Elämästä.
Merkillinen asia. Iski taas tauti, mutta apteekkiin hoippuessani pehmeän kostea ilma verhosi kuin vaate, ihmisiä tuli ja meni siinä torilla ja tautinen jono apteekissa - sainpahan istua alas. Katselin ihmisiä, ja olin onnellinen näkemisestä... kun oikeassa silmässä on jotakin ihanasti rempallaan...
Soitto kotiin ja kiitollisuus siitä, että saan pitää kummankin vanhempani yhä... Kun tällä iällä soittaa äiti-mitä- mä-teen - kun - puhelun!!!!
Hyvä palaute oikein lahjakkaalta ja rehelliseltä kirjailijalta - oikeammin runoilijalta - yhdestä tekstistä, josta olen ollut ymmällä, muokatako kirjaksi ja miten.
Loppulukua vaille valmis nuorisoromaani jonka kai nyt annan suoraan NVL:n arvostelupalveluun.
Dosentti
ei nipistele minua nuppineuloilla kun dosenttitekstini hahmottuu... Audienssi viisausmies Tomi Karttuselle marraskuussa, kaksi tosi kiintoisaa hypoteesia, ekklesiologinen ja psykodynaaminen, joista ensimmäisen minä siihen mennessä osaanm perustellakin. Toinen pitäisi saada viisausmies Juhani Salakarilta, psykoanalyytikolta.
Ja Johanna Venho pitää oikeasti minun "Minä ajattelen olevaisia" runoista, kai ne täytyy niputtaa...
Aina kun oon terve, ihastuttava yhdistelmäkortti mekeist vieressä olevaan urheiluhalli-uimahalli jossa päivittäin käydäkseni ja 24 senttiä vyötäröltä ja 7 kiloa pois ihraa, lihasta pukkaa ja liikunnastahan mie menen tunnetust ihan euforiaan...
Että oppii. Tuo kirkko-opillinen oivallus sai minun päiväni hymyilemään. Jumala on! Suuri rakkaus ja suuri ymmärrys.
Kuin minä olenm saanu näin hyvän osan?