Tuli kelpo kohtaus kauppa- ja asiointireissulla, jonka jälkeen piti opiskella ja lenkkeillä. Kirjastoon suunnatessa rupesi polvet tuntumaan setsuurilta ja uimahallin edustalla oli pakko pyytää apua. Rivakka mies siitä minut raahasi kotiin. Kuinka saisi kiitetyksi, täytyy laittaa pikku paikallislehteen kiitokset vielä kun ei huolinut mitään erityistä.
Kai se niin nyt vain on, että se viimeinen tentti täytyy suosiolla jättää syksyyn. Mutta se mies totesi minua kannatelkessaan että olisko valo, kun selitin että yhen sortin migreeni vain. Hänen naisystävällään tulee aina valoisasta.
Ei ollenkaan mahoton ajatus. Pimeä talvi oli tietty ankea mutta tänään oli ihan huiman kirkasta, tai sitte vain tuntui siltä, niinkun useasti ennen... Tai kyllä oli mielipuolisen kirkasta, siksi teki mieli ulos koko päiväksi. No, kerkesin helssata uusitun apteekin tutun farmaseutin ja kehua tilat, katsoa mitä kasvit maksaa kukkakaupassa ( liikaa) ostaa halvasta hinnasta Prismasta kasveja ja jutella ihmisten kanssa siinä kasvipöydän ääressä ja sain tilatut kirjat ja hoidettua pankkiasiat.