan jo naale." Osaisiko memekään tätä?
Kuulostaa ihan romanien kieleltä :icon_eek:
Mitä tarkoittaa hölökyn kölökyn? :icon_cool:
-
Kuulostaa ihan romanien kieleltä :icon_eek:
Mitä tarkoittaa hölökyn kölökyn? :icon_cool:
Hölökyn kölökyn suomennetaan "hyvästi selvä päivä"
-
pungula = tallettaa; okanima = pieni asia, esine; tate = isäni, isämme; oshinyanga = olohuone; nale = ennen, aikaisemmin; myöhemmin.
Lause olisi siis suomalaisin sanoin: Talletin pikkuesineet isän työhuoneeseen jo aiemmin. (Onda pungula uunima moshinyanga sha tate nale nokuli. Näin se olisi ndongaksi.)
-
Hölökyn kölökyn suomennetaan "hyvästi selvä päivä"
Voi se sitäkin tarkoittaa, mutta minä olen oppinut ymmärtämään tuon synonyymiksi sanalle kippis. Sen sanan alkuperästä ei ole tietoa.
-
kippis = kipitä pissalle
-
kippis = kipitä pissalle
hölökyn kölökyn = höllää ökyn köliä.
-
Hihkaisin äsken tuvan puolelle puolisolle: Alkaa jo yletä.
Siis mitä tapahtui?
-
Hihkaisin äsken tuvan puolelle puolisolle: Alkaa jo yletä.
Siis mitä tapahtui?
Ei harmainta aavistustakaan. :017:
-
Hihkaisin äsken tuvan puolelle puolisolle: Alkaa jo yletä.
Siis mitä tapahtui?
Minulle tulee tuosta mieleen taikinan nouseminen, mutta se on puhdas arvaus.
-
Hihkaisin äsken tuvan puolelle puolisolle: Alkaa jo yletä.
Siis mitä tapahtui?
Aurinko nousta
-
Aurinko nousta
Tuskin keloo 19.07!
-
Ilma selkenee, pilvet hajoavat. (arvaus)
-
Ei ränt krannata ollenka?
-
Tuskin keloo 19.07!
Tämä oli virhe eikä murrevisa. Piti tietenkin olla 'kello'.
-
Vaimon kotipuolessa on sellainen sana kuin luolikko. Ohjelman oikeinkirjoitus väitti sitä kirjoitusvirheeksi, mutta siitä ei ole kysymys. Siis mistä?
-
Kerttu on rodultaan koirakirjan mukaan (ehkä mökkimaisemissa omin päinkin) karkottava luolakoira. Luolikko kelpaisi minulle tarkoittamaan sellaista.
-
Aika lähelle osui. Luolikko on itseasiassa isoista kivistä, muodostunut laaja kivikko, jossa on hyviä paikkoja ketunpesille ym.
-
Sellaisessa maastossa se Kerttu käy kesäisin metelöimässä. Ketuista, mäyristä ja supikoirista on havaintoja.
-
Ei, Auttoisten murretta se on. Sama kuin luodikko. :icon_biggrin:
-
Ei, Auttoisten murretta se on. Sama kuin luodikko. :icon_biggrin:
Minulle luodikko on pyssy.
-
Aika lähelle osui. Luolikko on itseasiassa isoista kivistä, muodostunut laaja kivikko, jossa on hyviä paikkoja ketunpesille ym.
Nykynuoret kuulemma ymmärtävät sanan 'palmikko' saman kaavan mukaan palmuja kasvavaksi paikaksi eivätkä palmikoiduksi letiksi.
-
Palmuja kasvava palmikko oiski mielenkiintonen näky :003:
-
"Tarzan seikkaili tuuheassa palmikossa."
-
Ilma selkenee, pilvet hajoavat. (arvaus)
Riitta-mummi luuli tietoa arvaukseksi. Ehkä sinulla on ollut asiasta haalea muistijälki lapsuudesta. :023:
Se yleneminen on sinällään ihan konkreettista. Sadepilvet mataavat hyvin alhaalla. Kun sade alkaa loppua, pilvet alkavat hajoilla, näkyy pilvien muodot ja paljon korkeammalle avautuvia kohtia niiden välissä. Sitten kun tulee ihan selvä rako pilvien väliin ja näkyy sininen taivas, niin täällä tavataan sanoa: Jo näkyy vanha taivas.
-
Hölökyn kölökyn toivotukselle vastataan, hölökynpä hyvinnii kölökyn.
Siinä ovat kippistelyt kauniissa sanamuodossa :).
-
Lapset keksivät hyviä sanoja. Mitä arvelette roiveltamisen olevan? Mikä on puhue?
-
Täältä tulee taas innokkaan "sananselvittäjän" arvaus:
roiveltaa= mennä höntyillen
puhue= puhallus :039:
-
Roiveltaminen on taikinan keräämistä muotilla paineltujen piparkakkujen välistä.
Puhue on mikrofoni, johon puhutaan.
-
Ainakin 15 vuotta sitten kävi meillä mökillä kylässä äitini serkku Pellosta kotoisin olevan vaimonsa kanssa ja toivat meille pienille tuliaisiksi uimaleluja. Äidin serkun vaimo kertoi, että lelut olivat niin kivan näköisiä että meinasivat puhkoa ne jo matkalla :003:
Mistähän oli siis kysymys?
-
Olisivat varmaan halunneet puhkua eli puhaltaa niihin ilmaa.
-
Kaloja puhkotaan , siis suolistetaan, avataan.
Arvaan kuitenkin että he olisivat mielineet leikkiä itse niillä, ns. uudistaa l. puhkoa (?).
-
Olisivat varmaan halunneet puhkua eli puhaltaa niihin ilmaa.
Kannatan Penaa.
-
Huomenna riättää :).
-
Pena oli oikiassa ja seppos kans :109:
-
Kaloja puhkotaan , siis suolistetaan, avataan.
Meillä kalat ruokitaan. :109:
Huomenna riättää :).
Siis mitä se on se riättää?
-
Arvaan että hikoiluttaa kun aurinko oikein räkittää ! :icon_sunny:
-
Pena oli oikiassa ja seppos kans :109:
Eikö puhkua tarkoita tuota samaa eesti keeles
-
Riättää on kirkas auringon paiste.
-
Missäpäin Suomea riättää? Täällä Etelä-Karjalassa, tai ainakin meidän pihassa läkitti eilen ihan mahottomasti. Tänään pilveilee ja välillä oikein kuumasti pilvenreunasta paistaa. :icon_biggrin:
-
Savolaisillahan se riättää. :) Säänneisissä ja Muaningalla aenakkii :). Kun olin armeijassa ja keskipäivällä marssilla, Maaningan kaveri sanoi, että kyllä riättää, niin meitä oli vain kaksi, jotka ymmärsivät mitä se tarkoittaa.
-
Useastihan vieraammankin murresanan voi ymmärtää asiayhteydestä. Näin pelkkinä sanoina ne on vaikeampia.
Hauskuutta aiheuttaa sanat, jotka eri puolella Suomea tarkoittavat ihan eri asioita. Isäni oli ollut useita vuosia äidin "kielikylvyssä" ja oppinut että viruttaminen on pesemistä, huuhtomista. Sitten kesälomalla meni tapaamaan karjaalaisia sukulaisiaan. Hikisenä kysyi, missä hän saisi viruttaa naamaansa. :icon_lol: Täti oli kysynyt, eikö tuo jo tarpeeksi pitkä ole.
-
Meillä pyykkiä ym. virutetaan vedessä. Pohjoisessa huopaaminen tarkoittaa päinvastaista kuin etelässä. Kerran kuuntelen kieliradiota ja joku kysyi mitä vataja merkitsee. Vastaus yllätti "Kysyit ihanan sanan sillä se merkitsee ihan mitä tahansa luonnon muotoon ym. liittyvää paikasta riippuen. Parempaa vastausta emme pysty antamaan kun meillä ei ole karttaa sen merkityksistä."
-
Väljvouhka?
-
Väljvouhka :-\, on tuttu ilmaisu lapsuuden ajoilta. Ihan selvää kuvaa siitä mitä se tarkoittaa ei ole, mutta luulen väljvouhkan olevan esim. riitatapauksissa sellainen sovittelija. Ennenhän käytettiin ns. puhemiestä, kun mentiin taloon tytärtä kosimaan. Ukillakin oli ollut Kumpusenmäen isäntä Viljami, puhemiehenä Juuassa, kosintareissulla.
Onnistunut matka, Ida Maria tuli emännäksi. Voisiko se entisajan puhemies olla sitten se väljvouhka? :-\
-
"Tätä ei seku vain tehhä."
Vastaus Kotiliedessä nro 9.
-
Tunnistaako kukaan seuraavia sanoja: mellevä, mötkö, mokko, tiprikäinen, juska, pumaska, pitska, patska, poklo. Tässä ripsussa on sanoja eri murrealueilta. Niitä kun on elämän varrelaa helmoihin tarttunut.
Mitä tekisit, jos sanoisin sinulle: "Paa ou kii."
-
Tunnistaako kukaan seuraavia sanoja: mellevä, mötkö, mokko, tiprikäinen, juska, pumaska, pitska, patska, poklo. Tässä ripsussa on sanoja eri murrealueilta. Niitä kun on elämän varrelaa helmoihin tarttunut.
Mitä tekisit, jos sanoisin sinulle: "Paa ou kii."
Laittaisin dörtsin poseen. Pumaska on venäjää ja sen tiedän, muiden kohdalla on selviä vaikeuksia.
-
ihte oon keski-pohjanmaalta kotosin, en tiiä onko nää sanat täältä lähtösin mutta jotai mitä oon kuullu ja käyttäny, tiättekö sanoja: tummu,mehtä,joppari,liiteri,polttarainen,nästyyki.
-
Väljvouhka :-\, on tuttu ilmaisu lapsuuden ajoilta. Ihan selvää kuvaa siitä mitä se tarkoittaa ei ole, mutta luulen väljvouhkan olevan esim. riitatapauksissa sellainen sovittelija. Ennenhän käytettiin ns. puhemiestä, kun mentiin taloon tytärtä kosimaan. Ukillakin oli ollut Kumpusenmäen isäntä Viljami, puhemiehenä Juuassa, kosintareissulla.
Onnistunut matka, Ida Maria tuli emännäksi. Voisiko se entisajan puhemies olla sitten se väljvouhka? :-\
Savon murrettahan se. Tarkoittaa välitysmiestä ja sovittelijaa.
-
"Tätä ei seku vain tehhä."
Vastaus Kotiliedessä nro 9.
Tätä ei niin vain tehdä. Tätä ei tuosta vaan tehdäkään. Tämä on vaikea tehdä jne.
*
Äitini osasi elävöittää puhettaan keksimällä omia sanoja. Sellaisesta kai murteet syntyvät.
-
Laittaisin dörtsin poseen. Pumaska on venäjää ja sen tiedän, muiden kohdalla on selviä vaikeuksia.
Opiskeluaikana niitattiin talkoilla monistenippuja ja sanottiin sitä pumaskojen tai läystäkkeiden naittamiseksi. Laite oli naittaja.
-
Tunnistaako kukaan seuraavia sanoja: mellevä, mötkö, mokko, tiprikäinen, juska, pumaska, pitska, patska, poklo. Tässä ripsussa on sanoja eri murrealueilta. Niitä kun on elämän varrelaa helmoihin tarttunut.
Mitä tekisit, jos sanoisin sinulle: "Paa ou kii."
Mellevä voisi tarkoittaa polleaa, elvistelijää.
Pumaska esim. paperipino. Sana tulee venäjästä tai on venäjää.
Pistä ovi kiinni.
-
ihte oon keski-pohjanmaalta kotosin, en tiiä onko nää sanat täältä lähtösin mutta jotai mitä oon kuullu ja käyttäny, tiättekö sanoja: tummu,mehtä,joppari,liiteri,polttarainen,nästyyki.
Keski-Pohjanmaan tietyt alueet kuuluvat savolaismurteiden (tai vain murteen) alueeseen.
mehtä on metsä
joppari on esim. käytettyjen autojen ostaja ja myyjä, tavallaan välittäjä
liiteri on halkovarasto
nästyyki on nenäliina, tulee ruotsista
-
ihte oon keski-pohjanmaalta kotosin, en tiiä onko nää sanat täältä lähtösin mutta jotai mitä oon kuullu ja käyttäny, tiättekö sanoja: tummu,mehtä,joppari,liiteri,polttarainen,nästyyki.
Tuttuja sanoja. Tunnetko tummun vastakohdan eli tuoran sekin Keski-pohjanmaalta. Mehtä, jobbari ja liiteri ovat lähes valtakunnallisia sanoja samoin kuin näätyyki. Polttaraisen levinneisyyttä en tiedä mutta aika laaja eli siellä missä niitä on.
-
Keski-Pohjanmaan tietyt alueet kuuluvat savolaismurteiden (tai vain murteen) alueeseen.
mehtä on metsä
joppari on esim. käytettyjen autojen ostaja ja myyjä, tavallaan välittäjä
liiteri on halkovarasto
nästyyki on nenäliina, tulee ruotsista
muuten meni oikeen mutta joppari on myös pyörän tarakka :109:
-
ihte oon keski-pohjanmaalta kotosin, en tiiä onko nää sanat täältä lähtösin mutta jotai mitä oon kuullu ja käyttäny, tiättekö sanoja: tummu,mehtä,joppari,liiteri,polttarainen,nästyyki.
Selkeesti samalta alueelta ollaan kun mää tiiän nää kaikki :D
Tummun kans menttiin mehtään, tummu poloki ja mää olin jopparilla mutta pyörä kaatu just enne Erkkiläl liiteriä ja me lennettiin kauhiaan polttaraispuskaan ja kyllä porutti nii ettei ees nästyyki auttanu :(
Ei mulle kyllä jopparista ois mitään muuta tullu mieleenkään, tarakkaa se mulle enstennä tarkottaa :023:
-
Joko mää oon kysyny että tiiättekö mikä on äppi tai millainen on hurvaton?
-
Selkeesti samalta alueelta ollaan kun mää tiiän nää kaikki :D
Tummun kans menttiin mehtään, tummu poloki ja mää olin jopparilla mutta pyörä kaatu just enne Erkkiläl liiteriä ja me lennettiin kauhiaan polttaraispuskaan ja kyllä porutti nii ettei ees nästyyki auttanu :(
Ei mulle kyllä jopparista ois mitään muuta tullu mieleenkään, tarakkaa se mulle enstennä tarkottaa :023:
hih :icon_biggrin:
eiks hurvaton oo sellanen hulivili tyyppi? :003:
-
muuten meni oikeen mutta joppari on myös pyörän tarakka :109:
Tuohon ei minun viisaus olisi riittänyt. Meillä tarakka on tarakka ja jobbari välittää ostaa, myy, vaihtaa ja varastaa firmassa sitä sun tätä etupäässä autoja.
-
Eiku hulivilityyppi on hulvaton :D Hurvaton voi seki olla hulivilityyppi mutta ei se ihan samaa tarkota kuitenkaan.
Vielä tuli mieleen että tietääkö joku mitä on vanikka?
-
Eiku hulivilityyppi on hulvaton :D Hurvaton voi seki olla hulivilityyppi mutta ei se ihan samaa tarkota kuitenkaan.
Vielä tuli mieleen että tietääkö joku mitä on vanikka?
Vaneri eli näkkileipä
-
Mellevä = hauskan näköinen, mukavan näköinen, hauska (sana tullut mukaani äidiltäni Pohjoi-Pohjanmaalta)
Mötkö = tyttö, nuori nainen (opittu veljeltä, joka toi tuon Tampereelta, saattaa olla hyvin suppean piirin käyttämä sana)
mokko = perunamuussi Hämeenlinnan suunnalta
tiprikäinen = pienikuvioinen (äidin sanoja)
juska = uunin pellit tulee venäjästä, käytetään Karjalassa
pumaska = paperinippu, asiakirjanippu, tulee venäjästä asiakirja
pitska = tulitikku venäjän kielestä tuleva
patska = se missä niitä pitskoja on eli aski, venäjää ja vanha Iitsa-täti käytti tätä paljon
poklo = tarina tosi elämästä, tulee jostakin pohjoisesta
"Paa ou kii." = Pane ovi kiinni
-
Pitskojen patska on siis suomeksi stidilodju.
-
Pitskojen patska on siis suomeksi stidilodju.
Näin se on nähtävä.
-
Minusta oli koulupoikana hauskaa, kun kuulin karjalaisnuorten sanovan mossea (neukkuauto) moskoseksi.
-
Minusta oli koulupoikana hauskaa, kun kuulin karjalaisnuorten sanovan mossea (neukkuauto) moskoseksi.
"Jos en olisi tähän asti ,en olisi tuotakaan ikinä nähnyt". Näin sanoi mummo kassajonossa, kun minulle soi kännykkä taskussa ja vastasin puheluun parikymmentä vuotta sitten. Tälläkin kohtaa tuo oli totta.
-
Jos olet Herättäjäjuhlilla Oulusa, ruokajonosa ja kuuket, että poronlihakeitto on kaikki. Mikä on silloin tilanne?
Onko teillä tapana konhotella? Entäpä melkkuutatteko te mitään?
-
Tuon ensimmäsen kohdalla homma on selvä. Ei kun pohjoiseen hakemaan lisää lihaa, mutta nuo muut olivat kyllä hebreaa.
-
Seppos on ihan oikeassa. Kun joku on kaikki, niin se on loppu.
Äitini on Oulun suunnilta kotoisin, Se on Oulun murretta tuo kaikki.
Äitini myös kielsi joskus konhottelemasta ja varoitti melkkuuttamasta liikaa astiioita tiskattaessa, ettivät vain säry.
Mutta jätetäämpä tuo konhottelu vielä siltä varalta, että joku tietää.
-
Google ohjasi puolankielisille sivuille, joissa oltiin "kon hotel la Pergola".
-
Pelleelyähän tua konhoottaminen tarkoottaa. Mikä mahtaa olla tirsmu?
-
Hyvä Mörtti. Et muuten vastannu ootko konhotellu?
Meillä sitä tehdään tavan takaa.
Tirsmusta en tiedä, mutta se kuulostaa ihan siltä, että tekisi mieli päivällä ruuan päälle ottaa pikku tirsmut.
-
Eihän sitä töistäkään seleviääsi, jo ei jotakin konhoottaasi. :icon_biggrin:
Tirsathan on piänet torkut. Tirsmu on liian vaativa.
Mitäs on napollinen kurria?
-
Mitäs on napollinen kurria?
Löytysköhän jääkaapistani, kun on siellä astiallinen rasvatonta maitoo, vai onko noilla idäs ja lännes ero niinkun sillä onko soppa millon tuimaa
-
Jatko löytyy Visailun osasta 2